Kaisa Rautaheimo:

Pojat

Ville, perjantai-iltapäivä, Kamppi, marraskuu 2014.

Kaisa Rautaheimo:

Pojat

Valokuvataiteen museo, Projekti-tila

15.1.–27.3.2016
Teoskuvia
Valokuvaaja Kaisa Rautaheimo on kuvannut puolentoista vuoden ajan 20–30-vuotiaita miehiä, joiden elämä on enemmän tai vähemmän vaiheessa. Osalla on jäänyt koulut kesken, toiset eivät ole niitä ikinä aloittaneetkaan. Työelämä tuntuu vaikealta. He toivovat kovasti löytävänsä jotain merkityksellistä, mutta eivät oikein tiedä mistä ja mitä etsiä, ja minkä takia.

"Olis kiva herätä aamulla niin, että tietäisi mitä tekisi ja olis innostunut siitä. Haluisin että asiat muuttuis, mutten osaa tehdä mitään sen eteen, kun en oo varma mistään. On mulla visioita, mutta tuntuu, että ne pysyy pään sisällä. Sitä on vaan niin vitun aikaansaamaton. Haluisin olla normaali. Sitä kävis koulua, niin kuin muutkin ihmiset. Sitä kävis baarissa. Harrastais, nauttis perusasioista, ei tekis pienistä asioista isoja. Olis silleen rento, eikä ahdistunut ja masentunut. Tajuun että oon risteyksessä. Tajuun että oon jo tän ikäinen. Mut mulla ei oo mitään, ei koulutusta, ei töitä – pitäis päättää mihin suuntaan lähteä. Sitä ihmettelee, miks muille kaikki on ollut aina jotenkin yksinkertaisempaa. Kyl mä kuitenkin luotan siihen, että kaikki järjestyy, että kaikki menee omalla painollaan. Ei oo muuta vaihtoehtoa."

Nuoret toimettomat miehet ovat usein toistuva aihe valtamediassa. Epämääräiset huppupäät näyttäytyvät lehtien sivuilla yhteiskunnallisena ongelmana. Rautaheimo halusi nähdä huppujen sisään. Hän halusi kuulla heidän äänensä ja nähdä, minkälaista heidän arkensa ja henkilökohtainen elämänsä on. Rautaheimo istui kymmeniä tunteja nuorten miesten sohvilla ja keskusteli. Hän kulki heidän mukanaan ja kuvasi.

"Jokaisen pojan tarina on omanlaisensa, ja heidän elämäntilanteensa muuttuivat moneen kertaan tuona aikana. Välillä oltiin töissä tai koulussa, ja välillä taas muissa maailmoissa", Rautaheimo kertoo. "Mietin useaan kertaan, miten pienestä voi olla kiinni, mihin ja millaisiksi päädymme, ja kuinka pienikin oma oivallus voi auttaa löytämään suunnan. Kaikki loppujen lopuksi etsivät niitä samoja asioita; rakkautta, hyväksyntää ja omaa paikkaa. Samalla tuli väistämättä pohtineeksi, mitä kävisi, jos yhteiskunnan tukiverkkoja ei olisi."

Pojat-näyttelyssä on esillä 16 dokumentaarista kuvaa nuorten miesten elämästä. Kuvista on riisuttu tämän aikakauden merkit ja muut ihmiset. Autenttisuuden tunne on voimakas. Kuvat ovat yksityisiä hetkiä poikien elämästä. Ne pyrkivät nojaamaan senhetkiseen tunnetilaan ja kertomaan jotain laajempaa ulkopuolisuuden ja irrallisuuden tunteesta sekä oman paikan ja elämän mielekkyyden löytämisestä. Kuvat kertovat tarinaa ajanjaksosta, jolloin ei tiedä mitä tehdä, mihin mennä ja mitä elämältä edes haluta.

Valokuvat yhdistyvät näyttelytilassa teksteihin, jotka ovat poikien omia puheenvuoroja. Tekstit on toimittanut Ann-Mari Huhtanen. Kuvista ja teksteistä ilmestyi kirja vuonna 2016.

Kaisa Rautaheimo työskentelee Helsingin Sanomien valokuvaajana. Työn ohella hän työstää laajoja dokumenttiprojekteja. Rautaheimo on opiskellut valokuvausta ja kuvajournalismia Lahden Muotoiluinstituutissa ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. 

Ann-Mari Huhtanen on helsinkiläinen vapaa toimittaja. Hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa ja Ylioppilaslehdessä ja erikoistunut pitkiin reportaaseihin ja henkilöjuttuihin. Huhtanen on opiskellut journalismia Jyväskylän yliopistossa ja Aalto-yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa sekä suomen kieltä ja sosiologiaa Helsingin yliopistossa.