Apurahoja valokuvatutkimukseen

470_borje_sauli2_77_48_19
Kuva: Börje Söderholm, Anneli Sauli, 1957

Börje ja Dagmar Söderholmin rahasto

Haku 24.3.2017 klo 16.00 mennessä

Suomen valokuvataiteen museo jakaa vuosittain tutkimusapurahan Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta. Valokuvaaja Börje Söderholmin (1922–1998) elämäntyön keskeiset alueet olivat muoti-, mainos- ja muotokuvaus. Hän oli myös lukuisten valokuvajärjestöjen perustajajäsen.

Vuonna 2017 haettavaksi julistetaan 14.000 euron apuraha, joka voidaan jakaa myös useamman hakijan kesken. Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus päättää apurahan saajasta tai vaihtoehtoisesti apurahan jakamisesta useammalle hakijalle.

Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee kertoa haettava summa, mihin apurahaa haetaan, aikataulusuunnitelma ja muut mahdolliset rahoittajat. Hankkeen merkittävyys tulee perustella, ja hakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma.

 

Hakuaika päättyy perjantaina 24.3.2017 kello 16.00, johon mennessä hakemuksien on oltava perillä museon aulan vahtimestarilla. Apurahojen saajat julkistetaan huhtikuussa.

 

Lisätiedot:
Museonjohtaja Elina Heikka, 050-527 8885, Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

 

Hakemukset toimitetaan osoitteeseen:

Börje ja Dagmar Söderholmin rahasto / Suomen valokuvataiteen museo
Postiosoite: Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki

Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki

 

Apurahat 2016

Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus on kokouksessaan 27.4.2016 jakanut Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta kaksi apurahaa: FM Marika Honkaniemelle 6000 euroa väitöstutkimukseen Valokuvien vaikutusvalta – Jatkosodan suomalaissaksalaisen näyttelyvaihdon TK- ja PK-valokuvat aikansa poliittis-kulttuurisella kentällä sekä TaM Pauliina Pasaselle 2000 euroa kansainvälisen osion toteuttamiseen väitöstutkimuksessa Työpajat valokuvauksen opetuksessa – Kolmen dokumenttivalokuvauksentyöpajan opetusmetodien ja oppimisprosessien vertailua.

Hakijoita oli yhteensä kolmetoista.

 

Apurahat 2015

Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus on jakanut Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta kolme apurahaa:

TaM Jari Silomäelle 5000 euroa väitöstutkimukseen Henkilöohjaus dokumentaarisessa ja lavastetussa valokuvassa,

FT Leena Sarasteelle 3000 euroa artikkeliin Kolme kadonnutta näyttelyä,

YM Eemeli Hakokönkäälle 2000 euroa tutkimustyöhön Yhtyneitten Kuvalehtien kuva-arkistossa. 

 

Apurahat 2014

Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus on jakanut Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta kolme apurahaa:

Valokuvaaja Jalo Porkkalalle dagerrotypiavalokuvatekniikan tutkimukseen 5000 euroa,

Ph.D. Maria Gourievalle ja Ph.D. Nadezha Stanulevichille 3000 euroa tutkimukseen ”Russian photographers in the Finnish  state collections”,

Emmi Kattelukselle 500 euroa pro gradu -tutkielmaan  ”Dokumentarismi – vähemmistöryhmät 1960-luvulla Ismo Höltön, Mikko Savolaisen ja Pertti Hietasen kuvissa”.

 

Apurahat 2013

Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus on kokouksessaan 24.4.2013  jakanut Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta kolme apurahaa:

FT Harri Kalhalle varhaista teollista valokuvaa käsittelevän tutkimuksen käynnistämiseen ja siihen liittyvän artikkelin  laatimiseen 2000 euroa,

TaM Jukka Kukkoselle  tutkimushankkeeseen ”Kuvatut, kadonneet ja löydetyt. Kokoava teosluettelo I.K.Inhan valokuvatuotannosta” 4000 euroa,

TaM Laura Nissiselle väitöstutkimukseen ”Abstraktio suomalaisessa valokuvataiteessa” 2500 euroa.


Apurahat 2012

Suomen valokuvataiteen museon säätiö myönsi vuonna 2012  Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta valokuvatutkimukseen tarkoitetut vuosittaiset apurahat seuraavasti:

FT Johanna Frigårdille myönnettiin 5500 euroa Värivalokuvauksen historia Suomessa -tutkimushankkeen valmisteluun ja autochrome-kautta käsittelevän artikkelin kirjoittamiseen.

YTT Jenni Mäenpäälle myönnettiin 4000 euroa väitöstutkimukseen Kuvajournalistinen työ digitaalisena aikana – lehtikuvan totuuskäsitykset uudelleenmäärittelyssä.

Apurahan hakijoita oli neljätoista.

 

Apurahat 2011

Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus myönsi vuonna 2011 Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta neljä apurahaa.  Apurahat jakautuvat seuraavasti:

Otso Kantokorpi, tutkimukseen Suomalainen Polaroidin käyttö, 3500 euroa

Kari Ennola, artikkeliin Maisema ja aika – I.K. Inhan jalustan sijoilla, 2000 euroa

Jane Vuorinen, pro gradu -tutkielmaan Jälkikuvia – ajan tematiikka Ulla Jokisalon albumivalokuva- ja lankakirjailutöissä, 500 euroa

Mari Rantala,  pro gradu –tutkielmaan Ruumis objektina ja subjektina. Naisurheilijoiden valokuvat Suomen Urheilulehdessä 1945–1969, 1500 euroa

Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä kaksitoista.

 

VALOKUVAAJA BÖRJE SÖDERHOLM

s. 1922 Helsinki
k. 1998 Helsinki

Suomen valokuvataiteen museon jakama apuraha perustuu valokuvaaja Börje Söderholmin ja hänen puolisonsa Dagmar Söderholmin testamenttiin, jolla he siirsivät omaisuutensa nimeään kantavaan rahastoon. Rahasto toimii museon vastuulla ja jakaa vuosittain apurahoja valokuvatutkimukseen.

Pontena rahaston perustamiselle toimi Börje Söderholmin kiinnostus ja edistämishalu suomalaista valokuvausta kohtaan. Söderholm muistetaan valokuvauksen piirissä vahvana järjestömiehenä ja ammattikunnan aseman ja etujen edistäjänä. Hän hoiti myös alan kansainvälisiä suhteita. Valokuvaajana hänen uransa koostui lehti-, mainoskuvauksesta ja kulttuurin kuvista. Hänen erikoisalanaan muistetaan julkkismuotokuvat, joissa esiintyivät näyttelijät, valokuvamallit, mannekiinit ja taiteilijat.

470_borje_sauli2_77_48_19

Börje Söderholm, Anneli Sauli, 1957

Söderholmin ensimmäiset työpaikat liittyvät elokuvaan: vuosina 1935-1952 eri tehtävissä Paramount  FilmsAb:ssa ja Filmiseppo Oy:ssä, vuodesta 1944 filmi-vuokraajana ja mainos- ja filmipäällikkönä. Söderholm tallensi 1950- ja 1960-luvuilla suomalaisia elokuvia still-kuviksi ja tähtien muotokuviksi. Hän oli todistamassa freelancer TV-tuottajana ja valokuvaajana television tulon Suomeen. Hänen tuotantoonsa ovat tallentuneet TESVISIOn alkuvaiheet 1960-luvulta ja hänen 5-osaisesta tv-sarjastaan ”Elokuva ennen meitä” ainoina säilyneet dokumenttivalokuvat.

470_borje_jurkka2_77_48_66

Börje Söderhom, Holger Salin Topi Romppaisena Matti Kassilan ohjaamassa elokuvassa Punainen viiva (kirj. Ilmari Kianto), 1959

Börje Söderholm saattoi hyödyntää elokuvan parissa opittua kuvien lukutaitoa mainosvalokuvauksessaan. Hän toimi mainoskuvaamo Laatukuvan pääkuvaajana ja toimitusjohtajana vuodet 1952-1972.Valokuvaamon arviolta 100 000 kuvan ja negatiivin tuotannon hän lahjoitti aikanaan Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin.

470_borje_palo_77_48_57

Börje Söderholm, elokuvatähdet Belinda Lee ja Tauno Palo, 1956

Lehtikuvat sisältävät mm. Suomen 1950-60-luvun poliittista historiaa: valtiovierailuja, koulu- ja seurakuntaelämää, perheitä, sosiaalista työtä, Helsingin rakentamista, liike-elämää, kuuluisuuksia koteineen, vierailevia kansainvälisiä tähtiä, erilaisia kokous- ja tapahtumakuvia jne.

470_borje_salo2_77_48_55

Börje Söderholm, Elina Salo, 1956

Taiteilijamuotokuviin hän loi oman, persoonallisen tyylin, missä samaan kuvakompositioon on liitetty päällekkäin henkilö eri kuvakulmista yhdessä teoksensa kanssa. Hän käytti myös tuotekuviin tätä trikkikuvamontaasitekniikkaa, jossa samalle negatiiville tai diapositiiville valotetaan useita eri otoksia. Näin mm. Nokian eri tuotantoaloja symboloivat tuotteet saatiin samaan mainoskuvaan. Tänään samantapaiseen tulokseen päästään kuvan digitaalisen käsittelyn avulla.

470_borje_pirkko2_77_48_76

Börje Söderholm, Pirkko Mannola, 1967

Kaunotarkuvat  kertovat 1960-luvun kuvaamistavoista poseeraustapoineen, ajan muodista ja suosituista mannekiineista. Söderholm kuvasi muotia myös ulkona: puistoissa, kaduilla. Helsinkiläisten muotiliikkeiden näytökset, mutta myös suomalaiset mallit Pariisissa ovat säilyneet reportaasi- ja tuotekuvissa. Oman ryhmän muodostavat usein leikkisät henkilötutkielmat tunnetuista laulajattarista ja näyttelijöistä.

470_borje_lenita3_77_48_42

Börje Söderholm, Lenita Airisto, 1970

Börje Söderholm luetaan yhdeksi suomalaisen valokuvajärjestöelämän ja tekijänoikeuskysymysten voimahahmoista. Hän toimi mm. Suomen valokuvajärjestöjen keskusliiton FINNFOTO ry:n ja lukuisissa muissa alan luottamustehtävissä ja puheenjohtajana. Hän osallistui valokuvaajien tekijänoikeuslain kehittämiseen Suomen tekijänoikeudellisen yhdistyksen ja Kopioston hallituksen jäsenenä. Vuosina 1985-1994 hän oli Tekijänoikeusneuvoston jäsen ja toimi  Pohjoismaisen valokuvaajien tekijänoikeusneuvoston puheenjohtajana vuosina 1989-1991.

Söderholm hoiti aktiivisesti  pohjoismaisia valokuvakentän suhteita myös Nordiska Fotograf Förbundetin ja Pohjola-Nordenin kulttuuriedustajiston kautta toimien näiden puheenjohtajanakin. Valtion Kamerataidetoimikunta ja sitä kautta Taiteen keskustoimikunta olivat hänen vaikutuskenttänään kahtena kolmivuotiskautena 1970-1975. Tuolloin luotiin Valtion valokuvataidetoimikunta, jonka toiminta alkoi vuoden 1976 alusta.

Söderholm oli Suomen valokuvataiteen museon säätiön edustajiston ja hallituksen jäsen useita vuosia museon perustamisesta 1969 lähtien. Tunnustuksena merkittävästä työstään Söderholm vastaanotti mm. valokuvataiteilijoiden valtionpalkinnon 1979, Nordiska Fotograf Förbundetin mitalin sekä Norjan, Puolan, Liettuan, Latvian ja pohjoismaisia ansiomerkkejä, taidepalkintoja ja mitaleja. Hän oli Filmivuokraajakerho ry:n ja Suomen Mainosvalokuvaajat ry:n kunniajäsen.

Söderholm sai apurahoja näyttelyitä ja julkaisuja varten. Hän piti kaikkiaan neljä yksityisnäyttelyä: ”Valokuvia 1952-1977” vuonna 1977, ”Puuhun veistetty” vuonna 1991, ”Näin näin” vuonna 1992 eri puolilla Suomea sekä Baltian maissa vuosina 1977-1993 sekä ”Elämäni naiset” Amos Andersonin taidemuseossa vuonna 1997.

Hänen kuvittamiaan teoksia ovat: Ilmari Kianto, Punainen viiva 1964 ja Esa Anttala, Hopeaa rajan takaa 1966, sekä omia kuvateoksiaan: Puuhun veistetty 1991, Näin näin 1992 ja Elämäni naiset – lähihistoriamme naisenkuvia 1997.

Viimeiset vuotensa Söderholm toimi ohjaajana Yleisradion Finlands Svenska Televisionin perhetoimituksessa vuosina 1980-1984. Sen jälkeen hän toteutti itseään vapaana valokuvaajana nauttien valtion taiteilijaeläkettä vuodesta 1985 alkaen.

Pirjo Porkka, amanuenssi

 
 

SVM_LOGO_FI_6X6_S_RGB

Facebook
Twitter
Instagram
Flickr
Youtube
Terävyysalue-blogi

Tilaa uutiskirje!

YHTEYSTIEDOT
Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 G
00180 Helsinki

Postios. Tallberginkatu 1 C 85
00180 Helsinki

Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Näyttelyinfo 09-6866 3621

Tietopalvelu: Kysy museolta

digikuvanhistoriakuka_kuvasi_anim_150x72

Kysy_museolta_200x100_animaatio

 

AUKIOLOAJAT
Näyttelyt ovat avoinna
ti–su 11–18, ke 11–20.


Poikkeavat aukioloajat

 

PÄÄSYLIPUT
Liput: 8 / 5 €
Alle 18-vuotiaille ilmainen sisäänpääsy.

Ilmainen sisäänpääsy
joka kuun viimeinen
ke klo 17–20.

Meille pääsee Museokortilla
museokortti-logo 

 

OPASTUKSET 

Yleisöopastus näyttelyihin sunnuntaisin klo 13–14 pääsylipun hinnalla.

Ilmainen yleisöopastus joka kuun viimeinen keskiviikko klo 18–19. 

MUSEON VUOSIKORTTI


20 / 30 (2 hlö) / 8,5€ taiteilijat,
taideopiskelijat, OAJ, Grafia

 

Museo on liikkumisesteetön.

 

Toimisto ti–pe 9–15

09-6866 360

Kuva- ja tietopalvelu ja kirjasto
09-6866 3623

 

HENKILÖKUNTA

LEHDISTÖLLE


Kaapelitehdas sijaitsee raitiovaunu 8:n Länsisatamankadun pysäkillä, noin 600 metriä Ruoholahden metroasemalta.

Yhteistyössä:

ikahulogo_75px