Kokoelmalahjoituksia

Suomen valokuvataiteen museon saamia suuria kokoelmalahjoituksia

1. Kalle Kultalan kokoelma

150_kultala_3000172aLehtikuvaaja Kalle Kultala (1924-1991) oli sodanjälkeisen Suomen keskeisiä dokumentoijia. Hänen monipuolinen kuvaajantyönsä ulottui julkisuuden henkilöiden coctail-tilaisuuksista politiikan kabinetteihin. Kultala ryhtyi vuonna 1963 freelance valokuvaajaksi ja erikoistui vähitellen yhteiskunnallisten aiheiden ja poliittisen elämän valokuvaajaksi. Tunnettuja ovat hänen monet presidenttikuvansa mm. Urho Kekkosesta ja Mauno Koivistosta.

Vuonna 1995 Opetusministeriö siirsi Kultalan yli 200.000 negatiivia ja valokuvaa sisältävän kokoelman Suomen valokuvataiteen museon hallintaan. Arkistointityöhön osallistuivat myös Yleisradio, Suomen Yhdyspankki ja Yhtyneet Kuvalehdet. Lähes 11.000 sähköisen kuvan arkisto on järjestetty tekstikantoihin, joiden avulla voi tehdä hakuja negatiivikokoelmaan.

Poimintoja Kalle Kultalan kokoelmista.

(Kuva: Kalle Kultala, presidentti Urho Kekkonen kalassa Simunankoskella, Viitasaarella, 1962, Suomen valokuvataiteen museo)

2. Uuden Suomen negatiiviarkisto

150_us_d2004_17_r1_r58-12798_3_j3Vuonna 2004 Almamedia/ Iltalehti lahjoitti Uuden Suomen / Iltalehden kuva-arkiston negatiivit Valokuvataiteen museolle.  Kaikkiaan kuvia on noin 2,5 miljoonaa. Kokoelmaa on järjestetty ja luetteloitu Suomen kulttuurirahaston apurahan turvin 2006-2009.

Uusi Suomi oli yksi ensimmäisistä suomalaisista sanomalehdistä jonka palkkalistoilla toimi ammattimainen lehtikuvaaja. Ensimmäinen kuvaaja aloitti työnsä 1927. Viimeinen Uusi Suomi ilmestyi 29.11.1991. Tämän jälkeen kuvayksikkö jäi Iltalehden palvelukseen. Valokuvataiteen museolle lahjoitettu arkisto on Suomen suurin julkisissa kokoelmissa oleva lehtikuva-aineisto, sekä samalla yksi parhaiten säilyneistä lehtikuvakokoelmistamme.

Uuden Suomen valokuvaajia:

Martti Brandt 1957-1962, Reijo Forsberg 1950-1960-luvut/1950-1960-talet, Martti Halme 1958-1991, Osvald Hedenström 1935-1938, Hannu Häyhä 1980-luku/1980-talet, Eero Häyrinen 1959-1991, Jukka-Veli Häyrinen 1983-1984, Arto Jousi 1957-1971, Juhani Kaarenmaa 1960-luku/1960-talet, Petri Kaipiainen 1970-luku/1970-talet, Reino Kaivola 1980-luku/1980-talet, Keijo Kokko 1960-1991, Pekka Lassila 1981-1983, Ilkka Leino 1960-1970, Eero Liesimaa 1979-1991, Ilpo Lukus 1960-1991, Kalervo Manninen 1951-1954, Markku Ojala 1988-1991, Aarne Pietinen 1929-1939, Paavo Poutiainen 1927-1930, Urpo Rouhiainen 1959-1966, Matti Saves 1980-luku/1980-talet, Seppo Saves 1957-1961, 1976-1991, Heikki Savolainen 1960-luku/1960-talet, Heikki Tyynysniemi 1980-luku/1980-talet, Jukka Uotila 1985-1991, Mauri Vuorinen 1957-1991, Armas Viitasalo 1930-luku/1930-talet, Erkki Johannes Viitasalo 1936-1958

Verkkonäyttely: Uuden Suomen tapaus.

3. Kristian Runebergin kokoelma

150_kruneberg_lehdenlukijaValokuvaaja Kristian Runebergin elämäntyö kuuluu Valokuvataiteen museon kokoelmiin.

Runeberg on tunnetuimpia suomalaisia lehtikuvaajia kautta aikojen. Hänen kuvissaan yhdistyy vankka kamerankäytön ammattitaito hienovaraiseen humanismiin ja huumoriin. Vaikeissakin paikoissa kuvaaja näyttää ihmisyyden läsnäolon.

Kristian Runeberg tunnetaan herrasmieskuvaajana.

Poimintoja Kristian Runebergin kokoelmasta.

