Kokoelmien avaimet

470_schohin_d_1985_9_afk432Wladimir Schohin, Asetelma, 1910-luku, autochrome, AFK:n (Amatörfotografklubben i Helsingfors) kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.

Suomen valokuvataiteen museo kartoitti vuosina 2013-2014 kokoelmiensa avainobjekteja. Tavoitteena oli määritellä museon kokoelmien avainteokset/objektit, joiden kautta museo voi kertoa kokoelmaansa moninaisuudesta laadukkain ja edustavin esimerkein. Erityisesti haluttiin vahvistaa museon itseymmärrystä oman kokoelman vahvuuksista ja  avata museotyöhön kuuluvaa arvottamisen ja valinnan problematiikkaa myös museon yleisölle.

Museon kokoelmissa on noin kolme miljoonaa valokuvaa ja negatiivia. Suuren kokoelman onnistunut hallinta edellyttää ymmärrystä kokoelman ja sen osien luonteesta ja kykyä hahmottaa niihin sisältyviä arvoja.

Kokoelmien avaimet -hanke toteutettiin osana museon työskentelyä valtakunnallisen TAKO (tallennus ja kokoelmat) -yhteistyön poolissa 6 (taide, oppi ja kokemus). 

 

Mitä avaimet ovat ja eivät ole?


* Avainnippu on museolle tarpeellinen työväline. Sen avulla voi havainnollistaa kokoelman sisältöjen moninaisuutta.

* Nipun koostumus ei ole kiveen hakattu eikä lopullinen. Alla oleva, museon ensimmäinen nippu on syksyn 2013 keskustelujen tulos.

* Avainobjekteiksi ei välttämättä ole valittu ”parhaita” , ”tärkeimpiä” tai ”suosituimpia” objekteja vaan sellaisia, joiden avulla voisi parhaiten kertoa kokoelmasta.

* Kyseessä ei myöskään ole suomalaisen valokuvauksen / valokuvataiteen koko avaimisto. Museon kokoelma on laaja, mutta silti rajallinen ja puutteellinenkin: sen avulla ei voi kertoa koko suomalaisen valokuvauksen tarinaa.

* Avaimet avaavat kokoelmaa, ne eivät sulje sitä. Muita kokoelman osia ei nipun myötä suljeta pois eikä siirretä syrjään.

* Avainten järjestys listalla on satunnainen.

 

470_brotherus_d2012_207_17Elina Brotherus, Miroir, 2007, mustesuihkutuloste, Hannula & Hinkka -kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.

470_kaila_d2012_207_89Ben Kaila, Rainer ja Jaana, sarjasta Koditon, Helsinki, 2002, hopeagelatiinivedos, Hannula & Hinkka -kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.


Valokuvataiteen museon kokoelmien avainobjektit

Lopullinen avainobjektien joukko valikoitui henkilökunnan yhteisissä keskusteluissa, joissa asiantuntijoiden ”suosikit” toimivat ehdotuksina, joiden pohjalta valinta tehtiin seuraavasti:

1 )  Suomen Kameraseurojen Liiton kokoelma
(Suomen valokuvataiteen museon peruspääomalahjoitus)

Yksi kahdeksasta vuonna 1969 museon peruspääomaksi lahjoitetusta teoskokoelmasta. Kokoelma käsittää liiton näyttelytoiminnasta sekä Kamera-lehdestä kootun keskeisen harraste- ja ammattilaiskuva-aineiston vuosilta 1922-1969.

470_oikkonen_unto_skl
Unto Oikkonen, Työn kasvot, 1960, hopeagelatiinivedos. Suomen Kameraseurojen Liiton ja Kamera-lehden kokoelmat, Suomen valokuvataiteen museo.

 

2)  Hannula & Hinkka -kokoelma

Erja Hannula ja Jorma Hinkka lahjoittivat vuonna 2012 museolle yli kahdensadan valokuvateoksen kokoelmansa, joka sisältää suomalaisen valokuvataiteen keskeisten tekijöiden valokuvia yli kolmenkymmenen vuoden ajalta. Kokoelmaa esiteltiin yleisölle vuonna 2013 museon Valokuva Taiteeksi -näyttelyssä.

470_kajander Ismo Kajander, Pariisi, 1981 / 1986, hopeagelatiinivedos, Hannula & Hinkka -kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.

Lue lisää Hannula & Hinkka -kokoelmasta täältä.

 

3)  Valokuvatalo Pietisen kokoelmat (Aarne Pietinen, Pf-studio)

Pietisen valokuvaamo oli 1950-70-luvuilla Suomen merkittävin kaupallinen kuvaamo, jonka asiakkaina olivat suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan keskeiset toimijat.

470_pietinen
Pietisen mainoskuvaamon studiossa kuvattu automainos. Kuvaaja tuntematon, 1967. Digitoitu alkuperäisestä negatiivista. Pietisen kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.

Lue lisää Pietisten kokoelmasta museon blogista, täältä.

4)  Impossible-kokoelma

Kokoelma syntyi museon yhteistyöhankkeena Impossible corporationin ja mukaan kutsuttujen taiteilijoiden kanssa. Jättimäisen polaroid-kameran avulla syntyneiden teosten lisäksi hankkeelle oli ominaista näyttely-, kokoelma- ja yleisötyön vahva yhteistyö sekä projektin monipuolinen dokumentointi. Teokset olivat heti valmistuttuaan esillä Polaroid-näyttelyssä syksyllä 2012.

470_iso_kamera_nelliNelli Palomäki valmistautuu valokuvaamaan 20x24-koon Polaroid-kameralla 2012. Kuva: Jarno Parkkima, Suomen valokuvataiteen museo.

470_palomaki_inari_at_7Nelli Palomäki, Inari at 7, 20x24-koon Polaroid. Suomen valokuvataiteen museo.

Lue Museoliiton julkaisusta, miten Nelli Palomäen Inari-kuvaa katsottiin merkitysanalyysi-menetelmän näkökulmasta.

 

5)  Wladimir Schohinin autochrome-kuvat

Varhaisen värikuvan ja piktorialismin mestarin teokset sisältyvät museolle deponoituun Amatörfotografklubben i Helsingforsin (AFK) kokoelmaan.

470_schohin_rantaWladimir Schohin, Rakastunut pari rannalla, autochrome, 1907.  AFK:n (Amatörfotografklubben i Helsingfors) kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.

Lue lisää Schohinin varhaisista värikuvista täältä.

6)  I. K. Inhan alkuperäisvedokset

Suomen valokuvataiteen museolla on Inhan alkuperäisvedoksia ja -negatiiveja sekä kopiovedoksia ja -negatiiveja noin 2000 kappaletta. Museo on kartoittanut Inhan koko tuotantoa ja aineistoa valtakunnallisesti  I. K. Inha - valokuvaajan tuotanto -hankkeessa.

470_inha_05_132_62_pre2I.K. Inha, Muhos, kirkon seutu, noin 1895, albumiinivedos. WSOY:n kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.

Lue lisää Inhan alkuperäisvedoksista täältä.

7)  Seppo Saves, Mount Hagen, Uusi-Guinea, 1962

Suomen johtaviin lehtikuvaajiin kuuluneen Seppo Saveksen otos on paitsi ajankuva siirtomaavallan viimeisiltä vuosikymmeniltä, myös esimerkki nk. ratkaisevan hetken periaatteen soveltamisesta.

470_SavesMounthagenSeppo Saves, Mount Hagen, Uusi-Guinea, 1962, hopeagelatiinivedos.  Suomen valokuvataiteen museo.

Lue lisää Seppo Saveksen Mount Hagen -kuvasta täältä.


8)  Ismo Hölttö & Mikko Savolainen: Suomea tämäkin -teoksen alkuperäisvedokset

Ilmestyessään Suomea tämäkin toi suomalaisen valokuvauksen osaksi yhteiskunnallisesti valveutunutta aikalaiskeskustelua. Kirja on visuaaliselta retoriikaltaan kuin tarkoin harkittu kollaasi. Kotimaisessa valokuvakirjallisuudessa vastaavaa ei ollut nähty, vaan esikuvat olivat ulkomailta.

470_suomea_tamakin_3Aukeama kirjasta Suomea tämäkin, kuvat Mikko Savolainen, Ismo Hölttö, teksti Aku-Kimmo Ripatti, 1970. Suomen valokuvataiteen museo.

Lue lisää Suomea tämäkin -teoksesta Elina Heikan Kokoelmanosto-tekstistä täältä.


9)  Ulla Jokisalon teoskokoelmat

Ulla Jokisalo on laajan ja monipuolisen uran tehnyt taiteilija, jonka tuotantoa museo on seurannut koko uran ajan. Jokisalolle on ominaista valokuvan ja kollaasitekniikan yhdistäminen ja vahva historiallinen ja esineellinen ulottuvuus.

472_ulla jokisalo_piiritanssi_2009Ulla Jokisalo, Piiritanssi, 2009, leikattu mustesuihkutuloste, nuppineulat, Suomen valokuvataiteen museo.


10) Heli Rekula,  Hyperventilaatio

Vuonna 1993 valmistunut teos ja Rekula tekijänä olivat osa ilmiötä, joka vakiinnutti suomalaisen valokuvataiteen aseman kansainvälisen nykytaiteen kentällä. Rekulan teos on herättänyt keskustelua, hätkähdyttänyt ja joutunut sabotaasin kohteeksikin.

470_rekula_hyperHeli Rekula, Hyperventilaatio, Bodyart-sarjasta, 1993,  hopea-värivalkaisuvedos, Suomen valokuvataiteen museo.


 11)  Albumit

Museon kokoelmassa on eri aikakausien valokuva-albumeja. Albumit kertovat ihmisten tavasta hahmottaa, kuratoida, järjestää, säilyttää ja esittää omaa elämää kuvien kautta.

470_albumiI.K. Inhan valokuva-albumi "Kuvia kotoa Soinilasta". Suomen valokuvataiteen museo.


 12) Esineet

Valokuvataiteen museon esinekokoelmaan kuuluu muun muassa kameroita,  suurennuskojeita ja muuta valokuvaukseen, valokuvan valmistamiseen ja käyttöön liittyvää pienesineistöä. Niiden avulla voidaan paremmin ymmärtää valokuvaajan työtä ja kuvien valmistusprosesseja.

 d1983_25_1Stirnin salapoliisikamera N:o 1, 1886. Kuva Virve Laustela, Suomen valokuvataiteen museo. 

Lue lisää museon esinekokoelmasta täältä.

13)  Museon Valokuvaaja-tietokanta

Kuka kuvasi? -suomalaiset valokuvaajat 1842-1950 on Suomen valokuvataiteen museon ylläpitämä suosittu verkkopalvelu, josta voi hakea tietoa ennen 1950-lukua kuvaustyönsä aloittaneista, Suomessa toimineista valokuvaajista. Verkkopalvelu perustuu museossa pitkään kartutettuun Valokuvaaja-tietokantaan.

470_kuka_kuvasi_tunnus
Kuka kuvasi -verkkopalvelun tunnus, visuaalinen ilme Kide Concepts Oy.

Lue lisää museon valokuvaajatietokannasta täältä.


Kokoelmien avaimet -opintopiiri

Hankkeen keskeinen työskentelymenetelmä oli opintopiiri, johon kutsuttiin asiantuntijavieraiksi museon entistä ja nykyistä henkilökuntaa, henkilöitä, jotka ovat olleet muodostamassa kokoelmaa ja kirjoittamassa suomalaisen valokuvan historiaa. Opintopiirissä perehdyttiin museon kokoelmien muodostumiseen. Keskusteluissa etsittiin niitä arvoja ja arvostuksia, jotka kulloinkin ovat kokoelman muodostamiseen vaikuttaneet.

Opintopiiri kokoontui yhteensä kahdeksan kertaa. Koko museon henkilökunta oli tervetullut osallistumaan ja lähes kaikki myös tarttuivat tilaisuuteen. Opintopiiri oli vapaamuotoinen ja keskusteleva, ja kukin kokoontumiskerta muotoutui pitkälti asiantuntijavieraan näköiseksi.

Opintopiirin keskustelut dokumentoitiin äänittämällä. Kaikille asiantuntijoille esitettiin seuraavat kysymykset:

Mitä ajattelit museon kokoelmien sisällöstä tullessasi museoon työhön?

Miten käsityksesi on muuttunut ajan kuluessa?

Jos saat ehdottaa viittä kokoelmaa sekä viittä avainobjektia museon kokoelmista, mitä ne olisivat?

Suurin osa asiantuntijavieraista kyseenalaisti ajatuksen siitä, että olisi mahdollista lopullisesti määritellä ”kokoelman avaimet” tai ydinteokset. Hankkeen lähtökohtiin kuuluikin ymmärrys siitä, että arvostukset ovat aina muuttuvia ja niin taiteen kuin kulttuuriperinnönkin arvottaminen on vahvasti aikaansa ja tekijäänsä sidoksissa olevaa ja subjektiivista.

Opintopiirissä ja blogikirjoituksissa korostettiinkin sitä, että kukin asiantuntija edusti itseään ja puhui omasta taustastaan ja kokemusmaailmastaan käsin. Kuitenkin arvovalinnat ovat merkittävä osa museotyötä, ja se, mitä ilmiöitä tai taiteilijoita museon henkilökunta on kulloinkin arvostanut, on ratkaisevasti vaikuttanut museon toimintaan ja kokoelmaan sekä laajemminkin suomalaisen valokuvan kenttään.

