Yli miljoona suomalaista asuu lähiöissä ja Suomen asunnoista 70 % on rakennettu 1950–1980-luvulla. Luulenpa, että jokaisella suomalaisella on siksi jokin kokemus lähiöasumisesta. Toisille se on kyläkäynti tai lapsuudenkokemus ja toiset meistä asuvat lähiössä.
Valokuvaaja Kalle Kultalan (1924–1991) kuvassa huomio näyttää olevan Kentin herttuattaren hulmuavissa hiuksissa. Herttuapari on tuotu vierailulle pohjoismaisen puutarhakaupungin kirkkaimpaan esimerkkiin eli Tapiolaan. He ovat nousseet hissillä Keskustornin ylimmän kerroksen ulkoterassille. Herttuattaren takana avautuu vielä keskeneräinen läntisen Tapiolan alue Sateenkaari ja rakentamattomat Otsolahden rannat. Herttuatar itse katsoo selvästi kohti jo 50-luvulla rakennettua Tapiolan itäistä lähiötä, jonka Kultala on rajannut pois. Valokuvaajan huomio ei ole ollut arkkitehtuurissa tai maisemassa vaan hän on lehtikuvaajana halunnut selvästi tallentaa jotakin herttuattarelle Suomen matkalla tapahtunutta.
Mikko Savolainen: Tikkurila 1970. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo.
Valokuvaaja Mikko Savolaisen (s.1933) kuva Tikkurila, 1970 liittyy kirjaan Raportti Suomen mustalaisista, joka ilmestyi 1972. Savolainen teki kirjan yhdessä kollegansa Ismo Höltön kanssa (s. 1940). Suomessa romanien asuntotilanne kohentui lainsäädännön ja rahoituksin turvin 1970-luvulla. Yhä useampi romani muutti kaupunkiin ja kunnallisiin uusiin, vuokrataloihin kuten Tikkurilan Hiekkaharjuun. Vuonna 2008 Mikko Savolainen kertoi hauskan muiston kuvaustilanteesta. Ensimmäisen kerroksen asuntoon muuttanut romanimies oli pohtinut innostuneesti Savolaiselle uuden asumismuodon mahdollisuuksia: ”No ajattelin, että kun tämä parveke on ensimmäisessä kerroksessa, niin että jos laittaisi rampin, niin tässähän voisi pitää hevosta”. Romanimiehen pohdinnoissa kohtaavat osuvasti yhteisön perinteet ja modernin asumismuodon haasteet hevostalouden ylläpitoon.
Museolehtori Erja Salo
Lähteet:
Sankaruus ja arki. Suomen 50-luvun miljöö. Suomen rakennustaiteen museo 1994.
Suomalaisen arjen historia. Hyvinvoinnin Suomi. Weilin + Göös Oy. 2008.
Suomen kulttuurihistoria 4. Tammi 2002.
