Tulevat näyttelyt

SUURI NÄYTTELYTILA

Nordic Delights

17.5.–13.8.2017

Sasha_Huber_Somatological_Agassiz_Range_NZ_2015_nettiSasha Huber. Agassiz: The Mixed Traces Series. Somatological Triptych of Sasha Huber IV, Agassiz Range, New Zealand, 2015.

Nykyään on vaikeaa puhua yhtenäisestä pohjoismaisesta taidekentästä, tai edes yhtenäisistä kansallisista kentistä. Silti me teemme sitä aina silloin tällöin.

Nordic Delightsin kuraattorit keskustelivat sekä Pohjoismaista käsitteenä että kunkin maan valokuvataiteesta 1990-luvulta tähän päivään. Keskusteluiden tuloksena huomattiin, että kun taidetta esitetään kansallisesti ja ryhmänäyttelyissä, on lopputulos useimmiten homogeeninen.

Meillä kaikilla on mielipiteemme siitä, mitä norjalainen, ruotsalainen, tanskalainen tai suomalainen nykytaide on. Paras esimerkki pohjoismaisen taiteen yhtenäisestä esillepanosta on Pohjoismaiden paviljonki Venetsiassa. Paviljongissa voi nähdä pohjoismaista arkkitehtuuria ja nykytaidetta joka toinen vuosi osana Venetsian biennaalia.

Ryhmänäyttelyt, jotka niputtavat yhteen taiteilijoita synnyinmaan perusteella, ovat kuitenkin ongelmallisia ja jättävät usein huonon jälkimaun. Ne yrittävät tarjota homogeenisen näytteen siitä, minkälaiset aiheet ovat tietyssä taidekentässä olleet pinnalla tiettynä aikana.

Nordic Delights on yritys rikkoa homogeenisuus. Kaikki näyttelyn taiteilijat elävät ja työskentelevät Pohjoismaissa, mutta useimpien juuret ovat toisaalla. Tällä kertaa niin kutsutut vähemmistöt ovatkin enemmistössä.

Näyttelyn taiteilijat: Dejan Antonijević, Lilibeth Cuenca Rasmussen, Nermin Duraković, Michelle Eistrup, Behzad Farazollahi, Anawana Haloba, Sasha Huber, Jane Jin Kaisen, Henrik Lund Jørgensen, Bita Razavi, Bella Rune, Nita Vera, Adolfo Vera, Carla Zaccagnini 

Kuraattorit: Marianne Hultman, Kristine Kern, Anna-Kaisa Rastenberger

Näyttely on tehty yhteistyössä Oslo Kunstforeningin, Kööpenhaminan Fotografisk Centerin ja Kalmarin taidemuseon kanssa.

 

Heikki Willamo: Myyttinen matka

17.5.–13.8.2017

2016-08-25T11-00_-1968612900_512016-08-25T11-00_-1968597986_512016-08-25T11-00_-1968583774_51

Willamo on kuvannut maisemia ja metsäluontoa kasveineen sekä eläimineen Pohjolassa, lähinnä Suomessa ja Pohjois-Norjassa. 

Valokuvissaan Heikki Willamo siirtyy kuvitteellisesti myyttiseen aikaan ennen rajojen ja kansojen muodostumista. Willamo liittää valokuvat eläinkuvien vuosituhantiseen ketjuun etsiytymällä kuvan alkulähteille - sisäisiin kuviin, joissa näkyvät myyttiset kaiut ja tarinat, unikuviin ja ilmestyksiin, joissa eläimillä on toisenlaisia merkityksiä.

Näyttely käsittää Willamon mustavalkokuvia. Näyttelyn ohessa on nähtävissä Perttu Saksan video Heikki Willamosta.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Salon taidemuseo Veturitallin kanssa.

 

 

PROJEKTI-TILA 

Projekti-tila toimii avoimen haun näyttelytilana. Haku on avoin kaikille valokuvataiteen tekijöille, alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Haku järjestetään kerran vuodessa keväällä. Vuonna 2016 Projekti-tilaan tuli hakemuksia ennätysmäärä, yhteensä 420 kappaletta. Lue lisää hausta

 

Marta Zgierska: Post

17.3.21.5.2017

marta_zgierska_post_07_netti

Vuonna 2013 selvisin hengissä vakavasta auto-onnettomuudesta. Kuoleman lähestyessä todellisuus – johon sopeutuminen oli jo entuudestaan tuottanut minulle vaikeuksia – luisui sormieni lävitse. Vastoinkäymistä seurasivat toiset vastoinkäymiset: leikkaukset, kuukausia kestäneet fyysiset rajoitukset, ero ja ahdistuneisuushäiriön paluu sekä paheneminen.

Hieman ennen onnettomuutta olin löytänyt vanhempieni kotoa opettajani kirjoittaman palautteen, kun olin seitsenvuotias mallioppilas. Ulkoisesti olen pysynyt mallioppilaana läpi aikuiselämäni. Kuitenkin sisäisesti rajoitteeni, häpeäni ja ahdistuneisuuteni jatkavat vellomistaan. Aloin ottamaan valokuvia keinona purkaa pelkoni osaksi esteettistä kuvaa. 

Onnettomuus keskeytti työskentelyni. Mieleeni tulvi sirpalemaisia muistoja ja kirkkaita asiayhteydestään erotettuja yksityiskohtia. Omasta fyysisyydestäni ja kivustani tuli kuvien lähde, joka tuntui ajan kuluessa yhä kehollisemmalta ja aineellisemmalta.

Post käsittelee kuolleeseen harmauteen, hiljaisuuteen ja jännitteeseen jäätynyttä traumaa. Jokainen voi löytää töistä omat kipukohtansa; kuluttavat haaveet, pelot, pakkomielteet ja tavan kohdata traumaattinen muisto toisen henkilön kokemusten kautta. Post on yritykseni luoda intiimi yhteys, joka tuo menneet kokemukset osaksi nykyisyyttä.   

Marta Zgierska

Marta Zgierska (s. 1987) on Varsovassa asuva puolalainen valokuvaaja. Hänellä on maisterin tutkinnot valokuvauksesta, teatteritieteestä ja journalismista. Hänen sarjansa Post valittiin osaksi Circulations-festivaalia Pariisissa, joka esittelee Euroopan kiinnostavimpia nuoria valokuvaajia. Vuonna 2016 hän voitti yhden Euroopan arvostetuimmista valokuvapalkinnoista: Prix HSBC pour la Photographien.  

 

 


Tanja Konstenius: Konfirmaatio

2.6.–20.8.2017

tiedote-kuva-01-tanja-konstenius_netti

Konfirmaatio (lat. confirmare) tarkoittaa lujittamista, vahvistamista, voimistamista ja turvaamista. Monelle suomalaisnuorelle konfirmaatio tarkoittaa myös rippikoulun päätöstä.

Tanja Konsteniuksen liikkuvista muotokuvista koostuva videoinstallaatio on kristillisen konfirmaation representaatio, joka tutkii ilmiötä siirtymäriittinä. Teos tarkastelee sitä miten siirtymä ja muutos tapahtuu kameran edessä: muotokuvauksesta tulee muutoksen manifesti.

Tanja Konstenius (s. 1982) on Amsterdamissa asuva kuvataiteilija, joka työskentelee pääosin valokuvan ja videon – erityisesti muotokuvan – parissa. Konsteniuksen teokset käsittelevät usein ihmisen identiteettiin liittyviä teemoja.

 

 

Lorenzo Servi: Art Is Everywhere: Helsinki

24.8.29.10.2017

Art_is_everywhere_urban_totem_by_serraglia

Kauneus ympäröi meitä joka puolella, mutta huomaammeko sitä?

Lorenzon Servin (alias SerraGlia) valokuvanäyttely Art is Everywhere: Helsinki on kuvasarja esineistä, väreistä, muodoista ja urbaanin maiseman osasista, jotka jäävät normaalisti huomaamatta. Jokainen valokuva paljastaa yllättäviä asioita arkielämästä Helsingissä.

Rikkomalla rajoja lavastetun ja lavastamattoman kuvan välillä näyttely kutsuu katsomaan kaupunkia uusin silmin ja tarkkailemaan omaa lähiympäristöä vaihtoehtoisesta, uteliaasta näkökulmasta.

Osa näyttelyn kuvista on julkaistu kirjassa Art Is Everywhere: How to Really Look at Things.

Lorenzo Servi (s.1979) on italialaissyntyinen, Suomessa asuva taiteilija, designeri ja arkkitehti. Hän tutkii ja analysoi jatkuvasti arkipäiväisiä, rakennettuihin ympäristöihin liittyviä ilmiöitä. Firenzessä arkkitehdiksi valmistunut Servi on ollut osana ryhmänäyttelyitä mm. Arkkitehtuurimuseossa.

 

 

Sofia Okkonen: Rose

3.11.–tammikuu 2018

sofia_okkonen_netti6

”Nainen ei puhu, mutta hänestä puhutaan. Nainen tuntee itsensä vain sen kautta, mitä hänestä sanotaan. Nainen on olemassa vain suhteessa haluun, jota yleisö osoittaa häntä kohtaan. Kaiken kaikkiaan nainen ei haaveile mistään muusta kuin ideasta, joka yleisöllä on hänestä.”

Sofia Okkosen näyttely Rose on valokuvallinen esileikki ja naisen profiili. Se esittää studioon eristetyn, kameralle poseeraavan naisen. Malli on kuin koekuvauksiin kutsuttu amatöörinäyttelijä, joka saa käsikirjoituksen vasta valitsijaraadin arvioivan katseen edessä.

Valokuviin on ladattu jännite, joka syntyy mallin fyysisen läsnäolon ja emotionaalisen poissaolon ristiriidasta. Kuvan nainen kutsuu katsomaan itseänsä, mutta samanaikaisesti torjuu sen.

Teokset esittävät hienovaraisia kysymyksiä siitä, miten esilläolon tarve suhteutuu haluun piiloutua, miten himo suhteutuu pelkoon, luonnollisuus keinotekoiseen tai halpa ylevään. Millä tavoin nainen performoi feminiiniä ja mitä siitä seuraa?

Sofia Okkonen (s.1987) on helsinkiläinen valokuvataiteilija, joka viimeistelee valokuvataiteen opintojaan Aalto-yliopistossa. Okkonen tutkii taiteessaan muun muassa naiseuden ja kauneuden naamioita sekä erilaisia tapoja ilmentää seksuaalisuutta ja feminiiniä. Hän on työskennellyt muotikuvan parissa vuodesta 2010 lähtien. Toisaalta Okkosta provosoivat muotikuvan esittämät kauneuden ideaalit ja toisaalta hän taas inspiroituu muotikuvan tarjoamista roolihahmoista, naamioista ja fantasioista.

 

sofia_okkonen_netti7

sofia_okkonen_netti5

 

KUVAKULMA >

Kuvakulma on museon suuressa näyttelytilassa pysyvästi sijaitseva näyttelytila, jonka tehtävänä on esitellä museon kokoelmia ja kokoelmatyötä sekä saada kokoelmia vuorovaikutukseen vierailevien näyttelyiden kanssa. Lue lisää Valokuvataiteen museon yli kolmen miljoonan valokuvan kokoelmista täältä.

 

 

PROSESSI-TILA

Taskualbumit

3.2.9.4.2017

Taskualbumit_D20165334_1000pxKaksi turvapaikanhakijaa torkkumassa linja-autossa Irakin ja Syyrian rajalla pakenemassa Mosulista. Vaarallinen matka läpi sota-alueen. Kuva oli aluksi surullinen muisto ja dokumentointi vaikeasta matkasta, mutta myöhemmin merkitys on muuttunut ylepydeksi voitetuistavastoinkäymisistä ja selviytymisestä. Kuvaaja epäselvä (toinen matkustaja linja-autossa). 13.9.2015.

 

Suomen valokuvataiteen museo toteutti keväällä 2016 yhteistyössä Helsingin yliopiston museologian oppiaineen ja Poliittisen valokuvan festivaalin kanssa hankkeen, jossa tallennettiin hiljattain Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden valokuvia, sekä kuviin liittyviä muistoja ja tarinoita. Yhteensä 41 valokuvaa liitettiin museon kokoelmaan.

Kuvien lahjoittajia pyydettiin valitsemaan matkapuhelimiltaan 5–10 heille itselle tärkeintä valokuvaa. Usein kuvista muodostui tarina, joka kertoi kotimaasta, vaikeasta pakomatkasta Euroopan halki ja Suomeen liittyvistä toiveista ja unelmista. Valokuvat kertovat vastaanottokeskuksissa turvapaikkapäätöstä odottavien ihmisten historiasta ja uudesta arjesta Suomessa.

Kuvien luovutustilanteissa tehdyistä haastatteluista kertyi noin kymmenen tuntia materiaalia. Hankkeessa työskennellyt irakilainen Ahmed Alalousi leikkasi materiaalista videokoosteen, jolla lahjoittajat kertovat heille tärkeistä kuvista. Alalousi on itsekin Suomeen syksyllä 2015 saapunut turvapaikanhakija, ja hän toimi hankkeessa tulkkina, valokuvaajana ja asiantuntijana.

Taskualbumit esillä Prosessi-tilassa osana Poliittisen valokuvan festivaalia 3.2.9.4.2017.

Näyttelyn avajaiset torstaina 2.2.2017 klo 18–20

 

 

 

YHTEISTYÖNÄYTTELYT MUUALLA

Modernia elämää!

HAM (Helsingin taidemuseo, Eteläinen Rautatiekatu 8, Helsinki)

3.3.2017–30.7.2017

liput 10/8€

Viisi suomalaista museota juhlistaa Suomen itsenäisyyden merkkivuotta 2017 yhteisellä suurhankkeella. Modernia elämää! -näyttely esittelee tuokiokuvia suomalaisesta modernismista, sen kotimaisista ja kansainvälisistä saavutuksista 1917–1968. Ajanjakson aikana Suomessa tapahtui nopea yhteiskunnallinen muutos: kaupungistuminen, teollistuminen ja hyvinvointivaltion rakentaminen sekä kansainvälistyminen. Modernismi muokkasi ja vahvisti suomalaista identiteettiä. Aikakausi loi puitteet kulttuuriselle arvomaailmalle, joka on yhä läsnä nykyajassa.

Näyttely avaa näkymiä luovaan, rohkeaan ja kansainväliseen Suomeen.

Modernia elämää! tuo esille modernismin vahvan tulevaisuuden uskon sekä innostuksen tieteen ja teknologian kehitykseen. Taiteessa, muotoilussa ja arkkitehtuurissa hylättiin menneisyys ja etsittiin uusia ilmaisutapoja.

Modernit arkkitehdit ja muotoilijat rakensivat tämän päivän ja tulevaisuuden maailmaa ihanteinaan elämänlaadun parantaminen ja tarkoituksenmukaisuus. Samaan aikaan taiteilijat johdattivat suomalaisen kuvataiteen kohti abstraktimpaa muotokieltä. Esiintyminen maailmannäyttelyissä ja menestys kansainvälisissä arkkitehtuurikilpailuissa toivat nuorelle kansakunnalle mainetta ja kunniaa.

Modernia elämää! yhdistää uudella ja yllättävällä tavalla arkkitehtuuria, muotoilua, valokuvaa ja kuvataidetta. Samalla näyttely kertoo siitä, miten monimuotoinen modernismi vaikutti suomalaiseen yhteiskuntaan ja taiteisiin.  Näyttely ammentaa viiden suomalaisen museon – HAM Helsingin taidemuseon, Designmuseon, Suomen valokuvataiteen museon, Arkkitehtuurimuseon ja Alvar Aalto -museon – kokoelmista ja tutkimustyöstä ja se on ainutlaatuinen yhteistyöhanke.  Modernia elämää! on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.

Modernia elämää! järjestetään HAMin tiloissa Tennispalatsissa. HAMin näyttelytilojen arkkitehtuuri antaa erinomaiset puitteet modernismin uuteen ja upeaan tulkintaan. Tennispalatsi edustaa funktionalistisena rakennuksena suomalaista modernismia herkullisimmillaan.

Näyttelyssä mukana ovat mm. Alvar ja Aino Aalto, Emmi Fock, Greta Hällfors-Sipilä,  Vilho Setälä, Tapio Wirkkala, Kaj Franck, Eliel Saarinen, Viljo Revell ja Timo Sarpaneva, Laila Pullinenja Eila Hiltunen, Wäinö Aaltonen, Vuokko Nurmesniemi, Anitra Lucander, Aarno Ruusuvuori, Sam Vanni ja Unto Pusa.

Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Marcel Schmalgemeijer. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan modernismin eri puolia mielenkiintoisesti valottava kirja.

Näyttely HAMin sivuilla

 
 

SVM_LOGO_FI_6X6_S_RGB

Facebook
Twitter
Instagram
Flickr
Youtube
Terävyysalue-blogi

 

YHTEYSTIEDOT
Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 G
00180 Helsinki

Postios. Tallberginkatu 1 C 85
00180 Helsinki

Sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Näyttelyinfo 09-6866 3621

Tietopalvelu: Kysy museolta

digikuvanhistoriakuka_kuvasi_anim_150x72

Kysy_museolta_200x100_animaatio

 

AUKIOLOAJAT
Näyttelyt ovat avoinna
ti–su 11–18, ke 11–20.


Poikkeavat aukioloajat

 

PÄÄSYLIPUT
Liput: 8 / 5 €
Alle 18-vuotiaille ilmainen sisäänpääsy.

Ilmainen sisäänpääsy
joka kuun viimeinen
ke klo 17–20.

Meille pääsee Museokortilla
museokortti-logo 

 

OPASTUKSET 

Yleisöopastus näyttelyihin sunnuntaisin klo 13–14 pääsylipun hinnalla.

Ilmainen yleisöopastus joka kuun viimeinen keskiviikko klo 18–19. 

MUSEON VUOSIKORTTI


20 / 30 (2 hlö) / 8,5€ taiteilijat,
taideopiskelijat, OAJ, Grafia

 

Museo on liikkumisesteetön.

 

Toimisto ti–pe 9–15

09-6866 360

Kuva- ja tietopalvelu ja kirjasto
09-6866 3623

 

HENKILÖKUNTA

LEHDISTÖLLE


Kaapelitehdas sijaitsee raitiovaunu 8:n Länsisatamankadun pysäkillä, noin 600 metriä Ruoholahden metroasemalta.

Yhteistyössä:

ikahulogo_75px