Valokuvaavat yökyöpelit

Jari Silomäki: sarjasta Sääpäiväkirja, 2001

Suomalaisten valokuvaharrastajien ja näppäilijöiden suosikkiaiheitten kärkeen asettuvat kesäillan auringonlasku tai keskikesän yötön yö. Näitä kohteita on tavoiteltu kameralla aina 1800-luvun lopulta lähtien, kun valokuvamateriaalien valoherkkyys lisääntyi riittävästi ja kamerat tulivat helppokäyttöisemmiksi.

Esimerkkejä varhaisista suomalaisotoksista voi nähdä Museoviraston kuvakokoelmissa – vaikka hakemalla kokoelmien maisemasarjoista Aavasaksan kohdalta. Vanhimmista kuvista huomaa, että moni tyytyi vielä tuolloin lopulta retusoimaan auringon harmaana toistuvalle yötaivaalle.

Eritasoisia ja eriaikaisia kesäyötulkintoja on lahjoitettu tai ostettu Valokuvataiteen museon kokoelmiin aina museon perustamisvuodesta 1969 alkaen. Niin harrastajien kuin ammattilaistenkin tuotannossa toistuu öisen auringon outo vetovoima. Mitä näistä, ensisilmäyksellä usein lähes samanlaisilta vaikuttavista valokuvista välittyy katsojalle? Siirtyykö myös häneen maisemanäkymän taika?

Vuoden 2010 kokoelmanäyttelyssä museolla pyöri katkeamaton auringonlasku-diashow, jonka eteen oli asetettu puistonpenkki. Sillä näytti moni katsoja viihtyvän tovin. Ainakin suurikokoisina ja seinälle heijastettuina kuvat vetosivat. Sen sijaan työpöydällä kymppikuvien näppäilykoossa toistuva maisemavirta uuvuttaa kuvatutkijankin.

Piristävä poikkeus yökuvien genressä on museon kokoelmiin ostetussa Jari Silomäen Sääpäiväkirja-sarjassa vuodelta 2001. Vaikka kuvaushetki ei ajoitu keskikesään, sen asetelma muistuttaa kesäyökuvaston kaavaa: tyyneen veteen heijastuva vastarannan auringon kajo ja etualalla ihmishamoja asettuneena katsomaan maisemaa.

Sarjan kuviin Silomäki on kirjoittanut lyhyen kommentin kuvaustilanteesta tai muualla samanaikaisesti tapahtuneesta. Kuvan alla lukee käsin kirjoitettuna: Valotin tätä kuvaa kaksi tuntia, koko sen ajan jonka veljeni kanssa istuimme Unikalliolla. Joimme viinaa ja puhuimme ihmissuhteista.

Tekstin luettuamme näemme kuvan toisin. Kahden tunnin ajan aurinko on piirtänyt omaa heijastustaan, järvimaiseman maaginen hetki on jättänyt jäljen, jota voimme palata katsomaan yhä uudelleen.

Hans von Schantz: Vantaankoski, 2007

Silomäen maisemakuvassa ylittyy kameran ja filmin avulla inhimillisen näkemisen rajat. Saman ihmeen voi kokea museon kokoelmiin vuonna 2012 hankituissa Hans von Schantzin teoksissa, joissa Schantz valottaa yökuviaan pitkään ja luo vielä salamaa käyttäen yllättäviä korostuksia ja hetken jäädytyksiä. Omalla laillaan taitavia tekijöitä nämä molemmat yökyöpelit.

 

Kati Lintonen, tutkija

 

Kamera-lehti 6-7/2012

Kokoelmanosto
Tämä kokoelmanosto on hittiparaati morsiamia, ja vähän sulhasiakin – I. K. Inhan, Emmi Fockin, Kalle Kultalan ja Helge Heinosen kuvissa.
Kokoelmanosto
Valokuvaaja Matti Saanio tunnetaan arktisen alueen elämän ja luonnon kuvaajana.
Kokoelmanosto
Sakari Viika on vanginnut teokseensa jotakin kaikille vierailla mailla matkanneille tuttua: matkalla olemisen samaan aikaan haikean ja riemastuttavan tunteen.
Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa lähes 3 miljoonaa valokuvaa. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.
Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy