"Esiinnyn kuvissa itse. Se on käytännön seikka, olen aina paikalla, ja itseään voi alistaa. Haluan, että kuvissa näkyy oma ääneni, niissä on myös itseironiaa ja huumoria, mutta myös vakavuutta. Kroppani tuo kuviin uuden jutun. Monesti ajatellaan, että kuvissa pitäisi olla kaunis. Olen ajatellut, että taiteen tehtävä on totuus, ne eivät olisi totta, jos joku muu näyttelisi kuvissa.
Vuoden 2007 heinäkuussa sain käsiini ensimmäisen digikamerani. Kun hain kameran postista, olin jo tunnin päästä kameran edessä kylpyhuoneessa, leikkimässä suklaakastikkeella. Minun on helppo kuvata itsenäni, mutta jos kuvan ottaa joku toinen, on kameran edessä oleminen vaikeampaa.
Vuonna 2007 kuvani olivat vielä paljon synkempiä. Huumori alkoi tulla kuviini mukaan, kun aloitin opinnot Turun taideakatemiassa. Kuvaan sekä omakuvia että asetelmia. On surullista, että omakuvani saavat niin paljon huomiota, mutta ymmärrän sen. Asetelmat ovat minulle hengähdystaukoja, todistus siitä, että osaan myös teknisesti kuvata. Omakuvat puolestaan kysyvät myös sen perään, onko tekniikka niin tärkeää. Omakuvan ottaminen tapahtuu hetkessä, itselaukaisimelle. Käsittelen omakuvissani hyvin intiimejä asioita, mutta niistä en yleensä kerro. Kerran äitini toimi avustajanani, mutta se ei toiminut, koska aloin heti hymyilemään kameralle."
-Iiu Susiraja
Näyttelyssä on teoksia kahdesta sarjasta: omakuvat ovat teossarjasta Hyvä käytös ja asetelmat sarjasta Syömään, pöytä on katettu. Sukkahousu-aiheisen kuvasarjan nimi on One Size Fits All. Teokset ovat vuodelta 2010.
Suomen valokuvataiteen museo
Projekti-tila
Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki
