Tulevat näyttelyt

SUURI NÄYTTELYTILA

 

Poliittisen valokuvan festivaali 2017

3.2.30.4.2017

pvf_logo_black_small

Ruokaan tiivistyy suuria maailmanlaajuisia paradokseja. Vuoden 2017 Poliittisen valokuvan festivaali suuntaa katseensa ruokaan, joka kytkeytyy maailmanpolitiikkaan, talouteen, ympäristöön ja eettisiin ongelmiin.

Ruoka-aineiden tuottamiseen liittyvien rakenteiden ja vaikutusten jäljittäminen on monimutkainen ja usein miltei mahdoton tehtävä. Kuinka yksilön päivittäiset valinnat kytkeytyvät poliittisiin päätöksiin, joilla tuetaan ruoan tuotantoa, hinnoittelua ja ravintosuosituksia? Kuka ohjaa ruoan kulutusta ympäristöä tuhoavaan kehitykseen? Salliiko sosiaalinen omatuntomme lihateollisuuden raadollisuuden tai kalastuksen vaikutukset meriin? Ruokateollisuuden ympäristövaikutukset, ilmastonmuutos ja sitä kautta inhimilliset tragediat, nälkä, siirtolaisuus ja sodat, kytkeytyvät yhteen.

Vaikka kuinka pyrkisi päästämään irti ruoan henkilökohtaisista merkityksistä – kehollisuudesta ja oman identiteetin rakentamisesta – ruoka palaa takaisin joka päivä. Ruoan tarjoaminen on osoitus vieraanvaraisuudesta. Ruokaan liittyvien valintojen avulla yksilö muokkaa ruumistaan ja rakentaa identiteettiään, sekä sosiaalista ja eettistä yhteisöään. Kysymykset ruoasta toimivat linkkeinä yksilön valintojen ja maailmanpoliittisten rakenteiden välillä. Suupala on poliittinen teko.

Festivaalin taiteilijat ja ohjelmisto julkistetaan myöhemmin. Voit seurata festivaalia myös Facebookissa.


Nordic Delights

17.5.–13.8.2017

Sasha_Huber_Somatological_Agassiz_Range_NZ_2015_nettiKuva: Sasha Huber, Somatological Agassiz Range, NZ 2015.

Nykyään on vaikeaa puhua yhtenäisestä pohjoismaisesta taidekentästä, tai edes yhtenäisistä kansallisista kentistä. Silti me teemme sitä aina silloin tällöin.

Nordic Delightsin kuraattorit keskustelivat sekä Pohjoismaista käsitteenä että kunkin maan valokuvataiteesta 1990-luvulta tähän päivään. Keskusteluiden tuloksena huomattiin, että kun taidetta esitetään kansallisesti ja ryhmänäyttelyissä, on lopputulos useimmiten homogeeninen.

Meillä kaikilla on mielipiteemme siitä, mitä norjalainen, ruotsalainen, tanskalainen tai suomalainen nykytaide on. Paras esimerkki pohjoismaisen taiteen yhtenäisestä esillepanosta on Pohjoismaiden paviljonki Venetsiassa. Paviljongissa voi nähdä pohjoismaista arkkitehtuuria ja nykytaidetta joka toinen vuosi osana Venetsian biennaalia.

Ryhmänäyttelyt, jotka niputtavat yhteen taiteilijoita synnyinmaan perusteella, ovat kuitenkin ongelmallisia ja jättävät usein huonon jälkimaun. Ne yrittävät tarjota homogeenisen näytteen siitä, minkälaiset aiheet ovat tietyssä taidekentässä olleet pinnalla tiettynä aikana.

Nordic Delights on yritys rikkoa homogeenisuus. Kaikki näyttelyn taiteilijat elävät ja työskentelevät Pohjoismaissa, mutta useimpien juuret ovat toisaalla. Tällä kertaa niin kutsutut vähemmistöt ovatkin enemmistössä.

Näyttelyn taiteilijat: Dejan Antonijević, Lilibeth Cuenca Rasmussen, Nermin Duraković, Michelle Eistrup, Behzad Farazollahi, Anawana Haloba, Sasha Huber, Jane Jin Kaisen, Henrik Lund Jørgensen, Bita Razavi, Bella Rune, Nita Vera, Adolfo Vera, Carla Zaccagnini 

Kuraattorit: Marianne Hultman, Kristine Kern, Anna-Kaisa Rastenberger

Näyttely on tehty yhteistyössä Oslo Kunstforeningin, Kööpenhaminan Fotografisk Centerin ja Kalmarin taidemuseon kanssa.

 

Heikki Willamo: Myyttinen matka

17.5.–13.8.2017

2016-08-25T11-00_-1968612900_512016-08-25T11-00_-1968597986_512016-08-25T11-00_-1968583774_51

Willamo on kuvannut maisemia ja metsäluontoa kasveineen sekä eläimineen Pohjolassa, lähinnä Suomessa ja Pohjois-Norjassa. 

Valokuvissaan Heikki Willamo siirtyy kuvitteellisesti myyttiseen aikaan ennen rajojen ja kansojen muodostumista. Willamo liittää valokuvat eläinkuvien vuosituhantiseen ketjuun etsiytymällä kuvan alkulähteille - sisäisiin kuviin, joissa näkyvät myyttiset kaiut ja tarinat, unikuviin ja ilmestyksiin, joissa eläimillä on toisenlaisia merkityksiä.

Näyttely käsittää Willamon mustavalkokuvia. Näyttelyn ohessa on nähtävissä Perttu Saksan video Heikki Willamosta.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Salon taidemuseo Veturitallin kanssa.

 

 

PROJEKTI-TILA 

Projekti-tila toimii avoimen haun näyttelytilana. Haku on avoin kaikille valokuvataiteen tekijöille, alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Haku järjestetään kerran vuodessa keväällä. Vuonna 2016 Projekti-tilaan tuli hakemuksia ennätysmäärä, yhteensä 420 kappaletta. Lue lisää hausta

 

Elis Hoffman: Fading

13.1.—12.3.2017

hoffman_elis_fading_netti1

hoffman_elis_fading_netti4

Fading-projektin kuvat on otettu pienissä maalaiskylissä ympäri Ruotsia – paikoissa, joissa Hoffman ei ollut aiemmin käynyt. Vieraita polkuja kulkemalla hän avasi oven sattumalle. Hänen valokuvaamansa henkilöt olivat hänelle ennestään tuntemattomia: muukalaisia, jotka kuitenkin jättivät elinvoimaiset jälkensä Hoffmanin itsetutkiskelevaan matkaan.

Hoffman tarkastelee maailmaa ja sen tapahtumia suorasukaisen ja vilpittömän katseen kautta. Hän tarjoaa katsojalle ymmärrystä, mutta jättää myös arvoituksellisuutta elämää ja sen jäänteitä käsitteleviin teoksiinsa.

Ytimessään Fading käsittelee yksinkertaisia totuuksia. Vuodenajat vaihtuvat, lehdet tippuvat puista ja mädäntyvät, talvi kuolettaa maiseman lumipeitteen alle – kaikki lakastuu ja haihtuu. Kevät tuo palatessaan elämän mukanaan, ja lakastuminen alkaa uudestaan. Tämän Hoffman pyrkii kuvillaan näyttämään: kaikki olevainen on ohimenevää ja jatkuvassa muutoksen tilassa.  

Peggy-Sue Amison

Elis Hoffman (s. 1979) asuu ja työskentelee Tukholmassa. Hän on toiminut freelance-kuvaajana valmistuttuaan Nordic School of Photographystä vuonna 2007. Freelance-töiden ohella hän työstää näyttelyitä ja kirjaprojekteja. Hän on voittanut lukuisia palkintoja mm. TT:n Grand Awardin vuonna 2014 projektillaan Fading.

 

 

 

Marta Zgierska: Post

17.3.21.5.2017

marta_zgierska_post_07_netti

Vuonna 2013 selvisin hengissä vakavasta auto-onnettomuudesta. Kuoleman lähestyessä todellisuus – johon sopeutuminen oli jo entuudestaan tuottanut minulle vaikeuksia – luisui sormieni lävitse. Vastoinkäymistä seurasivat toiset vastoinkäymiset: leikkaukset, kuukausia kestäneet fyysiset rajoitukset, ero ja ahdistuneisuushäiriön paluu sekä paheneminen.

Hieman ennen onnettomuutta olin löytänyt vanhempieni kotoa opettajani kirjoittaman palautteen, kun olin seitsenvuotias mallioppilas. Ulkoisesti olen pysynyt mallioppilaana läpi aikuiselämäni. Kuitenkin sisäisesti rajoitteeni, häpeäni ja ahdistuneisuuteni jatkavat vellomistaan. Aloin ottamaan valokuvia keinona purkaa pelkoni osaksi esteettistä kuvaa. 

Onnettomuus keskeytti työskentelyni. Mieleeni tulvi sirpalemaisia muistoja ja kirkkaita asiayhteydestään erotettuja yksityiskohtia. Omasta fyysisyydestäni ja kivustani tuli kuvien lähde, joka tuntui ajan kuluessa yhä kehollisemmalta ja aineellisemmalta.

Post käsittelee kuolleeseen harmauteen, hiljaisuuteen ja jännitteeseen jäätynyttä traumaa. Jokainen voi löytää töistä omat kipukohtansa; kuluttavat haaveet, pelot, pakkomielteet ja tavan kohdata traumaattinen muisto toisen henkilön kokemusten kautta. Post on yritykseni luoda intiimi yhteys, joka tuo menneet kokemukset osaksi nykyisyyttä.   

Marta Zgierska

Marta Zgierska (s. 1987) on Varsovassa asuva puolalainen valokuvaaja. Hänellä on maisterin tutkinnot valokuvauksesta, teatteritieteestä ja journalismista. Hänen sarjansa Post valittiin osaksi Circulations-festivaalia Pariisissa, joka esittelee Euroopan kiinnostavimpia nuoria valokuvaajia. Vuonna 2016 hän voitti yhden Euroopan arvostetuimmista valokuvapalkinnoista: Prix HSBC pour la Photographien.  

 

 


Tanja Konstenius: Konfirmaatio

2.6.–20.8.2017

tiedote-kuva-01-tanja-konstenius_netti

Konfirmaatio (lat. confirmare) tarkoittaa lujittamista, vahvistamista, voimistamista ja turvaamista. Monelle suomalaisnuorelle konfirmaatio tarkoittaa myös rippikoulun päätöstä.

Tanja Konsteniuksen liikkuvista muotokuvista koostuva videoinstallaatio on kristillisen konfirmaation representaatio, joka tutkii ilmiötä siirtymäriittinä. Teos tarkastelee sitä miten siirtymä ja muutos tapahtuu kameran edessä: muotokuvauksesta tulee muutoksen manifesti.

Tanja Konstenius (s. 1982) on Amsterdamissa asuva kuvataiteilija, joka työskentelee pääosin valokuvan ja videon – erityisesti muotokuvan – parissa. Konsteniuksen teokset käsittelevät usein ihmisen identiteettiin liittyviä teemoja.

 

 

Lorenzo Servi: Art Is Everywhere: Helsinki

24.8.29.10.2017

Art_is_everywhere_urban_totem_by_serraglia

Kauneus ympäröi meitä joka puolella, mutta huomaammeko sitä?

Lorenzon Servin (alias SerraGlia) valokuvanäyttely Art is Everywhere: Helsinki on kuvasarja esineistä, väreistä, muodoista ja urbaanin maiseman osasista, jotka jäävät normaalisti huomaamatta. Jokainen valokuva paljastaa yllättäviä asioita arkielämästä Helsingissä.

Rikkomalla rajoja lavastetun ja lavastamattoman kuvan välillä näyttely kutsuu katsomaan kaupunkia uusin silmin ja tarkkailemaan omaa lähiympäristöä vaihtoehtoisesta, uteliaasta näkökulmasta.

Osa näyttelyn kuvista on julkaistu kirjassa Art Is Everywhere: How to Really Look at Things.

Lorenzo Servi (s.1979) on italialaissyntyinen, Suomessa asuva taiteilija, designeri ja arkkitehti. Hän tutkii ja analysoi jatkuvasti arkipäiväisiä, rakennettuihin ympäristöihin liittyviä ilmiöitä. Firenzessä arkkitehdiksi valmistunut Servi on ollut osana ryhmänäyttelyitä mm. Arkkitehtuurimuseossa.

 

 

Sofia Okkonen: Rose

3.11.–tammikuu 2018

 Sofia_Okkonen_Rose_netti

”Nainen ei puhu, mutta hänestä puhutaan. Nainen tuntee itsensä vain sen kautta, mitä hänestä sanotaan. Nainen on olemassa vain suhteessa haluun, jota yleisö osoittaa häntä kohtaan. Kaiken kaikkiaan nainen ei haaveile mistään muusta kuin ideasta, joka yleisöllä on hänestä.”

Sofia Okkosen näyttely Rose on valokuvallinen esileikki ja naisen profiili. Se esittää studioon eristetyn, kameralle poseeraavan naisen. Malli on kuin koekuvauksiin kutsuttu amatöörinäyttelijä, joka saa käsikirjoituksen vasta valitsijaraadin arvioivan katseen edessä.

Valokuviin on ladattu jännite, joka syntyy mallin fyysisen läsnäolon ja emotionaalisen poissaolon ristiriidasta. Kuvan nainen kutsuu katsomaan itseänsä, mutta samanaikaisesti torjuu sen.

Teokset esittävät hienovaraisia kysymyksiä siitä, miten esilläolon tarve suhteutuu haluun piiloutua, miten himo suhteutuu pelkoon, luonnollisuus keinotekoiseen tai halpa ylevään. Millä tavoin nainen performoi feminiiniä ja mitä siitä seuraa?

Sofia Okkonen (s.1987) on helsinkiläinen valokuvataiteilija, joka viimeistelee valokuvataiteen opintojaan Aalto-yliopistossa. Okkonen tutkii taiteessaan muun muassa naiseuden ja kauneuden naamioita sekä erilaisia tapoja ilmentää seksuaalisuutta ja feminiiniä. Hän on työskennellyt muotikuvan parissa vuodesta 2010 lähtien. Toisaalta Okkosta provosoivat muotikuvan esittämät kauneuden ideaalit ja toisaalta hän taas inspiroituu muotikuvan tarjoamista roolihahmoista, naamioista ja fantasioista.

 

sofia_okkonen_netti3

sofia_okkonen_netti5

 

KUVAKULMA >

Kuvakulma on museon suuressa näyttelytilassa pysyvästi sijaitseva näyttelytila, jonka tehtävänä on esitellä museon kokoelmia ja kokoelmatyötä sekä saada kokoelmia vuorovaikutukseen vierailevien näyttelyiden kanssa. Lue lisää Valokuvataiteen museon yli kolmen miljoonan valokuvan kokoelmista täältä.

 

 

YHTEISTYÖNÄYTTELYT MUUALLA

Modernia elämää!

HAM (Helsingin taidemuseo, Eteläinen Rautatiekatu 8, Helsinki)

3.3.2017–30.7.2017

liput 10/8€

Viisi suomalaista museota juhlistaa Suomen itsenäisyyden merkkivuotta 2017 yhteisellä suurhankkeella. Modernia elämää! -näyttely esittelee tuokiokuvia suomalaisesta modernismista, sen kotimaisista ja kansainvälisistä saavutuksista 1917–1968. Ajanjakson aikana Suomessa tapahtui nopea yhteiskunnallinen muutos: kaupungistuminen, teollistuminen ja hyvinvointivaltion rakentaminen sekä kansainvälistyminen. Modernismi muokkasi ja vahvisti suomalaista identiteettiä. Aikakausi loi puitteet kulttuuriselle arvomaailmalle, joka on yhä läsnä nykyajassa.

Näyttely avaa näkymiä luovaan, rohkeaan ja kansainväliseen Suomeen.

Modernia elämää! tuo esille modernismin vahvan tulevaisuuden uskon sekä innostuksen tieteen ja teknologian kehitykseen. Taiteessa, muotoilussa ja arkkitehtuurissa hylättiin menneisyys ja etsittiin uusia ilmaisutapoja.

Modernit arkkitehdit ja muotoilijat rakensivat tämän päivän ja tulevaisuuden maailmaa ihanteinaan elämänlaadun parantaminen ja tarkoituksenmukaisuus. Samaan aikaan taiteilijat johdattivat suomalaisen kuvataiteen kohti abstraktimpaa muotokieltä. Esiintyminen maailmannäyttelyissä ja menestys kansainvälisissä arkkitehtuurikilpailuissa toivat nuorelle kansakunnalle mainetta ja kunniaa.

Modernia elämää! yhdistää uudella ja yllättävällä tavalla arkkitehtuuria, muotoilua, valokuvaa ja kuvataidetta. Samalla näyttely kertoo siitä, miten monimuotoinen modernismi vaikutti suomalaiseen yhteiskuntaan ja taiteisiin.  Näyttely ammentaa viiden suomalaisen museon – HAM Helsingin taidemuseon, Designmuseon, Suomen valokuvataiteen museon, Arkkitehtuurimuseon ja Alvar Aalto -museon – kokoelmista ja tutkimustyöstä ja se on ainutlaatuinen yhteistyöhanke.  Modernia elämää! on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.

Modernia elämää! järjestetään HAMin tiloissa Tennispalatsissa. HAMin näyttelytilojen arkkitehtuuri antaa erinomaiset puitteet modernismin uuteen ja upeaan tulkintaan. Tennispalatsi edustaa funktionalistisena rakennuksena suomalaista modernismia herkullisimmillaan.

Näyttelyssä mukana ovat mm. Alvar ja Aino Aalto, Emmi Fock, Greta Hällfors-Sipilä,  Vilho Setälä, Tapio Wirkkala, Kaj Franck, Eliel Saarinen, Viljo Revell ja Timo Sarpaneva, Laila Pullinenja Eila Hiltunen, Wäinö Aaltonen, Vuokko Nurmesniemi, Anitra Lucander, Aarno Ruusuvuori, Sam Vanni ja Unto Pusa.

Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Marcel Schmalgemeijer. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan modernismin eri puolia mielenkiintoisesti valottava kirja.

Näyttely HAMin sivuilla

 
 

facebook_logo_valktwitter_logo

instagram_logoyoutube_logo

imagesblogi2 copy

digikuvanhistoria

kuka_kuvasi_anim_150x72

Kysy_museolta_200x100_animaatio

Yhteistyössä:

ikahulogo_75px

 

YHTEYSTIEDOT

Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 G
00180 Helsinki

Postios. Tallberginkatu 1 C 85
00180 Helsinki

Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Tietopalvelu: Kysy museolta

Näyttelyinfo 09-6866 3621

 

AUKIOLOAJAT

Näyttelyt ovat avoinna
ti–su 11–18, ke 11–20.


Poikkeavat aukioloajat

 

PÄÄSYLIPUT

Liput: 8 / 5 €
Alle 18-vuotiaille ilmainen sisäänpääsy.

Ilmainen sisäänpääsy
joka kuun viimeinen
ke klo 17–20.

Meille pääsee Museokortilla
museokortti-logo 

 

OPASTUKSET 

Yleisöopastus näyttelyihin sunnuntaisin klo 13–14 pääsylipun hinnalla.

 

MUSEON VUOSIKORTTI


20 / 30 (2 hlö) / 8,5€ taiteilijat,
taideopiskelijat, OAJ, Grafia

 

Museo on liikkumisesteetön.

 

Toimisto ti–pe 9–15

09-6866 360

Kuva- ja tietopalvelu ja kirjasto
09-6866 3623

 

rosankoodi
Löydä meiltä Rosan koodi!

 

HENKILÖKUNTA

LEHDISTÖLLE


Kaapelitehdas sijaitsee raitiovaunu 8:n Länsisatamankadun pysäkillä, noin 300 metriä Ruoholahden metroasemalta.