Opintopiirin keskusteluissa  tuli ilmi museoammattilaisten ristiriitainen suhtautuminen arvottamiseen. Toisaalta hittilistojen laatiminen nähtiin vääränlaisena yksinkertaistamisena, joka ei johda hedelmälliseen keskusteluun.

Toisaalta pitkään kokoelman kanssa työskennelleet näkivät, että merkittävä osa heidän ammattitaitoaan ja osaamistaan liittyi kykyyn arvostaa, mutta myös arvottaa oman erikoisalan aineistoja.  Oma asiantuntemus miellettiin ehkä ensisijaisesti neutraaliksi tiedoksi, ei niinkään tulkinnaksi.

Keskustelun edetessä kävikin selväksi, että tietyt kokoelmaan kuuluvat aineistot nousivat esille säännöllisesti. Ainakin museon sisällä vallitsi konsensus niiden keskeisestä merkityksestä. Muuten näkemyksissä odotetusti painottuivat kunkin asiantuntijan omat tutkimusintressit ja erikoisosaaminen.

 

Opintopiirin keskustelua esittelevät blogit

Kokoelmien avaimet -opintopiirin vetäjät kirjoittivat museon Terävyysalue-blogiin seuraavat artikkelit:
150_blogi_1

Keskustelu on alkanut!

15.8.2013

teksti Sofia Lahti


150_blogikuvitus_20_8

Kokoelmassa ja tiedossa

19.8.2013

asiantuntijana museonjohtaja Elina Heikka

teksti Sofia Lahti


150_teosvarasto_virve_laustela

Katveeseen jääneet aarteet

10.9.2013

asiantuntijana FT, museon tutkija Kati Lintonen

teksti Anni Wallenius

 
150_blogi_hyoryllista

Tutkimuksen ja kansainvälistymisen kummisetä

23.9.2013

asiantuntijana Valokuvataiteen museon johtajana vuosina 1996–2007 toiminut Asko Mäkelä

teksti Sofia Lahti


150_doris_allen_blogiin

Aika on valokuvien puolella

27.10.2013

asiantuntijana FT, valokuvaaja ja tutkija Leena Saraste

teksti Anni Wallenius

150_ankka_blogi

Nykyvalokuva, lehtikuva ja klikkaus

21.3.2014

asiantuntijana intendentti Anna-Kaisa Rastenberger

teksti Sofia Lahti

 150_esite

Jäljet johtavat 1970-luvulle

asiantuntijana erikoistutkija Jukka Kukkonen

teksti Sofia Lahti

 

Lisäksi opintopiirin kuultavana oli museon konservaattori Riitta Koskivirta.

 

 
 

SVM_LOGO_FI_6X6_S_RGB

Facebook
Twitter
Instagram
Flickr
Youtube
Terävyysalue-blogi

 

YHTEYSTIEDOT
Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 G
00180 Helsinki

Postios. Tallberginkatu 1 C 85
00180 Helsinki

Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Näyttelyinfo 09-6866 3621

Tietopalvelu: Kysy museolta

digikuvanhistoriakuka_kuvasi_anim_150x72

Kysy_museolta_200x100_animaatio

 

AUKIOLOAJAT
Näyttelyt ovat avoinna
ti–su 11–18, ke 11–20.


Poikkeavat aukioloajat

 

PÄÄSYLIPUT
Liput: 8 / 5 €
Alle 18-vuotiaille ilmainen sisäänpääsy.

Ilmainen sisäänpääsy
joka kuun viimeinen
ke klo 17–20.

Meille pääsee Museokortilla
museokortti-logo 

 

OPASTUKSET 

Yleisöopastus näyttelyihin sunnuntaisin klo 13–14 pääsylipun hinnalla.

Ilmainen yleisöopastus joka kuun viimeinen keskiviikko klo 18–19. 

MUSEON VUOSIKORTTI


20 / 30 (2 hlö) / 8,5€ taiteilijat,
taideopiskelijat, OAJ, Grafia

 

Museo on liikkumisesteetön.

 

Toimisto ti–pe 9–15

09-6866 360

Kuva- ja tietopalvelu ja kirjasto
09-6866 3623

 

HENKILÖKUNTA

LEHDISTÖLLE


Kaapelitehdas sijaitsee raitiovaunu 8:n Länsisatamankadun pysäkillä, noin 600 metriä Ruoholahden metroasemalta.

Yhteistyössä:

ikahulogo_75px