(Kuva: Kristian Runeberg, Lehdenlukija, Lontoo, 1965)

 

4. Hannula & Hinkka -kokoelma

150_hh_boubat_pariisiErja Hannula ja Jorma Hinkka ovat 27.11.2012 lahjoittaneet museolle yli kahdensadan valokuvateoksen kokoelmansa, jonka ydin sisältää suomalaisen valokuvataiteen keskeisten tekijöiden valokuvia yli kolmenkymmenen vuoden ajalta.

Lahjoitus täydentää merkittävällä tavalla museon taidekokoelmaa. Kotimaisten valokuvaajien lisäksi Hannula & Hinkka -kokoelmaan kuuluu valokuvia nimekkäiltä ulkomaisilta valokuvaajilta kuten Édouard Boubat, Henri Cartier-Bresson ja Larry Clark.

Hannula & Hinkka ‑kokoelman synty ajoittuu 1980-luvun alkuun, jolloin valokuva alkoi nousta taiteeksi muiden taiteiden rinnalle ja Valokuvagalleria Hippolyte yhdisti valokuvaajia ja valokuvataiteen harrastajia. Valokuvasta kiinnostuneista graafisista suunnittelijoista Erja Hannulasta ja Jorma Hinkasta tuli Hippolyten vakiovieraita. Jorma Hinkka suunnitteli Hippolyten julisteita 1980–86 ja jatkoi 1990-luvulla valokuvakirjojen suunnittelijana muun muassa Kustannusosakeyhtiö Mustalle Taiteelle.

Hannula & Hinkka -kokoelmaa esitellään yleisölle 16.1.–21.4.2013 Valokuva Taiteeksi -näyttelyssä, joka käsittelee tiivistetyssä muodossa suomalaisen valokuvataiteen kolme vuosikymmentä. Kaksikielinen kokoelmajulkaisu Valokuva Taiteeksi / Photography into Art ilmestyy joulukuussa 2012.

Hannula & Hinkka ‑kokoelman valokuvaajia:
Kristoffer Albrecht, Petri Anttonen, Caj Bremer, Stefan Bremer, Elina Brotherus, Henry Edman, Taneli Eskola, Veli Granö, Hannes Heikura, Mikko Hietaharju, Ismo Hölttö, Juha-Pekka Inkinen, Markus Jokela,  Ulla Jokisalo, Martti Jämsä, Ben Kaila, Ismo Kajander, Sanna Kannisto, Keijo Kansonen, Timo Kelaranta, Japo Knuutila, Sirkka-Liisa Konttinen, Johnny Korkman, Ritva Kovalainen, Raakel Kuukka, Juha-Pekka Laakio, Harri Larjosto, Jukka Lehtinen, Matti Niemi, Petri Nuutinen, Jyrki Parantainen, Marja Pirilä, Sari Poijärvi, Jorma Puranen, Hannele Rantala, Mikko Rikala, Catarina Ryöppy, Matti Saanio, Merja Salo, Pentti Sammallahti, Mikko Savolainen, Hans von Schantz, Pekka Sipilä, Antero Takala, Pekka Turunen, Marjukka Vainio, Sakari Viika, Tuomo-Juhani Vuorenmaa ja Touko Yrttimaa, Zeke Berman, Édouard Boubat, Henri Cartier-Bresson, Larry Clark, Bert Hardy, William Klein, Mari Mahr, Jan Saudek, Gunnar Smoliansky, Josef Sudek.

(Kuva: Éduard Boubat, Paris, 1952, Suomen valokuvataiteen museo / Hannula & Hinkka -kokoelma)

 

 


 
 

facebook-a

kysy_museolta_150x72

kuka_kuvasi_anim_150x72

Suomen valokuvataiteen museo
Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 G
00180 Helsinki

Postios. Tallberginkatu 1 C 85
00180 Helsinki

Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Tietopalvelu: Kysy museolta

www.valokuvataiteenmuseo.fi

Näyttelyinfo 09-6866 3621
Näyttelyt ovat avoinna
ti-su 11-18, ke 11-20.
Poikkeavat aukioloajat.

Liput: 6 / 4 €, alle 18-vuotiaat ja Prosessin näyttelyt
vapaa pääsy.
Museo on liikkumisesteetön.

Toimisto ti-pe 9-15
09-6866 360

Kuva- ja tietopalvelu ja kirjasto
09-6866 3623
ti-to 10-15, ajanvaraus                                                  

OPASTUKSET

HENKILÖKUNTA

LEHDISTÖLLE


Kaapelitehdas sijaitsee
noin 300 metriä Ruoholahden metroasemalta ja raitiovaunu 8:n Länsisatamankatu-pysäkillä.