Lehtikuvaajan välineet 1800-luvulta 1900-luvun loppuun

Lehtikuvaaja työssään 1955, kamerana Graflex Speed Graphic. Uuden Suomen kokoelma. Suomen valokuvataiteen museo.

Tässä tietopaketissa esitellään suomalaisten lehtikuvaajien vuosina 1890–2000 käyttämiä välineitä. Mukaan ei ole otettu digitaalikameroiden aikaa. Lehtikuvaajien välineet muuttuivat vuosisadan aikana radikaalisti. Nopeakäyttöiset kinofilmikamerat korvasivat suurikokoiset, puiset matkakamerat ja materiaalien valoherkkyys moninkertaistui.

Laitteiden markkahinnat on korjattu Tilastokeskuksen indeksikertoimella. Näin lukijaa saa käsityksen siitä, mitä lehtikuvaajan välineistö aikanaan maksoi ja paljonko hänen oli investoitava kuvaamiseen.

Verkkojulkaisu on valmistunut Patricia Seppälän säätiön tuella.

 

Kiitokset

Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat auttaneet minua tämän kirjoittamisessa ja joille olen saanut väsymättömästi soitella ja kysellä. Erityisesti kiitän Seppo Mustosta, Esko Putusta, Juhani Similää, Totti Turusta, Erkki Vikgreniä, Kari Heliniä, Hannu Niemistä, Hannu Määttästä ja Kerkko Kehrävuota. 

Ossi Asikainen

 

Lataa tietopaketti:

Lehtikuvaajan välineet (pdf)

Tietopalvelut
Valokuvauskamera on periaatteeltaan yksinkertainen: se on valotiivis, laatikon tai muun muotoinen suljettava tila. Sen sisälle asetetaan valoherkkää materiaalia, ja valoa päästetään valoherkälle alueelle riittävästi. Vaikka periaate on yksinkertainen, valokuvan ottaminen vaatii tekniikkaa.
Tietopalvelut
Varhaisimmat suomalaiset lehtikuvaajat käyttivät isoja ja painavia, puisia matkakameroita, varsinaisia lehtikuvaukseen suunniteltuja kameroita ei ollut.
Tietopalvelut
Sotien jälkeen uutta kalustoa oli vaikea saada. Kaikenlaisia keinoja välineiden hankkimiseksi käytettiin.
Tietopalvelut
Kinofilmikameroita käytettiin lehtikuvauksessa jonkin verran jo ennen talvisotaa. Kinofilmikameroilla oli puolustajansa, esimerkiksi Akseli Neittamo toi sitä jo 1930-luvulla lehtikuvaajien käyttöön.
Tietopalvelut
Varhaisimmat hitaat filmimateriaalit vaativat usein lisävaloa, jota saatiin aluksi magnesiumjauheella toimivalla salamalla. Se oli käytössä Suomessa 1800-luvun lopusta 1950-luvulle.
Tietopalvelut
Varhaisimmat lehtikuvat otettiin lasilevyille, joita käytettiin säästeliäästi. Yleensä kuvaaja sai ottaa korkeintaan pari kuvaa.
Tietopalvelut
Lehtikuvaaja työskentelee vaihtelevissa ja usein vaativissa olosuhteissa. Kuvat on otettava, sataa tai paistaa, on helle tai jäätävä pakkanen.
Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy