Kokoontaittuvat rullafilmikamerat

Harrastajien ja ammattikuvaajien 6x9
ja pienempien kuvakokojen kamerat

Rullafilmi, joka keksittiin 1880, saavutti saman tien suuren suosion sekä ammattilaisten että harrastajien keskuudessa. Rullafilmiä käyttävä kuvaaja saattoi ottaa jopa kaksitoista kuvaa yhdelle rullalle, eikä yksi rulla painanut paria vastaavan kuvakoon levyä enempää. Siksi rullafilmikameroita alkoivat käyttää erityisesti sellaiset kuvaajat, jotka liikkuivat kuvatessaan ulkona.

Levykamerat olivat kuitenkin vielä edelleen ahkerassa käytössä studioissa ja niillä kuvattiin myös ulkona. 1900-luvun alussa valtaa alkoivat saada kokoon taittuvat rullafilmikamerat, mutta myös samantyyppisten kokoon taittuvien levykameroiden valmistusta jatkettiin.

Rullafilmikameroista voitiin tehdä pienempiä ja kevyempiä kuin lasilevyjä käyttäneistä laitteista. Rullafilmikameroita on valmistettu monia eri kuvakokoja. Suurin mallivalikoima on 1900-luvun alussa, jolloin suurimmat kuvakoot olivat 10x15 ja 13x18 cm. Filmien laatu riitti kuitenkin yhä pienempiin kuvakokoihin ja tehtaat alkoivat valmistaa pienempiä kameroita.

Vähitellen alkoi 6x9 cm:n koko vakiintua Suomessa eniten käytetyksi kuvakooksi. Tehtaat alkoivat myös kaventaa mallivalikoimiaan ja ennen toista maailmansotaa valmistettiin pääasiassa enää kameroita vain 6x9, 6x6 ja 4,5x6 cm:n kuvakoille. Siksi tässä jaksossa esitellään ensin kokoon taittuvat rullafilmikamerat, joita valmistettiin 1890-luvulta alkaen ja joiden valmistus jatkuu edelleen.

Uudet laitteet ovat vain muuttuneet enemmän muovista kuin metallista valmistetuiksi ja elektroniikka on tullut säätelemään toimintoja. Kokoon taittuvat olen vielä jakanut kahteen alaryhmään: sellaisiin, joiden objektiivi vedetään ulos kuvauksen alussa ja sellaisiin, joiden objektiivi tulee jousivoimalla ulos eli ns. ponnahduskamerat.

Nämä ryhmät ovat laajimmat kameramallistot, joten tässä ei esitellä kattavasti kaikkia laitteita, vaan keskitytään sellaisiin, joista on saatu tietoja suomalaisista luetteloista ja mainoksista.

Kokoon taittuvia kahta tyyppiä

Kokoon taittuvia rullafilmikameroita on kahta päätyyppiä: sellaiset, joissa objektiivilauta on kuvaajan itse vedettävä ulos kuvausasentoon kuvauksen aluksi ja sellaiset kehittyneemmät, joissa jouset työntävät objektiivilaudan heti avauksessa kuvausasentoon.

Vilho Setälä, valokuvauksen sanaston kehittäjä, käytti jälkimmäisistä nimitystä ponnahduskamerat. Ponnahduskameroita oli ollut markkinoilla jo 1800-luvun lopusta. Kuvauksen aloittamista nopeuttava toiminto yleistyi ja 1930-luvulta alkaen tämä ominaisuus oli jo melkein kaikissa rullafilmikameroissa.

Ennen toista maailmansotaa monet tehtaat käyttivät alihankkijoita ja teettivät osan nimillään myydyistä tuotteista niillä alusta loppuun. Samoin monet maahantuojat ja kauppiaat nimesivät kameroita omilla tunnuksillaan, siksi alkuperäisen valmistajan tunnistaminen on vaikeaa jopa asiantuntijallekin. Suurimmalla osalla näistä kokoon taittuvista rullafilmikameroista ei ole kovin suurta yksilöllistä arvoa, näitä tehtiin paljon ja suurin osa on aivan samanlaisia ja samantyyppisiä.

Kun yhtä perusmallia on yksi tehdas tuottanut viidellä eri objektiivilla, neljällä eri sulkimella, kolmea eri kokoa ja vielä muutamalla valmistajanimellä, yhden tehtaan mallistosta saisi parin sadan "erilaisen" kameran kokoelman. Sellaiseen jaksaa paneutua vain harva asiaan vihkiintynyt. Osa kokoon taittuvista taas on erilaisia, hienoja tai poikkeuksellisia, ja tunnustan tässä kertovani niistä mieluusti enemmän kuin massatuotannon laitteista. Pyrin kuitenkin mainitsemaan useimmat vakiolaitteet, sen mukaan miten niistä on ajan mainoksissa kerrottu, niitä on varmasti Suomessa enemmän kuin hienoja ja erikoisia.

Kuten muissakin osioissa, on tässäkin ilmoitettu kameran hinta, vuosi ja indeksoitu se Tilastokeskuksen indeksikertoimilla. Joiltakin vuosilta hintatiedot yksinkertaisesti puuttuvat ja 1970-luvun jälkeen esimerkiksi Kameralehden luettelossa on pelkkiä hintaluokkamerkintöjä. Lisäksi ennen vuotta 1929 annettuja hintoja ei aina ole indeksoitu, tulos ei olisi vertailukelpoinen elämän ollessa aivan erilaista.

Usein kameran malli pysyi melkein samana monen vuoden ajan. Eroiksi syntyivät sulkimissa tapahtunut kehittyminen; aika-alue laajeni, lyhyet ajat lyhenivät ja sulkimiin tuli itselaukaisija ja salamatäsmäyksiä. Objektiivien valovoima kasvoi vähitellen ja sodan jälkeen niitä alettiin päällystää. Kokoon taittuvien valtakausi päättyi 1960-luvulla, vain muutamaa mallia valmistettiin näppäilijöille.

Tässä esitellään ensin ne kamerat, joissa objektiivi piti vetää käsin ja sitten ponnahduskamerat omana jaksonaan. Käsittelen tässä kamerat valmistajien mukaan, ikäjärjestyksessä.

AGFA

Agfa alkoi valmistaa kameroita 1927 hankittuaan Rietzschelin kameratehtaan. Kokoon taittuvia rullafilmikameroita valmistettiin laaja mallisto 1960-luvun alkuun saakka.

Billy Record

Billy Record -nimellä tuotettiin 1930-luvulla kamerasarja.
Foto Oy:n hinnasto 1937 tuntee 9 version hinnan. Halvin maksoi 134 euroa ja kallein 246 euroa.

Record

Record -nimellä tuotettiin toisen maailmansodan jälkeen laaja sarja 6x9 cm ruutuja kuvaavia kameroita. Niitä näkee usein, aikanaan ne olivat varsin halpoja, halvin Record maksoi vuonna 1954 270 euroa ja kallein etäisyysmittarimalli 535 euroa.

Standard

Tavallinen metallinen, nahalla päällystetty rullafilmikamera, pieni kuva, kokoon taittamista varten objektiivi on asetettava äärettömään. Nyblinin luettelo 1929 esittelee neljä versiota, koot 6x9 ja 6,5x11 cm, objektiivit valovoimaisia Agfa-Anastigmaatteja. Agfan kamerat olivat varsin edullisia, 6x9 cm kamera maksoi
f:6,8 objektiivilla ja sulkimella jossa oli viisi aikaa, 200 euron verran.

Isolette-sarja

Agfa valmisti ennen ja jälkeen toisen maailmansodan laajan sarja Isolette-nimisiä kameroita. Kuvakoko oli 6x4,5 tai 6x6 ja objektiivi/suljinvaihtoehtoja muutama. Suomessa 6x6 mallit nousivat erittäin suosituiksi ja niitä liikkuu runsaasti. Joissakin malleissa oli mittaetsin, jota ei ole kytketty etäisyyden säätöön. Super Isolettessa oli kytketty mittaetsin ja se jäi vähemmän myydyksi.
Halvin Isolette maksoi vuonna 1939 230 euroa ja kallein 495 euroa. Vuonna 1954 maksoi esimerkiksi Isolette I f:4,5 objektiivilla 200 euroa ja Isolette III, pieni kuva, etäisyysmittarilla ja f:3,5 valovoimaisella objektiivilla 480 euroa.

http://www.optiksammlung.de/Agfa/IsoletteI.html

Billy-sarja

Billy-nimellä tuotettiin laaja mallisto erilaisia kokoon taittuvia ja tönkkötukikameroita 1928-1960. Kaikkia näkee Suomessa usein, ne olivat varsin halpoja. Billy-Clack on muista poikkeava tönkkötukikamera.
Agfa Billy f:6,3 objektiivilla maksoi 1954 160 euroa.

http://www.amdmacpherson.com/classiccameras/index.html

Ponnahdusmallit

Billy-sarja

Sarja Agfan valmistamia, kokoon taittuvia kameroita vuosilta 1928-1960. Eri kokoja, sulkimia, objektiiveja, sulkimia, muotoiluja ja tyyppejä. Kaikissa lukee selvästi Agfa. Tämä on kokoon taittuvan rullafilmikameran perusmalli ja näitä on Suomessa erittäin paljon. Ulkonäkönsä takia mustista perusmalleista poikkeaa

Billy-Record-sarja

Billy-sarjan alasarja, jossa kamerat lajiteltiin Agfa Anastigmat -objektiivin suurimman valovoiman mukaan: f:4,5, f:6,3, f:7,7 ja f:8,8. Kaikissa oli sama perusrunko,
f:4,5 malleissa Compur-suljin, kahden pisteen etäisyyden asetus ja nahkapalje ja -päällystys. Valikoima oli laaja ja samaa mallia myytiin itselaukaisimella tai ilman ja joissakin versioissa saattoi vielä käyttää kahta kuvakokoa; 6x9 ja 4,5x6.
Foton hinnastossa 1937 on yhdeksän mallin hinnat. Esimerkiksi f:6,3 valovoimaisella objektiivilla kamera maksoi 202 euroa.

