Mediakasvatus

Näyttelykohtaiset mediakasvatusoppimateriaalit


OPPIMATERIAALI: Poliittinen valokuva

>> Poliittinen valokuva, materiaalit  1-3 pvf_tim_franco

Tim Franco: Sarjasta Metamorpolis

 

Vanhemmat materiaalit 

OPPIMATERIAALI: 11-KOLLEKTIIVI: SUOMI / FINLAND

Näyttely oli esillä Suomen valokuvataiteen museon Prosessi-tilassa 15.2.–19.5.2013. Näyttelyä esitteleville verkkosivuille pääsee tästä linkistä.

Taustatietoja tehtäviä varten: 11-kollektiivin kotisivut

 Tulostettava pdf-versio alla olevasta oppimateriaalista

POHDITTAVA ASIA:
REPORTAASI, KUVAREPORTAASI ja KUVAESSEE

Reportaasi on nopeasti tehtyä uutisjuttua laajempi katsaus, esimerkiksi artikkeli, jossa perehdytään käsiteltävän asian tai tapahtuman eri puoliin. Reportaasissa haastatellaan eri ihmisiä, asiantuntijoita, asianosaisia, silminnäkijöitä tms. Toimittaja tutustuu pidemmällä aikavälillä aiheeseen ja paneutuu sen herättämiin kysymyksiin huolella.

Nämä samat tekijät liittyvät myös kuvareportaasin valmistamiseen. Valokuvaaja työskentelee siinä aiheensa parissa pitemmän aikaa kuin uutista kuvatessaan. Monet kuvaajat saattavat viettää kuvareportaasin parissa useita päiviä, joskus jopa viikkoja. Kuvareportaasin tuloksena syntyy runsaasti kuvamateriaalia, jonka tarkoituksena on kertoa monipuolisesti ja eri kannalta aiheesta.

Kuvareportaasi syntyy yleensä lehtikuvaajalle annetun työtilauksen kautta. Siinä valokuvaajaa pyydetään perehtymään ajankohtaiseen asiaan tarkemmin.

Kuvaessee taas syntyy lähinnä valokuvaajan omasta ideasta tai kiinnostuksesta. Kuvaessee luottaa valokuvan omiin ilmaisukeinoihin ja siinä tekijä käyttää usein myös taiteellisia kykyjään. Kuvaesseeseen ei välttämättä liity kuva-aihetta käsittelevää tekstiä, usein kuvilla on vain taideteoksen tavoin teosnimet.

Tehtävä: Omakohtaisuus ja kokemuksellisuus ovat sanoja, jotka liitetään usein kuvareportaasiin. Millä tavoin ne ilmenevät Suomi-näyttelyn kuvareportaaseissa?

Tehtävä: Maija Tammen Removals on voittanut Vuoden kuvaessee 2011 palkinnon. Pohdi, miten Tammen kuvissa suomalaisista kansansairauksista aihe, rajaus, kuvakulma eli kameran sijainti suhteessa kohteeseen, valo ja sommittelu vaikuttavat kuvaesseen tunnelmaan ja sisältöön.

POHDITTAVA ASIA:
KUVATYYPIT

Uutiskuva:  Välittää tietoa ajankohtaisesta asiasta tai ihmisestä.

Henkilökuva:  ei välttämättä uutisoi eikä ole ”suurennettu passikuva” vaan kertoo usein jotain kuvattavan persoonasta.

Reportaasikuva: On osa kuvareportaasia.

Kuvituskuva: On kuva, joka kuvittaa tekstiä, mutta ei liity siihen todenmukaisesti. Kuvituskuva voi olla myös  kertova kuva ilman tekstiä.

Tehtävä: Etsi näyttelystä erilaisia kuvatyyppejä. Kaikkia ei välttämättä löydy näyttelystä ja yksi kuva voi sopia useaan kuvatyyppiin.

Tehtävä: Katso Miisa Kaartisen valokuvasarjaa Mauri ensin lukematta tekstiä ja sitten uudestaan luettuasi Kaartisen kirjoittaman tekstin. Minkälainen henkilökuvaus  Maurista muodostuu vain kuvien perusteella? Entä luettuasi tekstin?

POHDITTAVA ASIA:
JULKAISUPAIKKA

Kuvan julkaisupaikka vaikuttaa siihen, miten näemme kuvan ja tulkitsemme sitä.

Tehtävä: Valitse yksi kuva Konsta Leppäsen kuvareportaasista 3,6 tai enemmän. Nimeä kaksi erilaista mediaa eli julkaisupaikkaa, jossa kuva voitaisiin julkaista. Kirjoita kuvalle kuvateksti molempiin julkaisuihin.

Tehtävä: Lööpillä tarkoitetaan mainosta, jossa näkyvät lehden uusimman numeron tärkeimmät aiheet. Lööpin tarkoitus on myydä lehtiä. Valitse yksi kuva Sakari Piipon kuvareportaasista Luokkaretki. Kirjoita kuvaan lööppi, facebook-päivitys ja kotialbumimerkintä.

