Tulevat näyttelyt

SUURI NÄYTTELYTILA

Heikki Willamo: Myyttinen matka

17.5.–13.8.2017

11
Heikki Willamo, näyttelystä Myyttinen matka

Myyttinen matka kertoo eläinten ja ihmisten vuosituhansia jatkuneesta suhteesta. Se pyrkii tavoittamaan jääkauden aikana eläneen metsästäjän kokemuksen luonnosta ja eläimistä. Lähtökohtana näyttelyn teoksille ovat olleet ihmiskunnan vanhimmat tunnetut taideteokset: luola- ja kalliotaide. Matkaoppaina toimivat karhut, hirvet, peurat, sukupuuttoon kuolleet alkuhärät, mammutit ja villihevoset.

Heikki Willamo on tutkinut pitkään kalliotaidetta sekä eläimiin liittyviä myyttejä ja uskomuksia. Muinaisissa kulttuureissa eläimet olivat tärkeitä ravinnon ja raaka-aineiden lähteitä, mutta niillä oli myös syvällisempi merkitys. Eläinten kautta ihmiset kenties hahmottivat omaa paikkaansa elonkehässä ja hakivat yhteyttä maailmankaikkeuteen.

”Eläimistä erityisesti suuret nisäkkäät olivat tärkeitä. Ne olivat voimilla ladattuja ja niillä oli yhteys henkimaailmaan. Ne olivat ehkä klaanien myyttisiä esivanhempia, metsästäjien henkiauttajia ja šamaanien apueläimiä. Niistä tehtiin kuvia syvälle maan sisään – luolien voimilla ladattuihin uumeniin.” – Heikki Willamo

Myyttinen matka -näyttelyssä esillä olevat valokuvat on kuvattu vuosien 2010–2016 aikana Karjalohjalta Jäämeren rannalle Norjan Varankiin ja Islantiin ulottuvilla kuvausmatkoilla. Myyttinen matka on julkaistu myös Maahengen kustantamana kirjana.

Näyttelyn yhteydessä on esillä Perttu Saksan lyhytelokuva Eläimen Kuva (2017). Elokuvassa soi Verneri Pohjolan ja Mika Kallion improvisaatiomusiikki, johon yhdistyy Heikki Willamon kirjoittamien tekstien pohjalta dramatisoituja ajatuksia luonnosta ja eläimistä. 

Näyttely on tuotettu yhteistyössä Salon taidemuseon kanssa.


Nordic Delights

17.5.–13.8.2017

Sasha_Huber_Somatological_Agassiz_Range_NZ_2015_nettiSasha Huber. Agassiz: The Mixed Traces Series. Somatological Triptych of Sasha Huber IV, Agassiz Range, New Zealand, 2015.

Näyttelyn taiteilijat: Dejan Antonijević, Lilibeth Cuenca Rasmussen, Nermin Duraković, Michelle Eistrup, Behzad Farazollahi, Anawana Haloba, Sasha Huber, Henrik Lund Jørgensen, Jane Jin Kaisen, Bita Razavi, Bella Rune, Nita Vera, Adolfo Vera, Carla Zaccagnini

Kuraattorit: Marianne Hultman, Kristine Kern, Anna-Kaisa Rastenberger

Nykyään on vaikeaa puhua yhtenäisestä pohjoismaisesta taidekentästä, tai edes yhtenäisistä kansallisista taidekentistä. Silti me teemme sitä aina silloin tällöin.

Nordic Delightsin kuraattorit keskustelivat sekä Pohjoismaista käsitteenä että kunkin maan valokuvataiteesta 1990-luvulta tähän päivään. Keskusteluiden tuloksena huomattiin että taiteilijoiden niputtaminen synnyinmaan perusteella on ongelmallista ja jättää usein huonon jälkimaun. Kansallisuuden perusteella kootut ryhmänäyttelyt yrittävät tarjota homogeenisen näytteen siitä, minkälaiset aiheet ovat tietyssä taidekentässä olleet pinnalla tiettynä aikana.

Nordic Delights on yritys rikkoa homogeenisuus. Kaikki näyttelyn taiteilijat elävät ja työskentelevät Pohjoismaissa, mutta useimpien juuret ovat toisaalla. Tällä kertaa niin kutsutut vähemmistöt ovatkin enemmistössä.

Suomen valokuvataiteen museo on tehnyt näyttelyn yhteistyössä Oslo Kunstforeningin, Kööpenhaminan Fotografisk Centerin ja Kalmar konstmuseumin kanssa.

 

Francesca Woodman: Enkelinä olemisesta / On Being an Angel

24.8.–15.10.2017

woodman-angel
Francesca Woodman, Untitled, Providence, Rhode Island, 1975-78 © George and Betty Woodman

Amerikkalainen valokuvaaja Francesca Woodman (1958–1981) loi lyhyen ja intensiivisen elämänsä aikana tunnevoimaisen intiimien kuvien maailman – ennen kuolemaansa vain 22-vuotiaana.

Woodmanin valokuvatuotanto on inspiroinut taiteilijoita, näyttelykävijöitä ja taiteen tutkijoita ympäri maailmaa. Hänen valokuvansa ovat tutkimusmatkoja sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja ruumiillisuuteen. Woodman käytti mallina itseään ja ystäviään luoden muotokuvia, joissa henkilöt usein jäävät osittain piiloon tai sulautuvat ympäristöönsä. Kuvat kuljettavat yllättäviin paikkoihin kuten hylättyihin rakennuksiin tai peilien ja lasin avulla luotuihin surrealistisiin tiloihin.

Woodman löysi valokuvaamisen teini-ikäisenä. Hänen tuotannossaan erottuvat opiskeluajat Rhode Island School of Designissa ja Roomassa, sekä myöhemmin työskentely Mac Dowell Colonyn taiteilijaresidenssissä Yhdysvaltain New Hampshiressa ja lopulta New Yorkissa, jossa Woodman eli elämänsä kaksi viimeistä vuotta.

Enkelinä olemisesta -näyttelyssä on esillä noin sata valokuvaa sekä videoteoksia Francesca Woodmanin koko viisivuotisen taiteilijuuden ajalta.

Näyttelyn on tuottanut Moderna Museet. Suomen valokuvataiteen museo toteuttaa näyttelyn yhteistyössä Helsingin juhlaviikkojen kanssa.

 

Abstrakti! Vuosisadan ilmiö 1917–2017

1.11.2017—14.1.2018

EaVasko_nettiEa Vasko, #11, 2009, sarjasta Reflections of the ever-changing (the short history of now)

Valokuvataiteen museossa marraskuussa avautuva Abstrakti! juhlistaa valokuva-abstraktion satavuotista historiaa. Näyttely esittelee suuren joukon kotimaisia taiteilijoita eri aikakausilta sekä ilmiön varhaiset ulkomaiset kuuluisuudet Alvin Langdon Coburnin, László Moholy-Nagyn, Man Rayn ja August Strindbergin.

Nykyään taidevalokuvauksessa suosittu abstraktio herätti alkuvaiheessaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä – ja säännöllisesti senkin jälkeen – voimakasta vastustusta ennen kaikkea valokuvaajien keskuudessa. Sitä pidettiin hyödyttömänä ja valokuvan tallentavan ja esittävän luonteen vastaisena.

Abstraktio on jäänyt myös kotimaisessa valokuvatutkimuksessa huomiotta, vaikka sen osa välineen historiassa on olennainen. Näyttely nostaakin esiin useita unohdettuja suomalaisia kuvaajia ja osoittaa, että suomalaisen valokuvataiteen historia on moniäänisempi kuin sen tähänastinen tulkinta.

Näyttelyssä nähdään teoksia muun muassa Vilho Setälältä, Erik Blombergilta, Eino Mäkiseltä, Otso Pietiseltä ja valokuvaajaryhmä Fotograafikoilta sekä nykykuvaajista Marko Vuokolalta, Timo Kelarannalta, Niko Luomalta, Ea Vaskolta ja Nanna Hänniseltä.

Näyttelyn on kuratoinut Laura Nissinen, joka tekee Aalto-yliopistossa väitöskirjaansa aiheesta ”Abstraktio suomalaisessa valokuvataiteessa”.

 

 

PROJEKTI-TILA 

Projekti-tila toimii avoimen haun näyttelytilana. Haku on avoin kaikille valokuvataiteen tekijöille, alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Haku järjestetään kerran vuodessa keväällä. Vuonna 2016 Projekti-tilaan tuli hakemuksia ennätysmäärä, yhteensä 420 kappaletta. Lue lisää hausta

 

Tanja Konstenius: Konfirmaatio

2.6.–20.8.2017

tiedote-kuva-01-tanja-konstenius_netti

Konfirmaatio (lat. confirmare) tarkoittaa lujittamista, vahvistamista, voimistamista ja turvaamista. Monelle suomalaisnuorelle konfirmaatio tarkoittaa myös rippikoulun päätöstä.

Tanja Konsteniuksen liikkuvista muotokuvista koostuva videoinstallaatio on kristillisen konfirmaation representaatio, joka tutkii ilmiötä siirtymäriittinä. Teos tarkastelee sitä miten siirtymä ja muutos tapahtuu kameran edessä: muotokuvauksesta tulee muutoksen manifesti.

Tanja Konstenius (s. 1982) on Amsterdamissa asuva kuvataiteilija, joka työskentelee pääosin valokuvan ja videon – erityisesti muotokuvan – parissa. Konsteniuksen teokset käsittelevät usein ihmisen identiteettiin liittyviä teemoja.

 

 

Lorenzo Servi: Art Is Everywhere: Helsinki

24.8.29.10.2017

Art_is_everywhere_urban_totem_by_serraglia

Kauneus ympäröi meitä joka puolella, mutta huomaammeko sitä?

Lorenzon Servin (alias SerraGlia) valokuvanäyttely Art is Everywhere: Helsinki on kuvasarja esineistä, väreistä, muodoista ja urbaanin maiseman osasista, jotka jäävät normaalisti huomaamatta. Jokainen valokuva paljastaa yllättäviä asioita arkielämästä Helsingissä.

Rikkomalla rajoja lavastetun ja lavastamattoman kuvan välillä näyttely kutsuu katsomaan kaupunkia uusin silmin ja tarkkailemaan omaa lähiympäristöä vaihtoehtoisesta, uteliaasta näkökulmasta.

Osa näyttelyn kuvista on julkaistu kirjassa Art Is Everywhere: How to Really Look at Things.

Lorenzo Servi (s.1979) on italialaissyntyinen, Suomessa asuva taiteilija, designeri ja arkkitehti. Hän tutkii ja analysoi jatkuvasti arkipäiväisiä, rakennettuihin ympäristöihin liittyviä ilmiöitä. Firenzessä arkkitehdiksi valmistunut Servi on ollut osana ryhmänäyttelyitä mm. Arkkitehtuurimuseossa.

 

 

Sofia Okkonen: Rose

3.11.–tammikuu 2018

sofia_okkonen_netti6

”Nainen ei puhu, mutta hänestä puhutaan. Nainen tuntee itsensä vain sen kautta, mitä hänestä sanotaan. Nainen on olemassa vain suhteessa haluun, jota yleisö osoittaa häntä kohtaan. Kaiken kaikkiaan nainen ei haaveile mistään muusta kuin ideasta, joka yleisöllä on hänestä.”

Sofia Okkosen näyttely Rose on valokuvallinen esileikki ja naisen profiili. Se esittää studioon eristetyn, kameralle poseeraavan naisen. Malli on kuin koekuvauksiin kutsuttu amatöörinäyttelijä, joka saa käsikirjoituksen vasta valitsijaraadin arvioivan katseen edessä.

Valokuviin on ladattu jännite, joka syntyy mallin fyysisen läsnäolon ja emotionaalisen poissaolon ristiriidasta. Kuvan nainen kutsuu katsomaan itseänsä, mutta samanaikaisesti torjuu sen.

Teokset esittävät hienovaraisia kysymyksiä siitä, miten esilläolon tarve suhteutuu haluun piiloutua, miten himo suhteutuu pelkoon, luonnollisuus keinotekoiseen tai halpa ylevään. Millä tavoin nainen performoi feminiiniä ja mitä siitä seuraa?

Sofia Okkonen (s.1987) on helsinkiläinen valokuvataiteilija, joka viimeistelee valokuvataiteen opintojaan Aalto-yliopistossa. Okkonen tutkii taiteessaan muun muassa naiseuden ja kauneuden naamioita sekä erilaisia tapoja ilmentää seksuaalisuutta ja feminiiniä. Hän on työskennellyt muotikuvan parissa vuodesta 2010 lähtien. Toisaalta Okkosta provosoivat muotikuvan esittämät kauneuden ideaalit ja toisaalta hän taas inspiroituu muotikuvan tarjoamista roolihahmoista, naamioista ja fantasioista.

 

 

KUVAKULMA >

Kuvakulma on museon suuressa näyttelytilassa pysyvästi sijaitseva näyttelytila, jonka tehtävänä on esitellä museon kokoelmia ja kokoelmatyötä sekä saada kokoelmia vuorovaikutukseen vierailevien näyttelyiden kanssa. Lue lisää Valokuvataiteen museon yli kolmen miljoonan valokuvan kokoelmista täältä.

Hyvä paha moderni – suomalainen 1970-luvun maaseutu Kaius Hedenströmin kuvaamana

16.5.–16.8.2017

Suomalainen maaseutumaisema muuttui voimakkaasti 1960-luvulta alkaen. Valokuvaaja Kaius Hedenström (1943–2006) oli työssään lehtikuvaajana seurannut, miten pihapiireihin ja kirkonkyliin kohosi uusia rakennuksia, eikä hän arvostanut näkemäänsä. --- hirvittävä ’moderni arkkitehtuuri’ on levinnyt kuin vieras kulkutauti yli peltojen…” Hedenström kuvailee suomalaista maisemaa muuttaneita uudisrakennuksia lehtijutussaan.*

Maaseutumme tänään -sarjan valokuvat alleviivaavat maisemanmuutoksen rajuutta ja väkivaltaisuutta. Valokuviin liitetyissä poleemisissa teksteissä Hedenström toi esiin huolensa kulttuurimiljöiden katoamisesta ja peräänkuulutti rakentamista, joka olisi muodoltaan ja mittasuhteiltaan sopusoinnussa luonnon ja paikallisten rakennusperinteiden kanssa.

1970-luku oli kantaaottavan valokuvan vuosikymmen. Useat valokuvaajat tarkastelivat kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja maaseudun kipupisteitä. Aikalaisistaan poiketen Hedenström keskittyi nimenomaan rakennetun ympäristön muutoksiin, ei niinkään muuttuvan maaseudun väheneviin asukkaisiin. Maaseutumme tänään -näyttely kiersi eri puolilla Suomea vuodesta 1977 alkaen 1990-luvun alkupuolelle asti herättäen runsaasti keskustelua siitä, oliko muutoksen suunta aina kohti parempaa.

Näyttelyn valokuvat ovat Maaseutumme tänään -sarjan alkuperäisiä hopeagelatiinivedoksia vuodelta 1977. Sarjan tekstit ovat luettavana näyttelytilassa.

*Maalaismaisema. Valokuva 4/1977.


 
 

SVM_LOGO_FI_6X6_S_RGB

Facebook
Twitter
Instagram
Flickr
Youtube
Terävyysalue-blogi

Tilaa uutiskirje!

YHTEYSTIEDOT
Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 G
00180 Helsinki

Postios. Tallberginkatu 1 C 85
00180 Helsinki

Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Näyttelyinfo 09-6866 3621

Tietopalvelu: Kysy museolta

digikuvanhistoriakuka_kuvasi_anim_150x72

Kysy_museolta_200x100_animaatio

 

AUKIOLOAJAT
Näyttelyt ovat avoinna
ti–su 11–18, ke 11–20.


Poikkeavat aukioloajat

 

PÄÄSYLIPUT
Liput: 8 / 5 €
Alle 18-vuotiaille ilmainen sisäänpääsy.
Katso alennukset


Ilmainen sisäänpääsy
joka kuun viimeinen
ke klo 17–20.

Meille pääsee Museokortilla
museokortti-logo 

 

OPASTUKSET 

Yleisöopastus näyttelyihin sunnuntaisin klo 13–14 pääsylipun hinnalla.

Ilmainen yleisöopastus joka kuun viimeinen keskiviikko klo 18–19. 

MUSEON VUOSIKORTTI


20 / 30 (2 hlö) / 8,5€ taiteilijat,
taideopiskelijat, OAJ, Grafia

 

Museo on liikkumisesteetön.

 

Toimisto ti–pe 9–15

09-6866 360

Kuva- ja tietopalvelu ja kirjasto
09-6866 3623

 

HENKILÖKUNTA

LEHDISTÖLLE


Kaapelitehdas sijaitsee raitiovaunu 8:n Länsisatamankadun pysäkillä, noin 600 metriä Ruoholahden metroasemalta.

Yhteistyössä:

ikahulogo_75px