Menneet näyttelyt

Poliittisen valokuvan festivaali 2019 etsii kollektiivisen kuvittelun kykyä ja toiminnan mahdollisuuksia. Festivaali nostaa esiin valokuvahankkeita, jotka käsittelevät pienempiä ja isompia muutoksia ja vaihtoehtoisia tapoja ajatella ja elää.

Iiris Kaarlehdon ja Inka Kynkäänniemen uusi videoteos antaa näkyvän muodon tarinoiden sekä arjen käytäntöjen myötä syntyville rakenteille ja vallan muodoille, mutta myös niiden purkamiselle.

Hetki kuvalle -näyttely kannustaa hitaaseen taiteen katsomiseen ja kuvanlukuun.

Marja Helander, Harri Pälviranta ja Kari Soinio ovat kolme pitkän linjan valokuvataiteen tekijää. Ideaalin perilliset pureutuu median, nyky-yhteiskunnan sekä oman henkisen perinnön ylläpitämiin ja välittämiin arvoihin ja normeihin. Taiteilijat tarkastelevat omista lähtökohdistaan meitä ohjailevia ihanteita sekä kohtaavat myös sanattomien sääntöjen purkamiseen liittyvät haasteet: Voimmeko tehdä mitään meitä määrittäville voimille? Entä mille asioille jäämme omassa ympäristössämme täysin sokeiksi?

Ruotsalaisvalokuvaaja JH Engström (s. 1969) tunnetaan omakohtaisista kuvasarjoistaan, joissa hän dokumentoi ekspressiivisesti lähipiiriään ja itseään. Valokuvataiteen museon näyttely on tähän asti laajin läpileikkaus JH Engströmin taiteelliseen tuotantoon. Esillä on valokuvia vuosilta 1991–2017.

Miltä sisällissota näytti kahden nuoren helsinkiläisnaisen silmin? .

Mikä minulle on tärkeää? Valtakunnallinen valokuvafestivaali tuo lasten ja nuorten mielipiteet ja unelmat kuvina julkisiin tiloihin ympäri Suomea 10.–18.11.2018.

Photobooks from Finland on toteuttanut näyttelyn ja valokuvakirjan, jotka perustuvat kollektiiviseen yhdessä tekemiseen. Hankkeeseen valittiin keväällä 2018 kahdeksan taiteilijaa. Lähtöteemana oli suomalainen maisema.

Äimärautio on yhteisö, jonka ihmisiä yhdistää valtava intohimo ja totaalinen sitoutuminen hevosiin. Heille hevoset ovat elämäntapa. Kati Leinonen on kuvannut Oulun Äimärautiolla vuosina 2015–2017 teoskokonaisuuden, jonka keskiössä on ihmisen ja hevosen välinen suhde.

Joka talvi Rooman taivas täyttyy miljoonista kottaraisista. Lintuparvet ovat pyörteileviä pilviä, jotka liikkuvat taivaalla kuin yksi olento. Daniela Friebelin valokuvasarja Auspicia käsittelee ihmisen väsymätöntä pyrkimystä hallinta tilanteita – ja kontrollin säilyttämisen perimmäistä mahdottomuutta. Näyttely on esillä museon Projekti-tilassa.

Ranskalaisen taiteilija Noémie Goudalin (s. 1984) teokset harhauttavat havaintokykyä ja saavat katsojan epäilemään omia aistejaan. Missä kulkevat kuvitelman, luonnon ja ihmisen tekemän väliset rajat?

Erica Nyholmin teosten aiheena ovat läheiset ihmissuhteet: usein äidit, tyttäret ja sisarukset. Ne tutkivat perheen dynamiikkaa naisen näkökulmasta. Teoksissa perheet näyttäytyvät omalakisina yksiköinä, jossa kasvamme yksilöiksi peilaten itseämme toisiin perheenjäseniin.

Ian Waelder tutkii taiteessaan skeittauskulttuurin toistettavuutta videon, valokuvan ja äänen muodossa. Yksikään näyttelyn kuvista ei ole alun perin hänen ottamansa: teokset ovat kokoelma erilaisin tekniikoin ”omittuja”, uudelleenrajattuja ja muokattuja kuvia, joita Waelder on koonnut skeittauskulttuurin keskeisistä filmeistä, lehdistä ja kirjoista.

Valokuvaaja Heidi Piiroinen ja toimittaja, kirjailija Kimmo Oksanen ovat 10 vuoden ajan seuranneet Romanian Transilvaniasta kotoisin olevan romaninaisen Mihaela Stoican ja hänen sukunsa elämää Suomessa, Romaniassa, Kreikassa, Virossa ja Ranskassa. Mihaelan henkilötarinan kautta tekijät pureutuvat laajemmin yhteiskuntaan, Romaniaan, Eurooppaan, ja romanien vastaanottoon Suomessa.

Miltä sinun arkesi tuntuu: aamuruuhkalta vai pitkiltä aamu-unilta, linjastolounaalta tai kaupasta ohimennen napatuilta eineksiltä? Vuonna 2016 kymmenen valokuvaajaa dokumentoi suomalaista arkea valitsemistaan näkökulmista. Lähtökohtana oli tutkia eriarvoistumiskehitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Osaan kuvien tarinoista voi olla helppo samaistua, osa tuntuu ehkä vieraammilta.

Arki on toistuvaa, se ei katoa. Usein arki on harmaata ja tylsää. Arki on vain arkea. Se on herätyskellon pirinää, bussiin juoksemista, läksyjä, kavereita, pelaamista... Kaikkea mitä haluat sen olevan. Museon kummiluokan (Vuoniityn peruskoulun 7D) näyttely esittelee arkea nuorten näkökulmasta. Näyttely on esillä museon Prosessi-tilassa, johon on vapaa pääsy.

Miia Aution teoksissa tansanialaisten nuorten muotokuvat on käännetty negatiiveiksi, joissa alkuperäiset värit näkyvät vastaväreinään. Valoisat kohdat näkyvät varjoisina, tummat kohdat vaaleina. Kolme Variation of White -sarjan teosta on esillä museon Kuvakulma-tilassa.

Photofussin, Suomen valokuvataiteen museon nuorten ryhmän, näyttelykokonaisuus esittelee kuvamateriaalia arjessa vietetyltä lomamatkalta. Näyttely on esillä museon Prosessi-tilassa, johon on vapaa pääsy.

Ajan pysähtyneisyyden tunne ja kaipuu elävät Karl Henrik Edlundin runollisessa kuvamaailmassa. Näyttelyn kuvat on otettu kuuden vuoden aikana matkoilla Pohjoiskalotissa, Kuolan niemimaalla ja Luoteis-Venäjällä sekä Edlundin omassa arkielämässä Pietarissa ja Ahvenanmaalla. Kuvasarja on esillä museon Projekti-tilassa.

Valokuvataiteilija Andrei Lajunen (1969–1999) piti filosofi Ludwig Wittgensteinin teoksia Varmuudesta ja Huomautuksia väreistä yhtenä tärkeimmistä vaikutteista taiteellisessa ajattelussaan ja työskentelyssään.

Abstrakti! juhlistaa valokuva-abstraktion satavuotista historiaa. Yli sadan teoksen näyttely esittelee valokuvauksen uudistajia ja kokeilijoita eri vuosikymmeniltä: suuren joukon kotimaisia taiteilijoita sekä teoksia ilmiön varhaisilta ulkomaisilta kuuluisuuksilta.

Yhteisöllisesti toteutetussa valokuvanäyttelyssä kysytään, kuinka Suomi on muuttunut itsenäisyyden aikana. Millaisia suomalaisuuden käsityksiä ja elämäntarinoita voimme kuvitella valokuvapareihin, joissa sama maisema näyttäytyy vanhassa ja uudessa valokuvassa? Näyttely on esillä museon Prosessi-tilassa, johon on vapaa pääsy.

Sofia Okkosen näyttely Rose on valokuvallinen esileikki ja naisen profiili. Se esittää studioon eristetyn, kameralle poseeraavan naisen. Malli on kuin koekuvauksiin kutsuttu amatöörinäyttelijä, joka saa käsikirjoituksen vasta valitsijaraadin arvioivan katseen edessä.

Galleria Lapinlahti esittelee edesmenneen valokuvataiteilija Andrei Lajusen (1969–1999) tuotantoa. Näyttely on Suomen valokuvataiteen museon ja Taiteilijakollektiivi Kunstin yhteistyötä.

Jari Silomäen kuvasarja Harjoitelmia aikuisuuteen on kertomus nuoresta miehestä, hänen ihastuksestaan ja tuon ihmissuhteen kipukohdista. Museon kokoelmiin kuuluva, vuosina 1997–2001 kuvattu sarja on esillä Kuvakulma-tilassa.

Miten vanhat valokuvat voivat auttaa nuoria historian ilmiöiden ymmärtämisessä? Näyttelyssä esitellään, mitä mahdollisuuksia museon digitaaliset kuva-aineistot ovat antaneet eri-ikäisten ilmiöoppimiseen – esimerkisi työn, lähihistorian ja Suomen sotien käsittelyssä eri luokka-asteiden opetuksessa.

Kauneus ympäröi meitä joka puolella, mutta huomaammeko sitä? Lorenzon Servin valokuvanäyttely City Wonders on kuvasarja Helsingistä löytyvistä esineistä, väreistä, muodoista ja urbaanin maiseman osasista, jotka jäävät normaalisti huomaamatta. Jokainen valokuva paljastaa yllättäviä asioita arkielämästä Helsingissä.

Amerikkalainen valokuvaaja Francesca Woodman (1958–1981) loi lyhyen ja intensiivisen elämänsä aikana tunnevoimaisen intiimien kuvien maailman – ennen kuolemaansa vain 22-vuotiaana.

Tanja Konsteniuksen liikkuvista muotokuvista koostuva videoinstallaatio tutkii sukupuolirooleja siirtymäriitin ja muotokuvan kautta. Teos tarkastelee sitä, miten nuoren muutos ilmentyy kameran edessä: muotokuvasta tulee muutoksen manifesti.

Valokuvaaja Kaius Hedenström (1943–2006) seurasi työssään lehtikuvaajana, miten suomalainen maaseutumaisema muuttui voimakkaasti 1960-luvulta alkaen.

Nykyään on vaikeaa puhua yhtenäisestä pohjoismaisesta taidekentästä, tai edes yhtenäisistä kansallisista taidekentistä. Nordic Delights on yritys rikkoa homogeenisuus. Kaikki näyttelyn taiteilijat elävät ja työskentelevät Pohjoismaissa, mutta useimpien juuret ovat toisaalla. Tällä kertaa niin kutsutut vähemmistöt ovatkin enemmistössä.

Myyttinen matka kertoo eläinten ja ihmisten vuosituhansia jatkuneesta suhteesta. Se pyrkii tavoittamaan jääkauden aikana eläneen metsästäjän kokemuksen luonnosta ja eläimistä. Lähtökohtana näyttelyn teoksille ovat olleet ihmiskunnan vanhimmat tunnetut taideteokset: luola- ja kalliotaide. Matkaoppaina toimivat karhut, hirvet, peurat, sukupuuttoon kuolleet alkuhärät, mammutit ja villihevoset.