Santtu Koivu:

Lentäjiä

Kuva: Virve Laustela, Suomen valokuvataiteen museo.

Santtu Koivu:

Lentäjiä

Valokuvataiteen museo, Projekti-tila

13.1.–2.4.2006
Linnun siivet liikkuvat mustavalkoisella kaitafilmillä, ja kuulemme siipien läiskeen. Santtu Koivun videoteoksessa Lentäjiä (2005) näemme linnun varjokuvana, siipien liikettä jäljittelevien käsien varjona seinällä. Linnun varjo näyttää todelliselta, mutta filmillä näkyvät myös kädet, joista varjo lankeaa.

Suomen valokuvataiteen museon Projektin näyttelyvuoden 2006 aloittava Lentäjiä on Santtu Koivun (s. 1980) ensimmäinen yksityisnäyttely. Santtu Koivu on valmistunut Lahden ammattikorkeakoulun Taideinstituutista vuonna 2005.

Käsillä esitetyt varjokuvat ovat eräänlaista liikkuvaa kuvaa ennen filmin keksimistä. Teos on kuvattu kaitafilmille, josta siitäkin on jo tullut historiallinen väline. Itse kehitetty filmi tuo kuvaan mukanaan vaihtelevan struktuurin. Jälki on selvästi erilaista kuin jos teos olisi kuvattu suoraan digitaalikameralla.

Kätemme eivät kannattele meitä ilmassa kuin linnun siivet, mutta silti ne kykenevät esittämään siipiä, luomaan kuvan ja äänen illuusioita. Käsien ilmaisuvoima mahdollistaa myös viittomakielen, jota kuvaava Maria Hirnin kuvasarja on esillä Projektin seinän takana näyttelyssä Katsoa vai nähdä.

Santtu Koivun opettaja, kuvataiteilija Veli Granö kuvailee teosta seuraavasti: "Näemme, että taivasta piiskaavat siivet ovatkin sormia ja toisiinsa tarttuneet peukalot ovat taidokkaasti muovanneet varjoistaan linnun kaulan. Kiinnostavaa teoksessa on se, että vaikka illuusio lentävästä linnusta luodaan silmiemme edessä, on elävä, taivaalle räpistelevä lintukin silti läsnä. Taiteilija ei väitä kuvaansa linnuksi, ei edes sen varjoksi, mutta osaa houkutella katsojan mukaan leikkiinsä. Ja niin on ihmeenomaisen maaginen, taideteoksen maailman syntymisen hetki läsnä koko teoksen ajan."

Valokuvataiteen museo, Projekti-tila

13.1.–2.4.2006