Näppää nyt! Sata vuotta valokuvausvälineitä

Tässä sivustossa esitellään 1880-1980 käytettyjä ammattilais-, harrastaja- ja näppäilykameroita, mutta ei digitaalikameroita. Mukana on myös laitteita, joilla on ollut merkittävää vaikutusta valokuvaukseen tai jotka ovat olleet kekseliäitä, innovatiivisia ratkaisuja, vaikka niitä ei Suomessa ole juuri käytetty. kuvaaja

Valinnat olen tehnyt subjektiivisesti, esittelen sellaisiakin tuotteita, jotka ovat harvinaisia mutta tekijää miellyttäneitä. Tuotteiden hintatiedot olen koonnut Suomen valokuvataiteen museon kirjastossa säilytettävistä vanhoista hinnastoista ja luetteloista. Tarkoituksena on antaa kävijälle mahdollisuus vertailla laitteiden hintoja ennen ja nyt. Olen käyttänyt Tilastokeskuksen (http://www.stat.fi/) indeksikerrointa ja muuntanut yleensä hinnat euroiksi. Kertoimet tulevat käyttöön Tilastokeskuksen suosituksen mukaan vuoden 1929 jälkeisiin hintoihin.

Kävijä tekee yllättävän havainnon: halvat näppäilykamerat maksoivat jo 1800-luvun lopulla suunnilleen saman verran kuin nykyiset halvat kamerat. Ammattilaitteet olivat yhtä kalliita kuin nykyään. Suurin ero on harrastelijoille suunnatuissa, aikansa kehittyvää tekniikkaa käyttäneissä laitteissa. Monipuoliset nykykamerat maksavat neljänneksen siitä, mitä 1900-luvun puolivälin harrastajakuvaajille suunnatut. Hintavertailuja varten kävijä voisi vertailla myös rahan hankkimiseen kulutettua aikaa; kuinka monta tuntia tai päivää aikanaan piti tehdä työtä, jotta kameran ostamiseen tarvittava summa oli kädessä.

Lähteet painottuvat valitettavasti hieman epätasaisesti: 1800-luvun lopulta on monia hinnastoja. 1900-luvun alusta II maailmansotaan on myös monta tietolähdettä: mm. Viipurissa toimineen Anton Podworsky Oy:n, Kodakia tuoneen Bögelundin, SVO:n (Suomen Valokuvaajain Osakeyhtiö), Solio Oy:n ja turkulaisen Foto Oy:n hinnastot.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa vallitsi tuontisääntely vuoteen 1956 saakka. Siksi tuolta ajalta ei juuri ole hinnastoja. Kaikki maahan saadut laitteet suorastaan vietiin kauppiaan käsistä, eikä hinnastoja tarvittu. Suurin osa tämän ajan hintatiedoista on mainoksista. Maahantuoja määräsi tuolloin vähittäishinnan, siksi yhdessä mainoksessa ollut hintatieto kattaa koko maan. Säännöstelyn päättymisen jälkeen hinnastoja ja esitteitä alkoi jälleen ilmestyä. 1960-luvulta alkaen saadaan enemmän tietoa Kameralehden Kameraluetteloista, mutta niissä hinnat on piilotettu 1970-luvulta lähtien hintaryhmiksi. 1980-luvun hinnat on kerätty vain muutamasta lähteestä.

Vaikka olen selvillä keräilyhinnoista, en ole liittänyt niitä mukaan. Ratkaisulla on syynsä: hinnat vaihtelevat eri puolilla Suomea ja erot liikkeiden asiakkailleen ja kerääjien toisilleen myymien laitteiden hintojen välillä voivat olla aikamoiset. Keräilyhinnat myös vaihtelevat ajan mittaan, kun taas alkuperäiset myyntihinnat voi aina tarkistaa lähteistä. Englannissa, Saksassa ja USA:ssa julkaistaan keräilijöitä varten hinnastoja, joita myydään meilläkin.

Näillä sivuilla ei  ole tilaa eritellä kaikkia niitä eroja ja tunnistamisen yksityiskohtia,  joita todellisen, ja silloinkin vain suuntaa antavan, keräilyhinnan määrittämiseen tarvitaan. Monilla sivuilla on linkkiyhteyksiä, joissa on usein laitteen keräilyhinta, mutta suomalaisen kävijän kannattaa muistaa, että "on maamme köyhä, siksi jää", hinnat Keski-Euroopassa, Japanissa ja USA:ssa ovat aivan eri luokkaa kuin meillä.

Kuvituksena olen käyttänyt usein Esko Putuksen ottamia kuvia. Kuvalinkki erottuu alleviivattuna. Linkkien kohdalla valinnan pääperiaate on ollut kuvitus, siksi kielet vaihtelevat suomesta japaniin.

 

Sivuston sisältö

Erikoiskamerat
stereo-, panoraama-, pikakuvaus- ja vedenalaiskamerat

Ison koon peilikamerat

Kaksisilmäiset kamerat

Kiinteät rullafilmikamerat

Kinofilmietsinkamerat I

Kinofilmietsinkamerat II

Kinofilmietsinkamerat III

Kinofilmipeilikamerat I

Kinofilmipeilikamerat II

Kinofilmipeilikamerat III

Kokoontaittuvat kinofilmikamerat

Kokoontaittuvat rullafilmikamerat

Laatikkokamerat

Levy- ja läppäkamerat

Näppäilykamerat

Pienoiskamerat

Suuren kuvakoon kamerat/ tekniset

Tukikamerat

Yksisilmäiset rullafilmikamerat

 

Laitteet on järjestetty aakkosjärjestykseen tehtaan mukaan. Joskus laite tunnetaan paremmin omalla nimellään, eikä tehtaan nimi ole kovinkaan tunnettu. Tällöin olen kuitenkin käyttänyt järjestäjänä tehtaan nimeä, näin esimerkiksi tunnettu Rollei on F-kirjaimen kohdalla, valmistajansa Franke & Heidecke -tehtaan mukaan. Paikoitellen olen ryhmitellyt tuotteet valmistusmaan mukaan, esimerkiksi japanilaiset kaksisilmäiset rullafilmikamerat ja venäläiset tuotteet.

Jakso erikoiskamerat sisältää tiettyihin tarkoituksiin kehitettyjä laitteita. Esimerkiksi stereokamerat-ryhmässä ei esitellä kinofilmikameroiden stereolisäkkeitä, vaan ne ovat kunkin laitteen lisävälineissä. Kaksisilmäiset kamerat -osio on laaja; kameratyyppi oli toisen maailmansodan jälkeen hallitseva. Erikoisia ja harvinaisia malleja, joita keräilijät eivät ole nähneet kuin esitteissä, on tilan säästämiseksi jätetty pois. Kinofilmietsinkameroita valmistettiin 1930-luvulta alkaen lukuisia malleja. Olen kuitenkin jättänyt osan 1960-80-lukujen halvimmista malleista esittelemättä.

Samoin kinofilmipeilikamerat on laaja ryhmä. Sieltä olen jättänyt pois halvimpia ja harvinaisiksi jääneitä malleja ja karsinut myös tehtaista muutamia pienimpiä. Yleinen malli oli pitkään markkinoilla ollut kokoon taittuva rullafilmikamera. Niistä esitellään vain tärkeimmät tehtaat ja mallit. Laatikkokameroihin on esiteltävät laitteet valittu puhtaasti ulkonäön mukaan riippumatta siitä mille materiaalityypille ne kuvaavat.

Näppäilykameroihin on kerätty sellaiset yksinkertaiset ja halvat laitteet, jotka eivät ole laatikkomaisia. Levy- ja läppäkameroihin on koottu ne kokoon taittuvat laitteet, joilla kuvattiin muille kuin rullafilmeille.

Oma erikoisryhmänsä on pienoiskamerat. Tukikamerat on ryhmä, jossa objektiivilautaa pitää kuvatessa paikallaan metallinen tai pahvinen tukitanko tai -levy. Viimeiseksi esitellään pääasiassa ammattikäyttöön suunnitellut rullafilmikamerat.

Jos havaitset virheitä,voit halutessasi ilmoittaa niistä sähköpostiosoitteeseen Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen .

Kiitän kaikkia apuna olleita, museon henkilökuntaa ja avustajia. Erityisesti haluan kiittää kuviaan luovuttanutta Esko Putusta, joka monella tapaa on antanut apua sivujen sisällön laatimisessa. Samoin kiitän Juhani Similää, joka on jaksanut avustaa ja antaa tietoja omasta erikoisalastaan, ennen toista maailmansotaa valmistetuista kameroista, mutta on muutenkin jaksanut vastailla lukemattomiin kysymyksiini. Myös Jarmo Laine, Kari Helin ja Jani Heikkinen ovat jaksaneet paneutua ongelmieni ratkaisemiseen.

Ossi Asikainen

 
     

    SVM_LOGO_FI_6X6_S_RGB

    Facebook
    Twitter
    Instagram
    Flickr
    Youtube
    Terävyysalue-blogi

    Tilaa uutiskirje!

    YHTEYSTIEDOT
    Kaapelitehdas
    Tallberginkatu 1 G
    00180 Helsinki

    Postios. Tallberginkatu 1 C 85
    00180 Helsinki

    Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
    Näyttelyinfo 09-6866 3621

    Tietopalvelu: Kysy museolta

    digikuvanhistoriakuka_kuvasi_anim_150x72

    Kysy_museolta_200x100_animaatio

     

    AUKIOLOAJAT
    Näyttelyt ovat avoinna
    ti–su 11–18, ke 11–20.


    Poikkeavat aukioloajat

     

    PÄÄSYLIPUT
    Liput: 8 / 5 €
    Alle 18-vuotiaille ilmainen sisäänpääsy.

    Ilmainen sisäänpääsy
    joka kuun viimeinen
    ke klo 17–20.

    Meille pääsee Museokortilla
    museokortti-logo 

     

    OPASTUKSET 

    Yleisöopastus näyttelyihin sunnuntaisin klo 13–14 pääsylipun hinnalla.

    Ilmainen yleisöopastus joka kuun viimeinen keskiviikko klo 18–19. 

    MUSEON VUOSIKORTTI


    20 / 30 (2 hlö) / 8,5€ taiteilijat,
    taideopiskelijat, OAJ, Grafia

     

    Museo on liikkumisesteetön.

     

    Toimisto ti–pe 9–15

    09-6866 360

    Kuva- ja tietopalvelu ja kirjasto
    09-6866 3623

     

    HENKILÖKUNTA

    LEHDISTÖLLE


    Kaapelitehdas sijaitsee raitiovaunu 8:n Länsisatamankadun pysäkillä, noin 600 metriä Ruoholahden metroasemalta.

    Yhteistyössä:

    ikahulogo_75px