Automatic 66

Kytketyllä etäisyysmittarilla varustettu 6x6 kokoa kuvaava automaattikamera, objektiivina f.3,5/75 mm Color-Solinar. Kamera oli automaattinen: ensin valittiin haluttu aukko ja kameran suljin säätyi sen jälkeen valomäärän mukaan automaattisesti. Kamerassa oli myös täysi käsisäätömahdollisuus.

Isolette-sarja

Toisen maailmansodan jälkeen Agfa valmisti laajan sarja Isolette-nimisiä kokoon taittuvia rullafilmikameroita. Kuvakoko oli 6x4,5 tai 6x6 ja objektiivi/suljinvaihtoehtoja muutama. Kansi oli vaalea peltinen tai mustaa muovia. Suomessa 6x6 mallit nousivat erittäin suosituiksi ja niitä liikkuu runsaasti. Joissakin malleissa oli mittaetsin, jota ei ole kytketty etäisyyden säätöön. Super Isolettessa oli kytketty mittaetsin ja se jäi vähemmän myydyksi.

Isolette 4,5, I, II, III ja V

Kokoon taittuvia 6x6 kameroita 120-filmille, kaikissa metallinen yläkansi. Parhaassa mallissa III on etäisyysmittari, jota ei ole kytketty etäisyyden säätöön. Objektiiveina Agnar, Apotar tai Solinar, sulkimina Vario, Pronto, Prontor-S, Prontor -SV, Compur Rapid tai Syncro-Compur.
Vuonna 1954 maksoi esimerkiksi Isolette I f:4,5 objektiivilla 200 euroa ja Isolette III etäisyysmittarilla ja f:3,5 valovoimaisella objektiivilla 480 euroa.

http://www.rolandandcaroline.co.uk/isolettei/isolettei.html
http://www.rolandandcaroline.co.uk/isoletteii.html
http://www.rolandandcaroline.co.uk/isoletteiii.html
http://www.rolandandcaroline.co.uk/jsolettev.html
http://www.rolandandcaroline.co.uk/superiso/superiso.html

Isolette L

Kameralla voi ottaa joko 12 kpl 6x6 kuvaa tai 24 kpl 24x36 mm kuvaa 120 rullafilmille. Tämä kamera ajateltiin kuvaajalle, joka samalla laitteella saattoi ottaa joko mustavalkoisia tai värikuvia. Filmikustannukset olivat tehtaan laskelman mukaan suunnilleen samat, jos otti 24 ruutua 24x36 mm kuvaa 120 filmille tai 20 kuvaa tavalliselle 35mm filmille. Kamerassa oli valotusmittari ja obj. f:4,5/85 mm Color-Apotar.
Hinta oli 1957 393 euroa.

Super Isolette

Kytketyllä etäisyysmittarilla varustettu painava, kokometallinen kamera, jossa obj. Solinar f:3,5/75 mm ja Syncro-Compur.

http://www.optiksammlung.de/Agfa/IsoletteI.html

BALDA-WERK

Balda valmisti runsaasti erityyppisiä kameroita, joita myytiin myös toisilla valmistajanimillä. Kameroiden tuotanto alkoi 1920-luvulla ja jatkui sodan jälkeen sekä Dresdenissä että Bündessa. Tässä joitakin esimerkkejä sotaa edeltävän ajan ja sodanjälkeisestä tuotannosta.
Balda
, pieni kuva Balda, pieni kuva

Baldi

Pieni rullafilmikamera ottaa 16 kuvaa 3x4 cm kokoon, lukkiutuva filminsiirto. Kameraa tehtiin useita malleja eri sulkimilla.

Baldaxette

Kytketyllä etäisyysmittarilla varustettu kamera, jota sai kahta kokoa: 6x4,5 ja
6x6 cm ruutuja kuvaavat. Sen myynti jäi varsin vähäiseksi.

http://www.cosmonet.org/camera/bdk_e.htm

Juwella

http://www.cosmonet.org/camera/balda_juwella_e.html

BEIER

Beirax Junior

Beirax Junior, pieni kuva

BELCA-WERK

Balca-tehdas nimettiin uudelleen sodan jälkeen, kun yksityisten omistuksessa olleita tehtaita siirrettiin valtion haltuun. Niistä käytettiin nimitystä VEB= VolksEigene Betrieb, kansan omistama yritys.

Belfoca ja Belfoca II

Sodan jälkeen näitä Zeissin Nettarin tyyppisiä kameroita, joilla kuvattiin 6x9 ruutuja 120-filmille tuotiin runsaasti. Objektiiveina Bonar f:6,3/105 mm, Bonotar tai Meritar f:4,5/105 mm. Sulkimina Prontor, Junior, Tempor tai Binor. Kameran tai tehtaan nimi on yleensä sokkopainatuksella keräyspuolan päädyssä. Sillä saattoi kuvata myös 6x6 ruutuja maskipellin avulla, sodan jälkeisenä puuteaikana se oli tärkeä lisäetu.
Vuonna 1954 Belfoca maksoi 160 euroa.

CERTO

Certo-tehdas valmisti pääasiassa halvemman hintaluokan kameroita, kokoontaittuvia ja laatikoita.

Certix A

Tavallinen kokoon taittuva paljekamera, Helioksen hinnasto 1935 esittelee 6 objektiivi/suljinversiota.

Certix B

Tähän kameraan sai mukaan kolmen koon maskipellit, kuvaaja saattoi samalla kameralla ottaa rullallisen 6x9, 6x6 tai 4,5x6 cm kuvia. Kamerassa oli myös kalliimmat suljin/objektiiviyhdistelmät kuin muissa Certon rullafilmikameroissa. Samalla kameralla voi kuvata kolmea eri kuvakokoa: 6x9, 6x6 ja 4,5x6 cm. Helioksen hinnasto 1935 antaa tiedot 8 versiosta, objektiivit ja sulkimet vaihtelevat.
Halvin on Schneider Radionar ja Pronto S yhdistelmä ja kallein Tessar ja uusi Compur.

Certo Dolly

Certo Dolly, pieni kuva

 

CONTESSA-NETTEL

Ponnahdusmallit

Cocarette-sarja

"Erittäin pidettyjä ja todella hyviä kameroita, varsinkin naiset ovat niihin ihastuneita. Palje parhainta nahkaa, kamera alumiinia. Suuri käännettävä peilietsijä. Filmiä kierrettäessä se kulkee kahden tukikiskon välissä, joten filmi pysyy ehdottoman tasaisena" Solio Oy:n hinnasto 1927 esittelee Cocaretten näin ja antaa hinnat 15 kameralle. Kuvakoot ovat 5x7,5, 6x9 ja 6,5x11 cm.

Cocarette 0, Cocarette 213

http://www.cosmonet.org/camera/cocarette_e.html
http://www.pacificrimcamera.com/pp/zeiss/cocarette/coca.htm
http://www.marriottworld.com/stock_pics/olderpics/cocarette.htm

Piccolette

Piccolette on kaunis ja pieni, kokonaan metallista valmistettu 6x9 kamera. Solio Oy:n hinnasto 1927 esittelee viisi objektiivi/suljinvaihtoehtoa.

http://www.cosmonet.org/camera/picolet_e.htm
http://members.tripod.com/camera007/index_e.html

DACORA

Dacora I ja II

Perusominaisuuksien kameroita 6x6 koolle, I obj. Eunar 3,5/75 mm ja suljin Prontor 1- 1/100. II Ennar 3,5/75, Pronto 25-200.

http://licm.org.uk/livingImage/Dacora1.html

ENSIGN

Tämän englantilaisen tehtaan kameroita tuotiin Suomeen jonkin verran.

http://www.amdmacpherson.com/classiccameras/ensign/ensignindex.html

Selfix 820

http://www.cosmonet.org/camera/ensign_e.htm
http://licm.org.uk/livingImage/Selfix820.html

Selfix 16-20 II

http://www.cosmonet.org/camera/ensign_e.htm http://www.marriottworld.com/pieces/pieces29.htm#820

FRANKA-WERKE

Solida-sarja

Kymmenkunta erilaista mallia käsittävä kamerasarja.

Solida III

SOLIDA

http://webhome.idirect.com/~fouellet/cameras/solida.htm

Solida Junior

Kuvakoko 6x6 ja 4x4, obj. Frankar 6,3/75 mm, suljin Singlo B, 1/30 ja 1/100s. salamatäsmäys.

GOERZ

Goerz valmisti kokoon taittuvia rullafilmikameroita monia eri malleja ja samoja malleja eri nimillä, kuten muutkin tuottajat.

Roll Tengor Mod I ja II

Tengor oli yksinkertainen mallisarja 6x9 ja 6x11 cm rullille, obj. Goerz-Frontar 9/11 tai 14 cm, briljanttietsimet ja ajat 1/25, 1/50 ja 1/100, B ja T. Nahalla päällystetty metallirunko ja nahkapalje. Sarjoilla I ja II erona on rakenne; II ovat tukevampia kuin I.
Hintaerot: 1926 6x9 165 euroa ja 6x9 II 210 euroa.

Roll-Tenax

Tenax-sarja oli Goerzin parempi mallisto: viisi kuvakokoa, 6x4,5, 6x,9, 6,5x11, 8x10,5 ja 9x13 cm. Tarkennus kierrettävällä ruuvilla asteikon mukaan, kaikissa malleissa Compur-suljin ja Goerz-Dogmar tai Dagor-objektiivi.
Hinta esim. 1926 470 euroa.

ICA

Saksalaisia kameratehtaita yhtyi 1909 ja ne jatkoivat kameroiden valmistusta tuoterationalisoinnin jälkeen. Moni kameramalli siirtyi suoraan ICA:lle ja jatkui vielä Zeiss Ikon -tuotteena.
ICA
Nixe 1, pieni kuva, ICA Nixe 2, pieni kuva

Halloh-sarja

Krügener-tehtaan tuotteet siirtyivät ICA:n tuotantoon tingittyinä versioina, omintakeisista ratkaisuista luovuttiin ja siirryttiin standardiosien käyttöön. Kameran nimi painettiin näkyviin kantolenkkiin. Kameroita valmistettiin monina objektiivi/suljinyhdistelminä.

Icarette-sarja

Laaja sarja rullafilmikameroita, joissa toisissa palkeessa yksinkertainen vetämä ja toisissa kaksinkertainen. Joissakin malleissa oli mahdollisuus kuvata sekä rullafilmeille että levyille. Pienin koko avautuu vaaka-asennossa, muut suuremmat pystyasennossa. Objektiivit vaihtelevat, samoin sulkimet.
Mallityyppejä: 498, 500/2, 501, 502, 503.
Esimerkiksi Nyblinin hinnasto 1929 antaa kuuden kameramallin 21 version hinnat.

IHAGEE

Ultrix-sarja

Ihagee valmisti laajaa Ultrix-mallistoa 1920-luvulta toiseen maailmansotaan saakka. Sen jälkeen tehdas keskittyi peilikameroiden valmistukseen. Ultrix-kameroita Suomeen toi SVO, ja siksi monet valokuvaamot myivät niitä asiakkailleen. Ultrix-mallisto on kokoon taittuvien rullafilmikameroiden perusmalleja. Laajasta mallistosta esimerkkinä tehtaan 1930/31 luettelo, jossa eri Ultrix-malleja on 105 erilaista kamera/suljin/objektiivivaihtoehtoa! Malli- ja tyyppivaihtelut 30 valmistusvuoden aikana ovat runsaat, keräilyluettelot eivät ole niitä kovin yksityiskohtaisesti tyypittäneet; kirjo on niin suuri.

Kaikissa Ihageen valmistamissa kameroissa ei ole sen Aurinko-Kuu logoa, ja osa sen valmistamista tuotteista on myyty myös muiden tehtaiden tuotantona. Lisäksi osa nimettiin Suomessa uudelleen, eikä kameroissa muutenkaan ole erityisiä tyyppi- tai mallimerkintöjä. Lisäksi Ihagee-tehtaan arkistot paloivat Dresdenin tulimyrskyssä 1945.

Ultrix-Simplex

Kameraa valmistettiin kokoja 6x9 ja 6,5x11 cm, kamerat päällystetty teko- tai aidolla nahalla.
Neljä mallia, joiden hinnat vaihtelivat 100 eurosta 130 euroon.

Ultrix

Ultrix-mallinimellä esitellään SVO:n 1927 hinnastossa 12 eri kameraa, kuvakoot 6x9, 6,5x11 ja 7,25x12,5 cm. Ultrixeja sai myös kalliita malleja, joissa oli Compur-suljin ja Meyerin f:4,5 objektiivi. Hintavaihtelu oli 150-320 euroa. Tehtaan 1930/31 luettelossa on lisäksi vielä kuvakokojen 6,5x9, 8x10,5 ja 8x14 cm kuvakokojen kameroita. Myös niitä saattaa olla tuotu Suomeen.

http://www.peterlanczak.de/ultrix.jpg
http://www.amdmacpherson.com/classiccameras/index.html

Ultrix-Duplex

Samaa kameraa tehtiin sekä rullilla että levyillä käytettäväksi. Siinä oli kaksinkertainen aukiveto lähikuvausta varten ja tarkennus asteikon mukaan hammastangolla. Objektiivia saattoi liikuttaa ylös, alas tai sivulle nupeilla. SVO:n hinnastossa vuodelta 1927 on 6 kameran hinnat 235-515 euroa.

http://www.peterlanczak.de/wtultrix.jpg

Ponnahdusmallit

Ihagee valmisti myös ponnahduskameroita.

http://www.marriottworld.com/stock_pics/rollpics/ihagee/ihagee.htm
http://www.fotografianegliannitrenta.com/ultrix.htm
http://www.exaktaphile.com/ads/am.html

Auto-Ultrix

Auto-Ultrix kamera on kaksikoko-kamera; samalla kameralla voidaan kuvata sekä 6x9 että 6x4,5 kuvia. Kamerassa on runkolaukaisin, mutta kaksoisvalotuksen estoa ei ole, filminsiirtoa tarkkaillaan takakannen ikkunoista. 1941 hinnastossa 7 perusmallia, lisäksi vielä lisämahdollisuus tilata kamera lisämaksusta Compur-Rapid sulkimella.

http://www.peterlanczak.de/aultrix.jpg

KMZ

Moskova

KMZ alkoi valmistaa 1946 Zeiss Ikonta 6x9 -tyyppistä kameraa, ensin Saksasta tuoduista osista ja aluksi osittain Saksasta tuodulla työvoimalla. Tuontiosien loppuessa alettiin kameroita valmistaa itse valmistetuista osista. Ensimmäisissä on Compur-suljin, joka vaihtui neuvostovalmisteisiin Moment -sulkimiin. Objektiivi on päällystämätön f:4,5/110 Industar-23. Tätä mallia valmistettiin 1946-49 yli 30 000 kpl. Moskovia tuotiin maahan 1960-luvun alkuun saakka. Neuvostoliiton kaaduttua ja rajojen auettua 1990-luvulla niitä tuli maahan suuria määriä kaikkia malleja.

Moskova 2

Ensin Saksassa tehdyistä Super-Ikonta 6x9 osista 1947-1956 koottu mittaetsinkamera. Tehdas alkoi kuitenkin pian valmistaa kaikki tarvittavat osat itse. Ensimmäisissä on aito Compur suljin, sitten sen kopio Moment-1, ajat B, 1 -1/250s. Objektiivi on päällystetty 4,5/110 mm Industar-23. Tuotantomäärä 197 000 kpl. Vuonna 1954 Moskova 2, pieni kuva, maksoi 340 euroa.

Moskova 4

Moskova 2:n versio, jossa mahdollisuus vaihtaa kuvakokoa 6x9:sta 6x6:een. Sulkimessa on salamatäsmäys, muuten samat tiedot kuin Moskova 2:ssa. Valmistettiin 1956-1958 62 000 kpl.

Moskova 5

Moskova 4:n kehitetty versio: uusi, yhtenäinen yläkansi ja etsimessä rajausmaski 6x6 koolle, sulkimessa itselaukaisin. Valmistettiin 1956-1960 216 000 kpl.
Moskova 5, pieni kuva

http://www.cosmonet.org/camera/mosc_e.htm
http://cameras.alfredklomp.com/moskva5/index.htm

KODAK

Kodak valmisti erittäin paljon kokoon taittuvia rullafilmikameroita. Ensimmäiset olivat kulmikkaita, joissa objektiivi vedettiin ulos. Rakenne koettiin turvalliseksi, etulauta suojaa objektiivia ja suljinta kuljetuksen ajan ja kamera oli myös kilpailijoitaan pienempi ja helpompi viedä mukanaan minne vain.

Folding-sarja

Kodak käytti useimmista kokoon taittuvista rullafilmikameroistaan tyyppinimeä Folding.

Kodak N:o 4 ja 5 Folding

Kookkaita kuution muotoisia laatikoita, joissa etulauta laskeutuu alas ja objektiivi vedetään ulos. Suljettuina ne muistuttavat pientä, nahkaista kantolaukkua. Useita toisistaan hieman poikkeavia malleja, kuvakoot 10x13 ja 13x18 cm. Näihin saattoi rullaperän lisäksi hankkia myös levyperän, harvinainen ominaisuus tähän aikaan. Ensimmäiset kamerat toimitettiin sektorisulkimella, mutta pian niihin sai monipuolisemman mäntäsulkimen. Nämä ovat jääneet harvinaisuuksiksi.

