Yli-ihminen jumppaa

Heinrich Iffland, Harry Tilgmann, sarjasta Bodybuilding, 1933. Hopeagelatiinivedos. Otavan kokoelma / Suomen valokuvataiteen museo. D2015:62/229

Saksalaissyntyisen valokuvaaja Heinrich Ifflandin Suomen Kuvalehdelle vuonna 1934 kuvaama sarja kehonrakentaja Harry Tilgmannista esittelee rautaisella tahdonvoimallaan kehonsa uudeksi muovanneen koneihmisen. Lehtijutussa Tilgmann kertoo lukijoille, miten kuka hyvänsä voi harjoittaa lihaksiaan. ”Voittakaa laiskuutenne”, julistaa lehtijutun otsikko, seuraava otsake jatkaa ”Ellei sinulla ole lihaksia, hanki itsellesi sellaisia”.

Koneromantiikka, mekaniikan, teräksen, voiman ja nopeuden ihailu värittivät varhaisten modernistien käsitystä ihanteellisesta ihmiskehosta. Kirjailija Olavi Paavolainen kuvailee teoksessaan Nykyaikaa etsimässä vaikutelmiaan ranskalaisista urheilijanuorukaisista: ”Tämä joukko ei enää kuulunut ”luontoon”. Siinä ilmeni sama matemaattinen, abstrakti ja henkevöitynyt voima kuin sen taustana jännittyvässä teräskaarisillassa, jonka ylitse raitiovaunu kilisevin kelloin kiiti.”

Heinrich Iffland, Harry Tilgmann, sarjasta Bodybuilding, 1932. Hopeagelatiinivedos. Otavan kokoelma / Suomen valokuvataiteen museo. D2015:62/226

Heinrich Iffland, Harry Tilgmann, sarjasta Bodybuilding, 1933. Hopeagelatiinivedos. Otavan kokoelma / Suomen valokuvataiteen museo. D2015:62/226

Tillgmannin ote kehonrakennukseen on käytännönläheisempi, vähemmän futuristinen ja maalaileva. Silti se kertoo vähitellen kohoavan elintason ja kiihtyvän kaupungistumisen aiheuttamista muutoksista suhteesta ihmiskehoon. Aiemmin raskas ruumiillinen työ oli välttämätön osa lähes jokaisen suomalaisen arkipäivää ja siitä seurannut lihaskunto ja sitkeä ruumis pikemminkin osoitus alaluokkaisuudesta.

Suomen Kuvalehden artikkeli sen sijaan markkinoi kehonrakennusta aktiivisena valintana, jolla yksilö vai parantaa ulkonäköään, terveyttään ja elämänlaatuaan tavoitellessaan, Tillgmannin sanoin, ”self-made”-voimaa.

Heinrich Iffland oli suomalaisen valokuvauksen varhaisen modernismin keskeinen taituri. Tätä Suomen Kuvalehden tilaustyötä varten hän kuvasi Harry Tilgmannin studiossa, dramaattisissa valoissa kuin elokuvatähden.

Heinrich Iffland, Harry Tilgmann, sarjasta Bodybuilding, 1932. Hopeagelatiinivedos. Otavan kokoelma / Suomen valokuvataiteen museo. D2015:62/231

Heinrich Iffland, Harry Tilgmann, sarjasta Bodybuilding, 1933. Hopeagelatiinivedos. Otavan kokoelma / Suomen valokuvataiteen museo. D2015:62/231

Lehtijutun tekstissä kehonrakennus näyttäytyy tahdonvoimaa ja reippautta edellyttävänä mutta periaatteessa kelle vain mahdollisena käytännön toimena.

Ifflandin kuvat kohottavat kohteensa kuitenkin arjen yläpuolelle. Kuvien hahmo ei ole enää tekstissä asiallisia neuvoja tupakoinnin lopettamisesta antava Tillgmann, vaan aikaan tai paikkaan kiinnittymätön yliolento – antiikin jumala tai Hollywoodin sankari.

Anni Wallenius, intendentti, 2017

Lähteet:
Suomen Kuvalehti 1933/51-52, 1934/1
Paavolainen, Olavi. Nykyaikaa etsimässä, 1929.

Kokoelmanosto
Kustannusosakeyhtiö Otava lahjoitti vuonna 2015 Suomen valokuvataiteen museolle arkistostaan arvokkaan, 3 300 valokuvan kokoelman.
Kokoelmanosto
Kaupunkiympäristön muutoksen huomaa parhaiten valokuvissa, joissa vanha väistyy uuden tieltä.
Kokoelmanosto
Kontrastina tämän päivän someen IRC-Galleria nähdään usein jo menetettynä, todellisen aitouden alttarina.
Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa lähes 3 miljoonaa valokuvaa. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.
Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy