Surrealismia ja silmänlumetta 1900-luvun alun valokuvakorteissa

17.8. – 15.12.2013

Valokuvataiteen museossa yleisön katseet suunnataan teollisen valokuvan unohdettuun kultakauteen. 1800—1900-lukujen vaihde oli sekä taiteen että tekniikan nousukautta. Kun upouusi valokuvateollisuus ja tiedonvaihtoa päivittävä postikortti löivät kättä, syntyi ilmiö, joka hakee vertaistaan taiteen historiassa. Saksassa ja Ranskassa laatutyönä valmistetut kortit levisivät miljoonina kappaleina koko maailmaan. Ne edustivat aikansa modernia valokuvaa, jossa etusijalla oli alitajunta ja mystiset sielunmaisemat.

Julkaisija Neue Photographische Gesellschaft (NPG), Berliini. Kulkenut Saksassa 1910.

Surrealismia ja silmänlumetta -näyttelyssä 1900-luvun alkuvuodet näyttäytyvät visuaalisen kulttuurin runsaudensarvena. Postikortit olivat surrealististen fantasioiden, salaperäisten unelmien, roolileikkien, näyttävien diivojen ja ironian kulta-aikaa. Sigmund Freudin aikakausi sykkii kuvissa kiehtovassa outoudessaan. Näyttelyssä osoitetaan kuvaideoiden loputon rikkaus, mutta myös pysähdyttävä taiteellinen laatu, valokuvan lumovoima.

Postikorttien kulta-aika päättyi ensimmäisen maailmansodan myötä, mutta korteista tuli inspiraation lähde tunnetuille taiteilijoille. Pablo Picasso, Hannah Höch, Man Ray, André Bréton ja Paul Éluard kuuluivat postikorttitaiteen ihailijoihin. Mikä vanhoissa korteissa vetosi taiteen uudistajiin? Yksi vastaus piilee nokkelassa ”fotoshoppailussa” eli montaasitekniikassa, jonka valokuvataide valjasti postikorttituotannon innovaatiokanavaksi. 1900-luvun alussa kaikki oli mahdollista, koska kaikki tehtiin käsin: kulisseja rakentamalla, leikkaa ja liimaa -tekniikalla, kuvia käsin värittämällä, piirrosta ja valokuvaa ennakkoluulottomasti yhdistellen.

Surrealismia ja silmänlumetta on kansainvälisesti laajin katsaus 1900-luvun alkuvuosien moni-ilmeiseen valokuvatuotantoon. Näyttelyn kuraattorina ja asiantuntijana on FT, dosentti Harri Kalha, jonka aihetta käsittelevä kirja Ihme ja kumma (WSOY 2012) on herättänyt huomiota niin suomalaisten kuin ulkomaistenkin asiantuntijoiden piirissä. Valokuvataiteen museon näyttelyssä on esillä viitisen sataa teosta.

Näyttely on osa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaa.

PROJEKTI-TILA

Maanantai Kollektiivi: Nine Nameless Mountains

24.5.-1.9.2013

Lehdistötilaisuus torstaina 23.5. klo 11. Avajaiset torstaina 23.5. klo 17-19. Maanantai Kollektiivi on paikalla sekä lehdistötilaisuudessa että avajaisissa. Tervetuloa!

Maanantai Kollektiivi: Nine Nameless Mountains, Cloudberry

Nine Nameless Mountains, teos matkasta pohjoiseen, tulkitsee uudelleen valokuvan road trip -genreä pilke silmäkulmassa. Se on runollinen ja absurdi tutkimus maantieteellisistä huomioista etäisyyden ja mittakaavan edessä, sekä samanaikaisesti ystävyyden, valokuvauksen ja sattuman ylistys.

Elokuussa 2012 matkustimme yhdessä Pohjois-Norjan Lofooteille, jossa Yhdeksän Nimetöntä Vuorta (Nine Nameless Mountains) muotoutui tarinaksemme: halusimme pohtia ja horjuttaa tekijyyden myyttistä asemaa taiteessa sekä löytää uusia lähestymistapoja valokuvalliselle ilmaisullemme.

Maanantai Kollektiivi: Nine Nameless Mountains, Canning the Mist

Matka Lofooteille oli meille onnistunut yritys luopua yksilöllisestä tavasta luoda. Sen sijaan luotimme yhteistyöhön ja ideoiden avoimeen jakamiseen. Ajatus kuului: jos olet rohkea tai tarpeeksi typerä kadottaaksesi itsesi, saatat lopulta löytää, jotain mitä et osannut edes etsiä.

Maanantai Kollektiivi:

Anne Golaz
Jonna Kina
Tanja Koljonen
Jaana Maijala
Juuso Noronkoski
Mikko Rikala
Maija Savolainen
Anne Yli-ikkelä

Nine Nameless Mountains -valokuvataidekirja (lisää tästä linkistä) julkaistaan 3.6.2013 (kustantaja Kehrer Verlag). Nine Nameless Mountains on esillä myös Sveitsin Rosseniéren Alt+1000 valokuvafestivaaleille heinäkuussa 2013.

LISÄÄ: http://cargocollective.com/maanantaikollektiivi

Facebook-sivulle tästä.

Taiteilijatapaaminen: Taiteiden yönä, torstaina 22.8. klo 18-19. Vapaa pääsy.

PROSESSI-TILA

Vapaa pääsy

Suomen valokuvataiteen museon Prosessi-tila on vuodesta 2013 alkaen tarkoitettu näyttelyille ja hankkeille, joissa valokuvaa tai muita linssipohjaisia medioita käytetään dokumentaarisen kuvan tai tutkimuksen välineenä. Uudella linjauksella halutaan vahvistaa dokumenttivalokuvauksen ja kuvajournalismin asemaa museon näyttelypolitiikassa sekä mediakasvatuksen osuutta yleisötyössä.

Julius Koivistoinen: Arjen paratiiseja

24.5.–1.9.2013

Tiedotustilaisuus torstaina 23.5. klo 11. Avajaiset torstaina 23.5. klo 17-19. Taiteilija on paikalla molemmissa tilaisuuksissa. Tervetuloa!

LEHDISTÖKUVAT

Mikä tekee arjesta hyvän? Julius Koivistoisen (s. 1990) dokumentaarinen kuvasarja erilaisten helsinkiläisten arjesta yhdistää ihmisen ja miljöön elokuvallisella tavalla toisiinsa.

Julius Koivistoinen: Arjen paratiiseja, Kamppi, Helsinki, 2011

”Taiteellisia ja dokumentaarisia elementtejä sekä vaativia valaisutekniikoita yhdistelemällä olen luonut maisemia, joihin katsoja voi upota pidemmäksikin aikaa. Lähtökohtani oli aluksi pelkkä visuaalisuus, mutta työskennellessäni sarjan parissa huomasin yhdistäviä tekijöitä kuvaamissani henkilöissä. Olen pysäyttänyt kaduilla kuviini ihmisiä, joista on sinä hetkenä välittynyt jokin positiivinen energia; itsevarmuus, lähimmäisenrakkaus tai vaikkapa kyky hymyillä tuntemattomille ihmisille.”

Lisää näyttelystä: www.arjenparatiiseja.fi

Näyttelyn kuvia voi ladata taustakuvaksi täältä.

Näyttelyä ovat tukeneet: Airam ja Keraplast

Ohjelmisto: Taiteilijatapaaminen Taiteiden yönä to 22.8. klo 18-19. Vapaa pääsy.

Yleisöopastukset: Suomenkielinen yleisöopastus sunnuntaisin kello 13. Aamupäiväopastus näyttelyihin keskiviikkoisin klo 11.15–11.45. HUOM! ei 26.6.-14.8.

Julius Koivistoinen: Arjen paratiiseja, Kontula, Helsinki. 2011