Pimiö – Darkroom

Tuukka Kaila: Untitled IV: 405nm, 532nm, 650nm (2014). Kuvaa on rajattu.

Pimiö – Darkroom

Valokuvataiteen museo

21.8.2015–31.1.2016
Teoskuvia
Suomen valokuvataiteen museon syksyn suurnäyttely Pimiö – Darkroom on kokemuksellinen kokonaisuus, jossa pimiön kiehtovaan todellisuuteen pääsee uppoamaan kaikin aistein. Yhteensä yli 60 valokuvaajan teokset 1800-luvulta vuoteen 2015 esittelevät valokuvien vedostamisen muuttuvia ihanteita ja tekniikoiden monipuolisuutta. Digitaalisuuden ja automaation aikakaudella pimiön taika on yhä voimissaan, sillä moni nuori valokuvaaja on palannut pimiöön ja perinteisiin valokuvaamisen tekniikoihin.

Näyttely tuo esille materiaalit, käsityön, erilaiset tekniikat ja sen, miten monenlaisissa käytännöissä pimiöt edelleen ovat korvaamattomia. Samalla se havainnollistaa, miten valokuvan ihme syntyy pimiöissä ja miten valokuvataiteilijat ovat luoneet omat vedostustyylinsä.

Automaattisuus ja digitaalisuus ovat korvaamassa materiaalisuutta, mutta samalla digitaalisuudesta on kadonnut uutuudenviehätys. Niinpä moni nuori taidevalokuvaaja on palannut pimiöön, takaisin käsillä tekemiseen ja kuvausprosessiin, jossa lopputulosta ei näe heti, vaan vasta lukuisten valintojen jälkeen.

Pimiö – Darkroom -näyttelyssä taiteilijat ja harrastajat johdattavat matkalle pimiössä työskentelyyn. Valokuvien vedostus on sekuntipeliä ja käsityötä: onnistumisista ja epäonnistumisista kertovat lukuisat kuvaesimerkit sekä kuvaajien tarinat ja muistot. Pimiötila, elokuvat, tarinat, pimiöesineet ja vedokset 1800-luvulta vuoteen 2015 kutsuvat katsomaan, koskemaan ja kuuntelemaan.

Pentti SammallahdenUlla Jokisalon, Matti Saanion ja Martti Jämsän kaltaisten pimiötaitureiden vedosten rinnalla nähdään nuorempien valokuvaajien töitä, esimerkiksi Jaakko Markkasen skeittareiden ferrotyyppi-potretteja, Ida Taavitsaisen herkän sinisävyisiä syanotyyppejä ja Tuukka Kailan kirkkaita kromogeenisia värivedoksia. Näyttelyssä on yhteensä yli 60 kuvaajan töitä. Merkittävä osa teoksista on Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista.

Pimiö on nostalgiaa, nykyaikaa ja tulevaisuutta. Näyttely haastaa katsojan miettimään, mikä arvo käsin tekemisellä on nykypäivän digitaalisessa maailmassa.

Näyttely on osa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaa.

 

Väriä! Värinäläisten taiteilijoiden kromogeenisia värivedoksia

Värinä, Suomen viimeinen avoin ja epäkaupallinen väripimiö, osallistuu Pimiö-näyttelyyn sekä yleisöohjelmalla sekä omalla näyttelyllä museon Prosessi-tilassa.

Väriä! Värinäläisten taiteilijoiden kromogeenisia värivedoksia, OSA 2 -näyttelyssä on mukana kahdeksan valokuvaajaa ja kuvataiteilijaa. Näyttelyn teokset syntyivät Värinän järjestämässä työpajassa, valokuvataiteilija Ida Pimenoffin ohjaamana. Työpaja oli taiteellinen löytöretki, jonka innostunutta henkeä olivat synnyttämässä eri polvien tekijät: osa osallistujista oli aloittanut valokuvaajauransa pimiöstä ja palasi nyt juurilleen – osa ryhmäläisistä puolestaan edustaa puhtaammin diginatiivipolvea. He pääsivät kokemaan väripimiön ensimmäistä kertaa. 

Edelleen digiaikana valokuvaajan taito perustuu kyvylle hahmottaa kuvaa valoon perustuvana kokonaisuutena. Tämä kokemus on tärkeää mahdollistaa myös uuden polven tekijöille, jotka oppivat valokuvaajuuden kuvankäsittelyohjelmien sekä paloista rakentuvan valokuvan äärellä. Näyttelyn nuorelle yleisölle pimiön ja filmin maailma on uusi ja kiehtova.

 

Valokuvataiteen museo

21.8.2015–31.1.2016
Teoskuvia