POHDITTAVA ASIA:
NÄKÖKULMA

TehtäväVertaa Ossi Aholan valokuvasarjaa Mistään kotoisin ja Arttu Muukkosen valokuvasarjaa Lappeenranta. Millä lailla kuvaajien näkökulmat eroavat toisistaan tai muistuttavat toisiaan? Testaa kaverin kanssa eri näkökulmia (lapsi/aikuinen, nuori/ vanha, maalainen/kaupunkilainen, suomalainen/ulkomaalainen) kuviin ja miten näkökulmat vaikuttavat kuvissa havaittaviin asioihin

Tehtävä: Lue Aholan ja Muukkosen tekstit. Mieti mitä valokuvaajat ovat päättäneet kuvissaan näyttää ja mitä he ovat jättäneet näyttämättä. Minkälaisia paikkoja kuvissa on? Minkälaisia ihmiset kuvissa ovat? Mikä on kuvattavien suhde kuvissa esiintyviin ihmisiin?

Tehtävä: Katso Aleksi Poutasen valokuvasarjaa Johanna Tukiaisesta (sarjan nimi Johanna) ja lue Poutasen lainaus Tukiaisen blogista (2012). Pohdi blogitekstin ja valokuvasarjan välistä yhteyttä. Minkälaisia tunteita teksti ja kuvat sinussa herättävät? Entä, mikä on kuvaajan näkökulma aiheeseen? Vaikuttaako se, että Johanna Tukiainen on julkisuuden henkilö omiin ajatuksiisi kuvista? Entä, missä tilanteissa et haluaisi itsestäsi julkaistavan kuvia?

”Minä en ole mikään friikki ”Johanna Tukiainen” jolla on pinkki tyllihame päällään ja joku ihmeellinen sekakäyttäjä. Minä olen ajatteleva, tunteellinen ja herkkä nainen, joka haluaa ihan samanlaisia asioita elämässä kuin suurin osa muistakin ihmisistä, kuten rakkautta, hyvän ja turvallisen miehen, lapsia, matkustelua, terveyttä ja elämyksiä.”  

Tehtävä: Katso Meeri Koutaniemen kuvareportaasia Älkää haudatko minua tänne. Minkä näkökulman valokuvaaja on valinnut? Keksitkö vaihtoehtoisia näkökulmia?

POHDITTAVA ASIA:
YHTEISKUNNALLINEN KUVA

Tehtävä: Uskotko, että kuva voi vaikuttaa? Muistatko nähneesi kuvan, joka on vaikuttanut sinuun niin, että olet muuttanut mielipiteitäsi tai tekojasi kuvan näkemisen seurauksena? Mikä näyttelyn yksittäisistä kuvista, vaikuttaa sinuun voimakkaimmin? Entä, mikä teksti?

OMA REPORTAASI

Tehtävä: Lue alla olevat väitteet Suomesta. Tee omat kuvareportaasisi molemmista väitteistä. Anna reportaasille nimi, mieti näkökulma ja käytä useampia kuvatyyppejä. Voit myös kirjoittaa tekstin kuvien yhteyteen.  Mieti myös, missä haluaisit reportaasin julkaista. Kenelle haluat kuvasi näyttää, ketkä ovat kohderyhmäsi?

Muistathan: Valokuvaajalla ja julkaisulla, jota hän edustaa, on aina vastuu niitä ihmisiä kohtaan, jotka esiintyvät julkaistuissa kuvissa. Muista siksi, että jos päätät julkaista kuvat verkossa, julkaisulupa on kysyttävä kaikilta kuvissa olijoilta.

Väitteet:

1.

“Finnish family life is centred on the nuclear family”

(Suomennos: Suomessa perhe-elämä keskittyy ydinperheen ympärille.)

Lähde: wikipedia

2.

”Vastapainona arjen kiireelle ja kiihtyvälle elämänrytmille Suomesta löytyy hiljaisuut­ta ja tilaa hengittää, jopa kaupungeissa.”

Lähde: Matkailun edistämiskeskus

 

 

 
 

SVM_LOGO_FI_6X6_S_RGB

Facebook
Twitter
Instagram
Flickr
Youtube
Terävyysalue-blogi

 

YHTEYSTIEDOT
Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 G
00180 Helsinki

Postios. Tallberginkatu 1 C 85
00180 Helsinki

Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Näyttelyinfo 09-6866 3621

Tietopalvelu: Kysy museolta

digikuvanhistoriakuka_kuvasi_anim_150x72

Kysy_museolta_200x100_animaatio

 

AUKIOLOAJAT
Näyttelyt ovat avoinna
ti–su 11–18, ke 11–20.


Poikkeavat aukioloajat

 

PÄÄSYLIPUT
Liput: 8 / 5 €
Alle 18-vuotiaille ilmainen sisäänpääsy.

Ilmainen sisäänpääsy
joka kuun viimeinen
ke klo 17–20.

Meille pääsee Museokortilla
museokortti-logo 

 

OPASTUKSET 

Yleisöopastus näyttelyihin sunnuntaisin klo 13–14 pääsylipun hinnalla.

Ilmainen yleisöopastus joka kuun viimeinen keskiviikko klo 18–19. 

MUSEON VUOSIKORTTI


20 / 30 (2 hlö) / 8,5€ taiteilijat,
taideopiskelijat, OAJ, Grafia

 

Museo on liikkumisesteetön.

 

Toimisto ti–pe 9–15

09-6866 360

Kuva- ja tietopalvelu ja kirjasto
09-6866 3623

 

HENKILÖKUNTA

LEHDISTÖLLE


Kaapelitehdas sijaitsee raitiovaunu 8:n Länsisatamankadun pysäkillä, noin 600 metriä Ruoholahden metroasemalta.

Yhteistyössä:

ikahulogo_75px