Folding Brownie Kodak N:o 2 ja N:o 3, N:o 2A ja 3A

Puusta valmistettuja, keinonahalla verhoiltuja kulmikkaita laatikoita, kasattuna suorakaiteen muotoisia. N:o 2:ssa kuvakoko 6x9 cm, N:o 2A:ssa 6,5x11cm, N:o 3:ssa 8x10,5 cm ja N:o 3A:ssa 8x14 cm. Kodakin luettelo 1910 esittelee ominaisuudet: "...koneet ovat varustetut hyvällä objektiivilla; itsetoimiva Iris -Brownie sulkija; asetettava aika- ja silmänräpäyskuvia varten; Iirishimmentäjä; itsetoimiva matkanasettaja; käännettävä etsijä pysty- ja vaakasuorille kuville, kaksi jalustinruuvia."
Hinnat näyttävät olleen varsin vakaita, ne pysyvät samoina kaikissa kolmessa hinnastossa vuosina 1910, 1913 ja 1914.

Folding Klapp-Kodak N:o 2, pieni kuva
Sama mustalla palkeella, pieni kuva

Folding Pocket Kodak N:o 1 A "Special"

"Tämä kone on ulkoasultaan samanlainen kuin tavallinen Folding Pocket Kodak N:o 1 A, mutta sillä on automaattisen asettajan sijasta ulosvedettävä, asettamistaululla varustettu etuosa, niin että esineitä voi kuvata aivan likeltä." Paremman luokan rullafilmikamera, jota tehtiin 16 eri mallia 1908-1912 ja sen jälkeen se nimettiin uudelleen R. R.-typeksi. Objektiivivaihtoehtona tarjottiin jopa Zeiss Tessaria. Samaa mallia tehtiin 1915-1924 myös nimellä N:o 1 Autographic Kodak Camera.

Folding Pocket Kodak N:o 1 A. RR

Objektiivi on 1:8 Rapid-Aplanat tai Zeiss-Kodak.

http://www.cosmonet.org/camera/kodakno1_e.htm

Kodak N:o 1 A Pocket, pieni kuva

Folding Pocket Kodak N:o 3, 3A, 4 ja 4A

Nämä ovat ensimmäisiä kokoon taittuvia rullafilmikameroita, tulivat myyntiin 1897. Näiden muotoilua alkoivat jäljitellä muut tehtaat ja näin pyöreillä päädyillä varustetusta kamerasta tuli kameran perusmalli yli 60-vuodeksi. Kameroita tehtiin eri kokoja ja useita mallivaihtoehtoja, Kodak-kameroiden keräilyluettelossa on esim. 34 erilaista mallia N:o 3 ja 28 versiota N:o 3A. Kaikissa näissä saattoi käyttää myös levyjä erikseen hankitulla perällä, jonka mukana toimitettiin tähyslasi. Kuvakoot ovat isoja: 3A 8x14 cm ja 4 10x12,5 cm.


Kameroita valmistettiin pitkään ja monia malleja; N:o 3 1900-1915 36 versiota ja valmistus jatkui Autographic mallina. N:o 3 A tehtiin 1903-1915 28 eri mallia ja jatkui myös Autographicina. N:o 4 valmistettiin vain 20 versiota 1907-1915. Esittely laitteesta Folding Kodak N:o 4 A: "Tämä on näöltään samanlainen kuin Folding Pocket Kodak koneet, mutta negatiivikoko on 10,5x16,5 cm eikä sitä suuren kuvakokonsa puolesta voi kutsua taskukoneeksi." Kamerassa oli 8/22 cm Rapid Aplanat -objektiivi jota oli mahdollista liikutella perspektiivin korjaamiseski, Bausch & Lomb -suljin B ja 1- 1/100 s, vesivaaka sekä pysty- että vaakakuvia varten.

Speed Kodak N:o 1A

Verhosulkimella varustettu 6,5x11 cm rullakone. Sulkimen Kodakille valmisti Graflex ja sen aika-asteikko on 1/10- 1/1000 s. Kameraa toimitettiin Zeiss Tessarilla tai Kodak Anastigmaatilla tai kokonaan ilman objektiivia. Kameraa valmistettiin 1909-1913. 

Speed Kodak N:o 4 A

Verhosuljinkamera, jonka aika-alue 1/5- 1/1000 s., kuvakoko 10,5x16,5 cm. "Huolimatta kuvan suuruudesta on kone ainoastaan 16x9x30 cm suuri, siis hyvin käsiteltävä", kertoi maahantuojan esite. Vuonna 1910 kamerat olivat hieman suurempia kuin 2000-luvulla.
Myös tätä myytiin sekä Tessarilla että ilman. Kaikki Speed-mallit ovat jääneet harvinaisuuksiksi, joita keräilijät eivät ole nähneet.

Autographic-sarja

Kodak kehitti 1914 mahdollisuuden tehdä muistiinpano filmille: filmin suojarainassa oli kaksi paperia, ohuet punainen ja musta silkkipaperi. Kameran takakannessa oli pieni avattava luukku ja teräskynä. Merkinnät kirjoitettiin punaiselle paperille ja kun kamera käännettiin kirjoituskansi auki valoon 2-5 sekunniksi, niin punaisen silkkipaperin vahaukseen tullut ohentuma valotti tekstin filmiin. Melkein kaikki uudet kamerat toimitettiin tästä lähtien pääasiassa Autographic-malleina ja lisäksi vanhoihin malleihin saattoi hankkia A-kannen jälkikäteen. Näin Kodak-kameroiden valikoima kasvoi vielä suuremmaksi, ja kirjoa lisää vielä 20 vuoden tuotantoaikana tapahtuneet muutokset. Autographic-filmien valmistus päättyi 1934 pankromaattisen filmin markkinoille tuloon, se oli liian herkkää† ja hunnuttui jo kirjoituskantta avattaessa. Vuoden 1916 Kodak-hinnasto esittelee 15 Autographic-mallia ja uusia takakansia vanhoihin malleihin.

Kodak N:o 2 Folding Autographic Brownie

Kodak N:o 3 Autographic Special

http://www.cosmonet.org/camera/kodakno3_e.htm

Vest Pocket Autographic Kodak

6x4,5 cm kuvakoon rullafilmikamera, joka aukeaa vetämällä mutta jossa ei ole lainkaan alalautaa, vaan saksitukijärjestelmä. "V .P. K. on pienin kaikista Kodak koneista. Se on niin kevyt ja pieni, että se helposti menee liivintaskuun." Kameran mitat ovat 2x6x12 cm, joten aikanaan olivat joko miehet tai liivintaskut isompia kuin nykyään. Kameraa tehtiin 1916 viittä eri mallia. Nykyrahassa kerrottuna nämä olivat aikanaan aika kalliita kameroita, varsinkin tavalliselle harrastajalle, tavallinen maksaisi 90 ja kallein 320 euroa. West Pocket B mod. Series III nimellä 1920-luvulla myytiin myös kolmea mallia kameraa, jossa oli fix-focus objektiivi.
Yksinkertainen malli maksoi 1927  66 ja f:6,3 180 euroa.

N:o 1 Kodak Junior ja N:o 1 A Kodak Junior

6x9 tai 6,5 x11 cm rullafilmikameroita, "Tämä uusi malli on saanut lukemattomia ystäviä Atlantin molemmin puolin. Kamera on pieni ja keveä." Näin esitteli Solio Oy:n hinnasto 1927. Molemmissa malleissa on samat ominaisuudet, erona vain negatiivikoko.

Kodak N:o 1 A Junior, pieni kuva

Hawk-Eye Folding 6x9

"Halpa, yksinkertainen ja käytännöllinen, yksinkertainen linssi", sanoo Solio Oy:n luettelo 1926.

N:o 2a

Kuvakoko 6x9, B ja M ajat (M= lyhyt aika). 12 kuvan rulla, jonka voi vaihtaa päivänvalossa. Suorakulmainen kamera, jota myytiin paljon.

Special Kodak N:o 1 A. , N:o 3.† ja N:o 3 A.

Vakavasti kuvaukseen paneutuvien kuvaajien kamerasarja: etulautaa voi siirtää ylös, alas ja sivulle, objektiivina Zeiss Tessar f:6,2, Cooke f:6,5 tai f:5,6. Sulkimena Compound B, ajat T ja 1- 1/250 s. Kamerassa oli lisäksi vesivaaka ja tarkennus hammastangolla. Kamera oli päällystetty persialaisella safiaaninahalla ja palje hienointa mustaa nahkaa.
Nämä olivat kalliita kameroita: N:o 1 A 520 euroa, N:o 3 560 euroa ja N:o 3 A 710 euroa.

Kodak 620-sarja

Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen tuotiin paljon Ranskassa valmistettuja 620-rullafilmille kuvaavia rullafilmikameroita. Niitä on useita toisistaan hieman poikkeavia malleja.
Vuonna 1954 maksoi Kodak 620 260 euroa.

Kodak 620, pieni kuva

Ponnahdusmallit

Folding Pocket Kodak N:o 1 ja N:o 1A

Nämä olivat ensimmäisiä ponnahduskameroita, " konetta avattaessa lentää objektiiviosa itsestään asentoon, josta voi ottaa kuvia ilman muuta." Koneessa on jousitetut saksituet, jotka työntävät objektiivilaudan ulos. Aikansa tapaan samalla nimellä tehtiin ensin kameraa, jossa etulauta oli musta, nahalla päällystetty neliö ja kamera vaaka-asentoinen (1898-1905) ja seuraava samanniminen malli on pystyasentoinen, metallisella 8-kulmaisella etulaudalla (1905-1915). Kodak keräilyluettelo tuntee näitä yhteensä 10 eri mallia.

Kodak Suprema 6x6

Kokoon taittuva 6x6, ensimmäinen Kodakin tuottama. Xenar, Compur, itselaukaisin, kaksoisvalotuksenesto ja runkolaukaisin.

Kodak Junior -sarja

Junior-malleja on useita: 620 -filmiä varten 6x9 cm kuvakoolle ja 6,5x11 cm kokoa 616-rullille. Junior-kameroita valmistettiin pitkään 1934 alkaen 1950-luvulle saakka. Näissä kameroissa saattoi jo käyttää pankromaattista filmiä. Ensimmäiset tehtiin Nagel-tehtaalla Saksassa, sodanjälkeiset taas pääosin Englannissa ja Ranskassa. Foto Oy:n luettelo 1937 esittelee kaksi mallia, joiden suljin/ objektiiviyhdistelmistä tulee viisi kameraa.
Esimerkiksi Junior 620 f:7.7 valovoimaisella objektiivilla maksoi 141 euroa.

Kodak Duo 620

Saksassa tehtyjä Kodak-kameroita tuotiin Suomeen paljon. Kameroita tuotettiin monina objektiivi/sulji -versioina, ainakin 10 mallia. Objektiivi saattoi olla halvahko Kodak Anastigmaatti tai kallis Zeiss Tessar. Suljin oli aina Compur, mutta kalleimmissa malleissa sulkimena oli Compur Rapid.
Halvin malli maksoi 1936 347 euroa, kallein 670 euroa.

Kodak Regent I ja II

Tyylikäs, hauskan pyöreäkulmainen etäisyysmittarikamera, malli II on taas perinteinen kulmikas. Vuoden 1936 Kodak-hinnasto tuntee 6 mallia, näitä Saksassa tehtyjä kameroita ei juuri ole viety USA:han, joten keräilyluettelot eivät siellä painota tätä hienoa kameraa juuri lainkaan. Tämä taskukamera painaa vain 820 g. Kamera maksoi 1936 f:4,5 objektiivilla ja Compur-S sulkimella 872 euroa.

Vollenda-sarja

Vollenda -nimiset kamerat valmistettiin Saksassa entisellä Nagel-tehtaalla, Kodak AG. Näitä kameroita myytiin pääasiassa Eurooppaan, amerikkalaiset Kodak-keräilyoppaat esittelevät niitä varsin niukasti.

http://www.lumieresenboite.com/collection2.php?l=1&c=Nagel_Vollenda

Kodak Vollenda 620 (6x9)

Kodak-luettelo 1936 esittelee Vollenda 620 hienoa nahkapäällystettä ja metalliosien runsasta nikkelöintiä ja päättää sen näin:"Todellakin kamera, jonka korkea käyttöarvo ja muotokaunis ulkoasu ovat onnellisesti yhdistyneet."

Kodak Vollenda 6x9

Kannattaa lainata valmistajan itsetietoista esittelyä Kodak -hinnastosta 1936. "Erikoisen kilpailukykyinen kamera valovoimakkaine objektiiveineen. Täydellinen varusteiltaan ajanmukaisine kamerarakenteineen monilla hienouksilla varustettu. Satumaisen kevyt ja yksinkertainen käyttää. Todella kamera, josta jokainen sen omistaja voi ylpeillä." Nykyajan katsannossa kamera on varsin tavallinen kokoon taittuva 6x9 rullafilmikamera. Kolme objektiivivaihtoehtoa: f:4,5 Kodak Anastigmat, Schneider Xenar f:4,5 itselaukaisimella ja Zeiss Tessar f:4,5 Compur-S tai Compur Rapid-sulkimella. Kamera maksoi f:4,5 objektiivilla 353 euroa.

http://www.lumieresenboite.com/eng_collection.php

Kodak 620 -sarja

Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen tuotiin paljon Ranskassa valmistettuja 620-rullafilmille kuvaavia rullafilmikameroita. Niitä on useita toisistaan hieman poikkeavia malleja. Useimmissa on ranskalainen objektiivi ja suljin.
Vuonna 1954 maksoi Kodak 620 260 euroa.

KORELLE

Korelle

Kokoon taittuva 16 kuvaa 127-filmille ottava taskukamera. Kameraa toi 1934 maahan Helios, joka mainosti viittä eri mallia, halvin Momar f:11 obj. ja Pronto sulkimella 94 euroa ja kallein f:2,9/Xenar ja Compur 422 euroa.

KRAUSS

Rollette-kamerat

5x8 cm kuvia ottavia kokoon taittuvia metallikameroita, osa on tavallisen kokoon taittuvan näköisiä, joissakin objektiivi asettuu kuvausasentoon vetämällä koko etulauta pitimien varaan. A. Podworskyn 1926 luettelo tuntee 6 eri versiota ja näitä valmistettiin koko 20-luvun ajan.
Rollette, vetomalli Xenar 4,5/7,5 cm maksoi 1926 370 euroa ja tavallinen Anastigmat 6,3/7,5 cm 202 euroa, joten tämä oli edullinen hankinta.

KRÜGENER

Halloh-sarja

Krügener valmisti Halloh-nimellä monia rullafilmikameramalleja, useita eri kokoja. Krügenerin malleissa on eroja muiden valmistajien tuotteisiin, omia ratkaisuja ja teknisiä innovaatioita. Viimeiset Halloh-kamerat myytiin Zeiss Ikon -tuotteina

MAMIYA

Mamiya aloitti kameranvalmistuksen 1940 Mamiya-6-kameralla. Se on tavallinen kokoon taittuva paljekamera. Siitä kehitettiin kolme mallia: Automatic, IV B ja K -II. Kaikissa erikoisuutena on tarkennus filmitasoa siirtämällä, objektiivi on kiinteä, lisäksi tarkennus on kytketty etäisyysmittariin. Ensimmäisissä objektiivina oli Olympuksen valmistama Zuiko 3,5/80 mm, mutta 1950-luvulla Suomeen tuoduissa oli tehtaan itse valmistama Sekor S 3,5/75 mm. Muita kokoon taittuvia Mamiya-kameroita on Suomeen tuotu pieniä määriä 1950-luvulla.

http://www.cosmonet.org/camera/mamiya6_e.htm

NAGEL

Librette-sarja

Sarja kokon taittuvia 6x9 rullafilmikameroita, sulkimina Nagel, Pronto, Pronto -S, Ibsor, Compur tai Compur-S. Objektiiveina Nagel-Anastigmat, Laudar, Xenar, Tessar tai Leitz Elmar 4,5/12 cm. Elmar-objektiivi tekee kamerasta harvinaisen ja halutun keräilykameran.
Koko sarjankameroita tehtiin yhteensä eri versioita vain n.12 000 kpl.

Vollenda-sarja

Vaikka Nagelin Vollenda-kameroita myytiin myös ennen yrityksen siirtymistä Kodakille, esitellään Vollenda-kamerat Kodak-osassa.

Plaubel

Lehtikuvaajille tarkoitettujen kameroiden ja palkkikameroiden lisäksi valmistettiin myös pieniä määriä kokoon taittuvia rullafilmikameroita.

Roll-Op

Roll-Opp, pieni kuva

http://www.photo.net/bboard/q-and-a-fetch-msg?msg_id=000aQR

Pekonette II

Tavallinen 6x9 rullafilmikamera, jossa tarkennus hammastangolla ja Plaubel-Anticomar f:4,2/10 cm objektiivi ja Compur-suljin. Objektiivin nostomahdollisuus. Valovoimainen Anticomar nosti hintaa, 1926 tämä maksoi 404 euroa.

Voigtländer

Voigtländer-tehdas valmisti laajan valikoiman rullafilmikameroita 1923-1957. Kaikkia on tuotu Suomeen ja niitä liikkuu runsaasti.

Petito ja Beatrix

Aikansa tyypillisiä 6x9 rullafilmikameroita.

Rollfilm

Ominaisuuksiltaan tavallinen 6x9 rullafilmikamera, nahkapäällysteinen kevytmetallirunko, nahkapalje, briljanttietsin, Pronto, Embezet tai Compur-suljin, obj. Anastigmat 6,3/10,5 cm.
Hinta 1926 208 euroa. "..ei hinnan halpuus ole saavutettu laadun kustannuksella vaan johtuu se rakenteen yksinkertaistamisesta ja järkiperäisestä massatuotannosta", esittelee Anton Podworsky Oy:n hinnasto 1928. Todellisuudessa nämä ovat hyvin ohutta ja vääntöaltista peltiä. Eri malleja valmistettiin yli 100 000 kappaletta vuosien 1927-31 välillä.
Rollfilm
, pieni kuva, Rollfilm 5x7, pieni kuva ja Rollfilm 5x7, pieni kuva

Inos ja Inos II

Kokoon taittuvia rullafilmikameroita 6x9 kuvakoolle, mutta näillä voi kuvata myös 4,5x6 cm kuvia. Objektiiveina Skopar tai Heliar 4,5/105 mm ja sulkimina Embezet tai Compur. Näitä valmistettiin 1931-33 ( Inos I) ja Inos II 1933-35. Inos II oli myös 6,5x11 cm kuvakokoa ottava malli, jossa objektiivit ovat 4,5/118 mm.

Ponnahdusmallit

Bessa-sarja

Bessa -kameroita valmistettiin eri tyyppejä 1929-1957 yli 1 100 000 kpl. Niitä tehtiin 6x9, 6,5x11, ja 6x4,5 cm kokoja kuvaavia, etäisyysmittarilla ja ilman. Halvimmat, yksinkertaiset Voigtar-objektiivilla ja Singlo/Pronto -sulkimella varustetut ovat yleisimpiä. Etäisyysmittarimallit olivat kalliimpia ja harvinaisempia ja sodan jälkeen valmistetut, joissa on päällystetty objektiivi, kalleimpia. Bessoja voi edelleen käyttää kuvaukseen, kaikki käyttävät 120-filmiä.

Hienoin näistä kameroista on sodanjälkeinen etäisyysmittarimalli Bessa II ja sen hienoimmassa mallissa on objektiivina f:4,5/105 mm Apo-Lanthar. Hinta saattaa maailmalla olla 3000-4000$! Yleisemmät Heliar tai Skopar-mallit maksavat sitten vain alle viidenneksen harvinaisuudesta, mutta ovat silti hyviä kameroita. Kamerasta täytyy tarkistaa erityisen huolellisesti etulaudan kiinteys avatussa asennossa: Bessa-sarjan heikko kohta on etulaudan rakenne, se alkaa liian helposti notkua, ja silloin tarkennus ei osu haluttuun kohtaan.

PERKEO

Perkeo-nimellä valmistettiin ennen toista maailmansotaa 3x4 cm ruutuja kuvaavaa omintakeista mallia. Sen valmistusmäärä jäi varsin pieneksi, n. 10 000 kpl. Sodan jälkeen samalla nimellä myytiin 6x6 ruutuja kuvaavia malleja, toisessa etäisyysmittari, toinen ilman. Mallissa II objektiivina oli 3,5/80 mm Color-Skopar ja suljin joko Prontor-S tai Syncro-Compur. Näissä voi käyttää sekä 120 että 620-rullia. 1950-luvulla, jolloin tuontivaikeudet olivat jokapäiväisiä, tämä oli maininnan arvoinen etu.

Perkeo I pieni kuva, Perkeo II, pieni kuva

Inos I ja II

Inos I on vakiotyyppinen kokoon taittuva 6x9 paljekamera. Inos II on 6x9 tai 6,5x11 cm kamera, jossa on samoja ratkaisuja kuin Prominentissa, samantyyppinen objektiivin ulosliukuminen ja etäisyyden säätö kameran yläkannessa olevasta nupista. Näitä tehtiin vain vuosina 1931-34, kamera jäi pieneksi harvinaisuudeksi.

Virtus

Kamera on 6x4,5 kuvakokoa 120-filmille kuvaava laite, jossa on optinen etsin kameran päädyssä. Muutoin sen ominaisuudet ovat samat kuin Inos II kamerassa. Objektiivi on joko Skopar tai Heliar ja suljin Embezet tai Compur. Kameraa valmistettiin varsin vähän, vain n. 10 000 kpl.

Prominent

Hieno ja monimutkainen mittaetsinkamera, jossa oli omintakeisia ja erikoisia ratkaisuja. Etäisyys säädetään kameran yläkannessa olevasta rattaasta, etäisyysmittari ja etsin ovat kameran päädyssä. Lisäksi kamerassa on vielä läpikatsottava valotusmittari. Objektiivi oli Heliar f:4,5/105 mm ja suljin Compur. Kameraa valmistettiin 1932-36, kamera oli liian kallis ja omintakeinen mennäkseen hyvin kaupaksi. Kokonaisvalmistusmääräksi jäi n. 4000 kpl. Toisen maailmansodan jälkeen valmistettiin 35 mm mittaetsinkameraa samalla nimellä.

http://www.cosmonet.org/camera/prom_e.htm
http://www.cosmonet.org/camera/promjaba.htm

WELTA

Welta-Posta

Ajalleen tyypillinen kokoon taittuva rullafilmikamera. Näitä on myyty runsaasti myös muitten tehtaitten ja markkinoijien nimillä. Mallivalikoima oli erittäin laaja, esim. SVO:n hinnasto 1927 antaa 15 mallin hinnat.

Weltax

Toisen maailmansodan jälkeen tuonti jatkui. Weltax oli 6x6 ruutuja kuvaava kamera, jolla saattoi ottaa myös 6x4,5 cm ruutuja.
Kamera maksoi vuonna 1954 320 euroa.

Ponnahdusmallit

Welta-tehdas valmisti suuren malliston kokoon taittuvia rullafilmikameroita, joita tuotiin Suomeen tehtaan omalla ja muiden tehtaiden nimillä.

Welta Solida

http://www.cosmonet.org/camera/solida_e.htm

Welta Weltur

http://www.cosmonet.org/camera/weltur_e.htm
http://www.cosmonet.org/camera/wlt645_e.htm
http://www.cosmonet.org/camera/weltur66_e.html

Welta Posta

Tyypillinen kokoon taittuva rullafilmikamera, tehtiin 6x9 ja 6,5x11 cm kokoja. 15 eri mallia, objektiiveina Special-Aplanat, Eurynar, Tainor, Unofocal ja Trioplan. Sulkimina Vario, Ibso tai Compur.
Hintoja 1926: 6x9 8/ Vario 108 euroa, Unofocal 4,5/ Compur 263 euroa.

ZEISS IKON

Zeiss Ikon sai 1926 yhteen liitetyistä tehtaista laajan mallivalikoiman kokoon taittuvia rullafilmikameroita. Vanha tuotanto myytiin pois osittain vanhoilla nimillä, mutta uusilla tuotenumeroilla ja Zeiss Ikon logolla varustettuina. Oma suunnittelu ja tuotanto alkoi vasta 1930-luvun alussa.

Cocarette

Kolme eri negatiivikokoa: 5x7,5, 6x9 ja 6,5x11 cm. Solio Oy:n luettelo 1927 tuntee yhteensä 15 eri kameraa. Kameroissa on kehys- ja briljanttietsimet, sulkimina Derval tai Compur. Cocarette-kameroista on paljon eri versioita, niitä myytiin jo ennen Zeiss Ikonin syntyä Contessa-Nettel-tehtaan tuotteena. Nyblinin luettelo 1929 esittelee 23 erilaista Cocarette-kameraa.

http://www.pacificrimcamera.com/pp/zeiss/cocarette/coca.htm

Icarette 498/1, 503/1, 502/1, 500/1, 501/1, 500/2

Laaja sarja kameroita eri rullafilmikooille, 498/1, 500/2 ja 501/1 6x9, 503/1, 502/1 ja 501/1 6,5x11-rullille. Mallisarja oli alunperin ICA:n ja se tuli melkein kokonaisuudessaan Zeiss Ikon-tuotteeksi. Eri Zeiss-objektiiveja; Novar, Hekla, Dominar tai Tessar, sulkimina Derval, Klio ja Compur. Nyblinin luettelo 1929 antaa hinnat 21 eri mallille. kuva. Näitä liikkuu runsaasti, tavan mukaan sarjan halvemmat ovat yleisempiä.

Halloh N:o 506/1, Lloyd 510/1 ja Nixe 555/1 ja 595/1

Zeiss Ikon -sokkopainatuksella myytiin ICA:n entisiä malleja samoilla nimillä, mutta Zeiss Ikon -tyyppinumeroilla varustettuna. Molemmat ovat rullakoolle 8x10,5 cm ja myös pakkafilmien käyttö on mahdollista.

Ponnahdusmallit

Ikonette 504/12

Rakenteeltaan yksinkertaisia ja käytännöllisiä olevia liivintaskukameroita rullafilmeille, Frontar objektiivilla f:9. Tämä on eräs ensimmäisistä Zeiss Ikonin tehtaan suunnittelijoiden itse suunnittelemista laitteista.
Maksoi 1929 75 euroa.

Zeiss Ikon ennen II maailmansotaa

Nettar-sarja

Nettar-sarjan kameroita valmistettiin kolmea eri kuvakokoa: 4,5x6, 6x6 ja 6x9 cm. Vuoden 1937 Zeiss-luettelossa on Nettar-vaihtoehtoja 19.

http://www.cosmonet.org/camera/nettar_e.htm

Elämäniloa Zeiss-Ikon-Kameralla -esitteen (1937) mukaan "Nettar-ponnahduskamerat pitkälle viimeistelty ryhmä kameroita. Mitä hienoimmin vivahduksin ovat eri mallit, ennen kaikkea objektiivin ja sulkijan hyvyyteen nähden, keskenään järjestetty, niin että löydätte ihan tarkalleen sellaisen mallin, joka vastaa Teidän toivomustanne".

Kaikissa kameroissa oli optinen etsin ja laukaisu kameran rungosta. Paremmissa malleissa oli lisäksi itselaukaisin ja niissä suotimen saattoi jättää objektiivin päälle kameraa suljettaessa. Nettarit olivat aikansa tyypillisiä harrastajan kameroita, valikoima oli tähän aikaan yhtä suuri jokaisella tehtaalla. Kaikissa Zeiss-kameroissa on tehtaan nimi sokkopainatuksena joko kameran etuseinässä tai objektiivilaudassa ja kameran tyyppi on myös sokkopainatuksena takakannen filmirullan puoleisessa päädyssä.

Tyypillinen merkitä on esim. 515/16. Se tarkoittaa kameran olevan Nettar, 6x6 cm kuvakokoa, sen sijaan eri suljin- tai objektiivi-alatyyppejä ei ole koodiin merkitty. Esimerkkinä Nettarin hintatasosta 1937: Nettar 6x9 (515/2) f:4,5 valovoimaisella objektiivilla ja Telma-sulkimella maksoi 378 euroa.
Nettar 6x6, pieni kuva

http://www.pacificrimcamera.com/pp/zeiss/nettar/nettar.htm
http://www.cosmonet.org/camera/nettar_e.htm

Ikonta-sarja

Keskihintainen mallisto sai nimen Ikonta. Sarjaan kuuluu neljää kuvakokoa, 3x4, 4,5x6, 6x6 ja 6x9 olevia kameroita. Ikontat olivat Nettaria kehittyneempiä; niissä kameraa avatessa myös etsin aukesi jousella ja niissä oli kaksoisvalotuksen esto, Nettareissa tämä ominaisuus oli "lisävaruste". Tosin ensimmäisistä, kulmikkaista Ikontoista tämä ominaisuus puuttui. Objektiivi saattoi olla jopa f:3,5 valovoimainen ja suljin Compur. Ikontoissa tulee lisäksi näkyviin punainen merkki sulkimen lauettua. Objektiivit ja sulkimet vaihtelevat tuotannon ajan, tuotettiin samaan aikaan jopa seitsemää eri yhdistelmää!
Vuoden 1937 hinnastossa annetaan 6x6 mallin hinnaksi Novarilla 525 euroa ja Tessarilla 865 euroa.

Ikonta 3x4
, pieni kuva Ikonta 6x9, pieni kuva Ikonta 6x9, pieni kuva
Ikonta 6x4,5, pieni kuva

Ikonta 3x4

127-rullalle kuvaava Ikonta oli myynnissä vain vähän aikaa. Vuoden 1937 hinnastossa se ei enää näy.
Foton hinnastossa 1936 se maksoi Novarilla 468 euroa  ja Tessarilla 583 euroa.

http://www.nic.fi/~sos/ikonta/

Ikonta 6x4,5

Ikonta maksoi 1936 Novarilla 409 euroa.

Ikonta 6x6

Ikonta 6x9 cm

6x9 kuvako oli yleisin Suomeen tuotu Ikonta-malli. Niitä liikkuu runsaasti, yleensä Nettar-objektiivilla ja halvahkolla sulkimella varustettuja malleja. Tessar/Compur-yhdistelmä oli kallis ja on tullut keräilylliseksi harvinaisuudeksi. Novarilla ja halvimmalla sulkimella sellainen maksoi 1936 463 euroa ja kallein Tessar/Compur-versio 837 euroa.

Super Ikonta -sarja

Kokonaan Zeissin omaa suunnittelua oli Super Ikonta -sarja, joka oli esimerkkinä monelle valmistajalle.Se oli aikansa hienoimpiin kuulunut kamerasarja, jolla voi kuvata edelleenkin aivan kilpailukykyisiä kuvia. Malleja valmistettiin neljää kokoa 6x4,5, 6x6, 6x9 ja 6,5x11 cm. Suurin negatiiviko on jäänyt harvinaisuudeksi, muita näkee melko usein.

Kaikissa Super Ikonta -kameroissa oli kytketty etäisyysmittari ja joissakin jopa valotusmittari. 4,5x6 ja 6x9 kameroissa tarkennus tapahtui pyörittämällä objektiivin vieressä olevaa hammaspyörää, joka samalla kääntää kuvausobjektiivia ja varren päässä olevaa mittaetsimen kiilamaista linssiä. Mittaetsimen linssi on "kiertokiilaetäisyysmittari", siinä linssi pyörii ja muuttaa etsimeen tulevaa kuvaa. Järjestelmä on tarkka, hyvä ja helppo tarvittaessa säätää ja korjata.

Näitä hienoja kameroita näkee yllättävän usein ja esittelen ne tässä tarkemmin kuin muut kokoon taittuvat Zeiss -kamerat. Mainitsen tässä myös aina kameran keräyspuolan puoleiseen takakannen päätyyn sokkopainetun tyyppimerkinnän.
Super Ikontat olivat kalliita, 1937 hinnastossa 6x6, malli I maksoi 1810 euroa ja malli II valotusmittareineen 2575 euroa.

Valmistus jatkui sodan jälkeen, mutta runkoa kevennettiin. Super Ikontojen valmistus päättyi 1960-luvun alussa. Super Ikonta 6x6, pieni kuva, Super Ikontoja valmistettiin myös II maailmansodan jälkeen, mutta ne esitellään omassa luvussaan.

http://www.pacificrimcamera.com/pp/zeiss/sikonta/sikonta.htm

Super Ikonta 4,5x6 I ja II (530) (531)

Ensimmäinen Super Ikonta, jossa useimmiten Tessar f:3,5/75 mm objektiivi, etäisyysmittarin varsi käännetään kuvattaessa esille. Etäisyys säädetään pyörittämällä objektiivin vieressä olevaa hammasratasta, tarkennus on nopea, mukava ja tarkka. Super Ikonta II 4,5x6 on kameramaailman tyylikkäitä klassikoita, joka on säilyttänyt hohtonsa jo yli 70 vuotta. Kaksi mallia; Novar tai Tessar-objektiivilla, molemmissa Compur-suljin. Novar-mallissa läpikatsottava etsin, Tessar-mallissa van Albada -tyyppinen urheiluetsin. Kaksoisvalotuksen esto, kameraa avattaessa ponnahtaa myös etsin auki. Objektiivissa on suodinta varten kierre, joten suotimen voi jättää paikalleen kameraa suljettaessa. Super Ikonta II 6x4,5 on edelleen, varsinkin Tessarilla f:3,5/75 mm, hieno käyttökamera. Kamera mahtuu hyvin taskuun, mittaetsin on erittäin tarkka ja kameraa on mukava käyttää. Super Ikonta II maksoi 1937 Tessarilla 1354 euroa.

http://www.pacificrimcamera.com/pp/zeiss/sikonta/sia.htm
http://www.lumieresenboite.com/collection2.php?l=2&c=Zeiss_
Ikon_Super_Ikonta_531

Super Ikonta 6x6 (530/16)

Ensimmäinen 6x6 Super Ikonta, jossa on eri ikkunat etäisyysmittarille ja etsimelle. Mittaetsimen tarkennusvarsi on kiinteä, se mahtuu kameran sisään sitä kokoon taitettaessa. Kamera kuvaa 11 ruutua 6x6 cm ja kaikissa malleissa on objektiivina Tessar ja sulkimena Compur-Rapid, jonka ajat ovat 1/400 s saakka.

http://www.cameraquest.com/zikontb.htm
http://www.pacificrimcamera.com/pp/zeiss/sikonta/sib.htm

Super Ikonta I 6x6 (532/16)

Tämän erottaa helposti edellisestä Super Ikonta -mallista, koska etsimen etulinssi on kohteen puolelta paljon suurempi ja yläkannessa on sitä varten hartiat.

http://www.cameraquest.com/zikontb.htm

Super Ikonta II 6x6 (533/16)

Sama kamera, mutta valotusmittarilla varustettuna. Ensimmäisiä kiinteällä valotusmittarilla varustettuja kameroita maailmassa: mittari ei ole kytketty, joten siitä luetaan arvot ja siirretään ne himmentimeen ja sulkimeen.
Hinta 1937 oli 2574 euroa.

http://www.cameraquest.com/zikontb.htm

Super Ikonta 6x9 (530/2)

Hyvä 6x9 kamera, jossa objektiivivaihtoehtoina Triotar 4,5/120 mm tai 4,5 tai 3,8 Tessar 105 mm. Sulkimina Klio tai Compur. Myös 6x9 kamerassa mittaetsimen varsi tulee kääntää esiin kuvauksen alkaessa ja piiloon kameraa suljettaessa. Tässä mallissa ei ole runkolaukaisinta, vaan laukaisu tapahtuu suoraan sulkimesta.

http://www.cameraquest.com/zikontb.htm
http://www.cosmonet.org/camera/ikonc_e.htm

Super Ikonta II 6x9(531/2)

Parannettu malli, jossa on runkolaukaisin ja mahdollisuus käyttää myös 4,5x6 cm kuvakokoa ja ottaa 16 kuvaa. Objektiiveina Novar f:3,5 ja Tessar f:4,5 tai f:3,5, kaikissa malleissa Compur -suljin.

http://www.cameraquest.com/zikontb.htm

Zeiss Ikon II maailmansodan jälkeen

Zeiss Ikon jatkoi sodan jälkeen kokoon taittuvien kameroiden valmistusta. Ensimmäiset mallit olivat samoja kuin ennen sotaa, mutta uutta niissä oli objektiivien päällystys. 50-luvun alussa kameroita alettiin kehittää ja muunnella. Ensimmäiset valmiit sodanedellisten kaltaiset kamerat tulivat kuitenkin myyntiin vasta 1948 alkaen. Kaikki sodanjälkeiset mallit käyttävät 120-rullaa.

Nettar-sarja

Sodan jälkeen ei enää tuotettu 6x4,5 Nettar-malleja, vaan keskityttiin 6x6 ja 6x9 kokoihin. Suomeen tuotiin sodan jälkeen erittäin paljon 6x6 Nettareita.

http://www.marriottworld.com/pieces/pieces23.htm#517

Nettar I ja II

Sarjoja valmistettiin 1949-1957, kaikissa lukee selvästi Nettar. I-malleissa etsin on kehysetsin ja II-malleissa optinen. Objektiiveina 6,3 tai 4,5/ 75 mm Novar 6x6 kameroissa ja 6x9 malleissa objektiivi on 105 mm. Sulkimina Vario, Pronto tai Prontor. 6x6 mallin tyyppimerkintä on 518/16 ja 6x9 517/2.

http://licm.org.uk/livingImage/Nettar.html

Signal Nettar

Signal -nimi tulee valotuksen jälkeen etsimeen esille tulevasta punaisesta osoittimesta: se muistuttaa virityksestä, joka pitää muistaa tehdä, koska tässä kamerassa ei ole kaksoisvalotuksen estoa. Valmistettiin 1953ñ55 13 eri yhdistelmää, objektiivina aina joko 75 mm tai 105 mm Novar, f:6,3, f:4,5 tai f:3,5. Sulkimina Vero, Vario, Velio, Pronto tai Prontor, kaikissa malleissa optinen etsin.
Signal-Nettar maksoi 1958 225 euroa.

Nettax (513/16)

Valmistettiin 1956-1959 f:4,5/75 mm Novarilla ja Pronto sulkimella, optinen etsin ja valotusmittari jota ei ole kytketty.

Ikonta-sarja

Ikonta, Ikonta A ja Ikonta I

6x4,5 Ikontaa valmistettiin 1948-1949 f:6,3,† f:4,5 ja f:3,5 75 mm Novar-objektiiveilla. Novarit valmisti todellisuudessa Rodenstock- tai Steinheil-tehdas. Sen huomaa siitä, että valovoiman, polttovälin ja Novar-nimen lisäksi objektiivin nimirenkaassa ei ole mainintaa optiikan valmistaneesta tehtaasta, eikä niissä ole sarjanumeroa. Kaikissa kolmessa mallissa sulkimena on Klio. Ikontan etsimenä on ainoastaan nostettava kehysetsin ja etäisyyden joutuu arvioimaan. Ikonta A-sarja on ulkoasultaan sama kuin Ikonta, mutta näissä kameroissa oli paremmat sulkimet. Ikonta A:ta valmistettiin 1949ñ51, objektiivina on f:3,5 tai f:4,5 Novar ja sulkimena Compur tai Prontor. Yhdistelmiä oli kolme, tyyppi N:o 521. Ikonta I-sarjaa tehtiin 1948-56 ja siihen kuului neljä kameraa: objektiivi joko f:3,5/75 mm Tessar tai f:3,5 tai f:4,5 / Novar. Sulkimina Compur, Syncro-Compur tai Prontor, jossa lyhin aika 1/500 s.

Ikonta

Ikonta-nimellä valmistetuissa kameroissa oli objektiiveina f:3,5 tai f:4,5 Novar, Tessar tai Xenar. Sulkimina Klio, Compur tai Prontor. Kaikissa kehysetsin. Yhdistelmiä on yhteensä kuusi.

Ikonta II b ja III b

II b -sarjassa suljin on joko Prontor tai Syncro-Compur ja etsin optinen. Objektiivina f:4,5 tai f:3,5/75 mm Novar tai f:3,5/75 mm Tessar. Kolme mallia. III b sarjassa samat valikoimat. Valmistettiin 1952-55.

Ikonta

6x9 Ikontoja valmistettiin 1948-54, objektiivina f:4,5 tai f:3,5/105 mm Novar tai f:3,5/105 mm Tessar. Sulkimena Klio, Prontor tai Compur, kehysetsin. Neljä versiota.

Ikonta II

1951 valmistettu kamera, jossa optinen etsin,Prontor ja f:3,5 tai f:4,5/105 mm Novar. Kaksi mallia.

Ikonta II c

Objektiivit f:4,5 tai f:3,5 105 mm Novar , sulkimena Prontor tai f:3,5/105 mm Tessar, jolloin suljin Syncro -Compur. Valmistettiin 1952-57.

Ikonta III c

Mess-Ikonta, pieni kuva

Super Ikonta -sarja

Super Ikonta

Super Ikonta -malleissa oli aina kytketty valotusmittari, paras objektiivi luokassaan ja monipuolisin suljin Compur. Niissä oli salamasynkronointi ja itselaukaisin. Näitä tehtiin 1947-55, sodan jälkeen Carl Zeiss ei saanut omaa objektiivinvalmistustaan heti riittäviin tuotantomääriin, joten näissä ensimmäisissä sodanjälkeisissä sarjoissa käytettiin myös Schneiderin Xenar-objektiiveja. Kaksi mallia: toisessa f:3,5/75 mm Xenar ja toisessa Tessar, molemmissa Compur-suljin. Nämä kokoon taittuvat, etäisyysmittarilla ja tehtaalla kalvotetulla objektiivilla varustetut kamerat olivat aikanaan kalliita, siksi niitä myytiin varsin vähän. Kysyntää nykyään lisää se, että keräilyarvon lisäksi näillä on edelleen selvä käyttöarvo.

Super Ikonta I (B)

Valmistettiin 1948-56, f:2,8/80mm Tessar, Compur tai Syncro-Compur, molemmissa malleissa mittaetsin.

Super Ikonta II (BX)

Valmistettiin 1948-55, f:2,8/80mm Tessar, Compur tai Syncro-Compur, molemmissa malleissa mittaetsin ja valotusmittari.

http://www.cameraquest.com/zikontb.htm
http://www.lumieresenboite.com/collection2.php?l=2&c=
Zeiss_Ikon_Super_Ikonta_533/16

Super Ikonta III

Kolme mallia 1956-58, objektiivina f:3,5/75 mm Novar ja suljin Prontor tai Syncro-Compur. Tämä on kevyempi kuin edeltäjänsä, se on tehty Ikontan peltirungolle, eikä ole niin tukeva kuin vanhat Super Ikontat olivat. Zeiss koetti halvemmalla mallilla säilyttää markkina-asemansa.

Super Ikonta IV

Valmistettiin viimeisenä sarjassaan 1955-60, objektiivina f:3,5/75 mm Tessar ja sulkimena Syncro-Compur ja valotusmittari. Tässä mallissa yläkansi on tasainen, eikä kamera ole enää niin painava kuin edeltäjänsä.

Zeiss Ikon, Itä-Saksa

Ercona

Kameroiden valmistus jatkui sodan jälkeen myös Dresdenissä. Siellä valmistettiin 6x9 Ikonta-kameraa nimellä Ercona, mutta valmistajaksi oli merkitty edelleen Zeiss Ikon. Kameralla saattoi kuvata myös 6x6 ruutuja ja siinä oli f: 4,5 Novar-objektiivi. Erconaa näkee Suomessa usein, niille saatiin tuontilupia helpommin kuin Länsi-Saksan tuotteille.
Vuonna 1954 Ercona maksoi 267 euroa.

 

Näppää nyt! Sata vuotta valokuvausvälineitä

 

 
 

SVM_LOGO_FI_6X6_S_RGB

Facebook
Twitter
Instagram
Flickr
Youtube
Terävyysalue-blogi

Tilaa uutiskirje!

YHTEYSTIEDOT
Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 G
00180 Helsinki

Postios. Tallberginkatu 1 C 85
00180 Helsinki

Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Näyttelyinfo 09-6866 3621

Tietopalvelu: Kysy museolta

digikuvanhistoriakuka_kuvasi_anim_150x72

Kysy_museolta_200x100_animaatio

 

AUKIOLOAJAT
Näyttelyt ovat avoinna
ti–su 11–18, ke 11–20.


Poikkeavat aukioloajat

 

PÄÄSYLIPUT
Liput: 8 / 5 €
Alle 18-vuotiaille ilmainen sisäänpääsy.
Katso alennukset


Ilmainen sisäänpääsy
joka kuun viimeinen
ke klo 17–20.

Meille pääsee Museokortilla
museokortti-logo 

 

OPASTUKSET 

Yleisöopastus näyttelyihin sunnuntaisin klo 13–14 pääsylipun hinnalla.

Ilmainen yleisöopastus joka kuun viimeinen keskiviikko klo 18–19. 

MUSEON VUOSIKORTTI


20 / 30 (2 hlö) / 8,5€ taiteilijat,
taideopiskelijat, OAJ, Grafia

 

Museo on liikkumisesteetön.

 

Toimisto ti–pe 9–15

09-6866 360

Kuva- ja tietopalvelu ja kirjasto
09-6866 3623

 

HENKILÖKUNTA

LEHDISTÖLLE


Kaapelitehdas sijaitsee raitiovaunu 8:n Länsisatamankadun pysäkillä, noin 600 metriä Ruoholahden metroasemalta.

Yhteistyössä:

ikahulogo_75px