AJANKOHTAISET TUTKIMUSHANKKEET

1. I. K. Inha - Valokuvaajan tuotanto

Valokuvataiteen museon pitkäaikainen tutkimustyö I. K. Inhan (1865-1930) koko valokuvatuotannosta on edennyt julkaisun kirjoitusvaiheeseen. Museoviraston ja Valokuvataiteen museon yhteistyössä valmisteleva teosluettelo on ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Tarkoituksena on luoda kokonaiskuva tekijän valokuvatuotannosta, joka käsittää yli 2000 yksittäisotosta. Julkaisun artikkelit esittelevät valokuva-arkistoihin kohdistuvan tutkimustyön erityispiirteitä ja Inhan asemaa suomalaisen valokuvataiteen ja kuvataiteen historiassa sekä  Inhan keskeisten  maisemakohteiden uudelleenkuvausta. Arkistotutkimuksesta ja teosluetteloinnista vastaa projektin johtaja, erityistutkija Jukka Kukkonen, maisemien uudelleenkuvauksesta kertoo biologivalokuvaaja Kari Ennola ja hänen asemaansa valokuvataiteen ja kuvataiteen historiassa käsittelee tutkija Kati Lintonen. Julkaisun on määrä valmistua vuonna 2012.

Hankkeen osaprojekti: I. K. Inhan tuotanto Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa

(Kuva: I. K. Inha, Tervehdys Venehjärvestä, 1894. D2002:35/7)

2. Pohjan tähdet - The Making of Polar Stars

Suomalaisen valokuva- ja videotaiteen kansainvälistyminen on suomalaisen valokuva- ja videotaiteen lisääntynyttä näkyvyyttä kansainvälisessä nykytaiteen kentässä tarkasteleva tutkimushanke. Suomen Akatemian rahoituksella vuosina 2005-2009 toteutetussa tutkimusprojektissa analysoidaan kansainvälisille markkinoille hakeutumisessa käytettyjä taiteellisia ja markkinointistrategioita. Hanke tarkastelee myös vaikutuksia, joita kansainvälistymisellä on ollut kotimaisessa taidekentässä. Suomalaisen taiteen läpimurto nähdään tutkimuksessa osana laajempaa muutosprosessia, joka on ollut käynnissä länsimaisessa taidemaailmassa 1990-luvun alusta lähtien.

Monitieteisessä tutkimusryhmässä on viisi jäsentä, jotka edustavat taidehistoriaa, sosiologiaa, sukupuolentutkimusta ja valokuvausta. Kolme tutkijoista on jo väitelleitä, kaksi valmistelee hankkeessa väitöskirjojaan. Yksittäisten tutkijoiden tutkimusten lisäksi projekti tuottaa yhteisjulkaisun keväällä 2011. Projekti on järjestänyt useita aiheeseen liittyviä kotimaisia ja kansainvälisiä tutkijatapaamisia.

Tutkimusryhmän vastuullinen johtaja
FT, dos. Leena-Maija Rossi
Muut jäsenet
YTT, dos Sari Karttunen, TaT Juha Suonpää, FM Kati Kivinen ja FM Anna-Kaisa Rastenberger.
Lisätietoja hankkeesta saa Leena-Maija Rossilta, Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

(Kuva: Juha Suonpää, Hades, Finland, 2010)

3. Pimiöt päivänvaloon: Muistitietokeruu ammatti- ja harrastajavalokuvaajille 1.4.2012-30.9.2012

Millaisia muistoja sinulla on pimiöistä ja vedostamisesta? Mitä pimiötyöskentely ja vedostaminen merkitsevät tai ovat merkinneet sinulle valokuvaajana?

Valokuvaajien työskentelytavat ja kuvien valmistus-ympäristö ovat muuttuneet perusteellisesti viime vuosikymmeninä. Suomen valokuvataiteen museo kerää ja tallettaa tietoa käsin vedostamisen käytännöistä ja perinteistä sekä siitä, millaisia tiloja pimiöt ovat ja kuinka ne on varustettu.

Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä tai kirjoittaa vapaasti niin menneisyydestä kuin nykyhetkestäkin. Vastaa ainakin taustatietokysymyksiin!

Vastausten lähetysohjeet ovat tällä sivulla heti kysymysten jälkeen.

Voit tulostaa kysymykset ja ohjeet itsellesi tai vapaasti jaettavaksi tästä.

Taustatiedot

- Kuinka monta vuotta olet valokuvannut?

- Kuinka monta vuotta olet kehittänyt filmejä ja vedostanut?

- Oletko ammattilainen vai harrastaja?

- Onko sinulla oma pimiö?

- Vedostatko aktiivisesti tällä hetkellä ja jos, niin missä? Jos lopetit, miksi ja milloin?

Vedostushistoriani

- Aloitus: miksi ja missä aloitit?

- Opettelu, opettajat? Esikuvat ja ihanteet?

- Mihin käyttöön vedostat, vedostatko myös muille?

- Kuinka usein ja kauanko kerralla työskentelet pimiössä?

- Tunnetko tarvetta oppia lisää, käytkö kursseilla?

- Oletko opettanut?

Vedostustekniikat ja olosuhteet

- Käyttämäsi pimiöt, niiden hyvät ja huonot puolet

- Ajatteletko vedostusta kuvatessasi?

- Mitä negakokoja vedostat, rajaatko?

- Mustavalkoinen ja/tai väri, tekniikat, kokeilut

- Laitteet ja varusteet, niiden tärkeimmät ominaisuudet

- Materiaalit ja niiden hankinta; paperit, kemikaalit

- Jälkikäsittelyt

- Oletko suurpiirteinen vai tarkka vedostaja?

- Teetkö muistiinpanoja?

- Terveys- ja ympäristönäkökulmat

- Omat niksit ja omatekoiset apuvälineet

Uudet tekniikat

- Onko digitaalinen tekniikka vaikuttanut pimiötyöskentelyysi, kiinnostavatko tulostustekniikat?

- Millaisena näet pimiöiden tulevaisuuden?

Pimiötyön merkitys

- Mikä on sinulle tärkeintä pimiötyössä?

- Miksi haluat vedostaa?

- Unelmiesi pimiö

- Mitä toivot Suomen valokuvataiteen museon pimiödokumentointinäyttelyltä?

Osallistumisohjeet

Kirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Kirjoituksen pituus on vapaa. Toivomme saavamme muistoja kirjoituksina ja kuvina. Voit myös lähettää esimerkin mielestäsi erityisen onnistuneesta vedoksesta.

Lähetä valokuvat joko alkuperäisinä vedoksina tai hyvälaatuisina jpg-kuvatiedostoina, joiden resoluutio on vähintään 300 dpi ja koko n. A4-A3 tai kuvan pisin sivu 3000-4000 pikseliä. Nimeä kuvat. Lähetä korkeintaan viisi (5) kuvatiedostoa, max. 10 Mt kerrallaan.

Lähetä tekstit sähköpostin liitetiedostoina doc-, rtf- tai txt-muodossa. Kuva- ja tekstitiedostot lähetetään osoitteeseen Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen . Merkitse viestin otsikkokenttään tunnus PIMIÖ.

Voit myös lähettää tekstisi paperilla osoitteeseen PIMIÖ/Suomen valokuvataiteen museo, Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki. Jos lähetät tekstisi paperilla, kirjoita vain paperin toiselle puolelle. Älä käytä tarroja, teippejä tai niittejä.

Kirjoita erilliselle paperille tai sähköpostin viestikenttään taustatietosi: nimi, koulutus ja ammatti (myös entiset), syntymäaika ja –paikka, osoite, puhelinnumero ja sähköposti. Aineistoa ei palauteta, joten ota itsellesi kopio.

Aineistot tallennetaan Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin. Osallistumalla keruuseen annat museolle luvan käyttää lähettämääsi aineistoa näyttely-, tutkimus- ja julkaisutoiminnassa. Aineiston käyttäjä vastaa siitä, että aineistoa ei käytetä kohdehenkilöitä tai hänen omaisiaan loukkaavassa tai vahingoittavassa tarkoituksessa. Kuvien tekijänoikeudet säilyvät kuvaajilla itsellään.

Kaikki osallistujat saavat kirjapalkinnon. Lisäksi osanottajien kesken arvotaan 10 kpl Suomen valokuvataiteen museon vuosikortteja.

Lisätietoja: Suomen valokuvataiteen museo

ti-pe klo 9-15 puh. 09 6866 360

Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

www.valokuvataiteenmuseo.fi

VALMISTUNEITA TUTKIMUSHANKKEITA

1. K-G Roos

Toimittaja ja dokumenttivalokuvaaja Karl-Gustav [K-G] Roos (1937-1976) oli tinkimätön idealisti, jonka omaleimaisessa tuotannossa moderni muotokieli yhdistyy ihmislähtöiseen ja yhteiskunnallisesti tiedostavaan asenteeseen. K-G oli toisen polven valokuvaaja, jonka ura alkoi jo teini-ikäisenä. Isä Rafael Roos omisti maineikkaan Foto Roos ateljeen.

K-G Roosin keskeiseen tuotantoon kuuluvat Helsingissä ja mafian hallitsemassa Sisiliassa 1950-luvun lopulla kuvatut laajat tutkielmat. Parhaiten Roos tunnetaan yhdessä Jörn Donnerin kanssa toteutetusta kirjasta Ihmisten Helsinki (Helsingfors Finlands ansikte). Roos työsti myös Sisilia-kuvansa kirjaksi, muttei valitettavasti löytänyt teokselle kustantajaa. Alkuperäinen taittosuunnitelma ja käsikirjoitus ovat kuitenkin säilyneet.

1960-luvun alusta Roos opiskeli Ruotsissa ja elätti perheensä freelance-toimittajana. Työtä rytmittävät kuvausmatkat veivät hänet mm. Egyptiin, Marokkoon ja Intiaan. Vuonna 1967 Roos pääsi yhtenä ensimmäisistä länsimaisista toimittajista kuvausmatkalle kulttuurivallankumouksen Kiinaan.

Suomen valokuvataiteen museossa valmistui Roosin tuotannosta teosluettelo ja  2012 tammikuussa avattu näyttely (tutkijana ja kuraattorina kokoelma-amanuenssi Maria Faarinen) sekä  näyttely- ja tutkimusjulkaisu  K-G Roos.

(Kuva: K. G. Roos, Helsinki, 1956-1959)

2. Valokuvan muisti,
Valokuva-arkistokentän kartoitustyö, 1998-2000

Valokuvan muisti -tutkimushanke perustettiin valokuvataiteen museossa 1998. Sen tehtävänä oli luotettavan yleiskuvan hankkiminen suomalaisista kuva-arkistoista ja niiden keskeisistä kokoelmista, luetteloinnista, säilyttämisestä ja käyttöön saamisesta sekä aineiston tunnistamisesta.

Kartoittavien tavoitteiden lisäksi hankkeeseen sisältyi käytännön toimintaa: arkistotyön koulutusta ja valtakunnallisesti keskeisten kokoelmien pelastetoimia.  Hankkeen taustalla olivat Opetusministeriön Valokuvatallennus-työryhmän muistiossaan (1993:30) julkituomat tavoitteet.

Kolmen vuoden tiedonhankinta- ja koulutusjakson 1998-2000 kustannukset katettiin Suomen Kulttuurirahaston apurahoin ja valtion talousarvioon 1999-2000 sisältyneellä erillismäärärahalla. Tutkimustyöryhmään kuuluivat TaM Nina Tuittu, erikoistutkija Jukka Kukkonen, tutkija Anne Isomursu, museonjohtaja Asko Mäkelä ja vastaava konservaattori Riitta Koskivirta.

Tutkimushankkeen tulokset on koottu arkistoittain. Luotettavien, yksilöityjen tietojen saamiseksi valokuvan laaja arkistokenttä jaettiin seitsemään ryhmään, joille lähetettiin erilliset lomakekyselyt. Ryhmät muodostettiin seuraavasti:

1. Maakuntamuseot ja aluetaidemuseot
2. Valtakunnalliset erikoismuseot ja keskusmuseot
3. Paikallismuseot ja erikoismuseot
4. Taidemuseot
5. Virka-arkistot, yksityis- ja paikallisarkistot
6. Tutkimuslaitokset ja -tutkimusarkistot
7. Kuvatoimistot ja toimitusarkistot
8. Valokuvaajien arkistot

Kyselyn piiriin kuuluvien yhteisöjen valokuva-arkistot sisälsivät ainakin 20 miljoonaa kuvaa ja negatiivia. Jo yli miljoonan kuvan arkistoja niistä löytyi kymmenkunta. Tiedot kuvien kokonaismääristä vaihtelevat jonkin verran laskentatavoista ja vain arviopohjalla liikkuvan kartunnan määrästä riippuen.

(Kuva: Riitta Koskivirta, daguerrotyyppi, kuvaaja tuntematon, kuvalevyn koko 6x4,5 cm, yksityiskokoelma)

3. Yksilö ja modernisaatio valokuvassa, 1998-2000

Suomen Akatemian rahoituksella Valokuvataiteen museossa toimi 1998-2000 tutkimusprojekti Yksilö ja modernisaatio valokuvassa. Tutkimusprojektin johtaja oli professori FT Ville Lukkarinen ja tutkijoina työskentelivät Elina Heikka ja Johanna Frigård.

Johanna Frigård väitteli 2008  aiheesta Alastomuuden oikeus. Julkistettujen alastonkuvien moderneja ideaaleja Suomessa 1900-1940. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema väitöskirja on myynnissä myös Valokuvataiteen museon kirjakaupassa.

Johanna Frigård
ALASTOMUUDEN OIKEUTUS
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Suomen valokuvataiteen museon julkaisuja 23. 2008. 307 s. Bibliotheca Historica, ISSN 1238-3503; 114. ISBN 978-951-746-976-0. 32,00 €

Projektin yhteydessä julkaistiin myös useita artikkeleita.

4. Leena Saraste,
Valo, muoto vai elämä,
Kameraseurat kohti modernia 1950-luvulla, 2004

Leena Sarasteen 2004 valmistunut väitöstutkimus käsittelee 1950-luvun suomalaisissa kameraseuroissa tuotettuja valokuvia ja niiden yhteydessä ilmeneviä taidekäsityksiä. Väitöskirjan pdf-versio on Helsingin yliopiston sivuilla. Kirjan painetun version voi tilata Suomen valokuvataiteen museosta sähköpostilla Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen tai puhelimitse 09-6866 360 ti-pe 9-15.

Leena Saraste
VALO, MUOTO VAI ELÄMÄ
Kameraseurat kohti modernia 1950-luvulla
Helsinki: Suomen valokuvataiteen museo. Kustannusosakeyhtiö Musta Taide. 2004. 172 s.
Kuvista sanoin 7, Suomen valokuvataiteen museon julkaisuja 18. ISSN 1239-6141, ISBN 951-9086-69-2. 40 €

Väitöskirjan materiaalista koottu verkkonäyttely.

Väitöskirjaan liittyvät tekstitaulukot

1. 1953: SKsL:n vuosinäyttelyn ja Kameraseuran Helsinki-näyttelyn kaikki kuvat sekä Kameralehden kilpailun menestyneet kuvat niminä julkaisu- ja kokoelmatietoineen. Taulukko.
2. 1959: SKsL:n vuosinäyttelyn ja kansainvälisen Helsinki-näyttelyn kaikki kuvat sekä Kameralehden kilpailun menestyneet kuvat julkaisu- ja kokoelmatietoineen (SKsL:n 1953 ja 1959 vuosinäyttelyistä löydetyt työt ovat myös kuvina mukana näyttely- tai kilpailukohtaisiksi erotelluissa taulukoissa 3-9.) Taulukko.
3. Valokuvanäyttely Helsinki 1953, tekstitaulukko.
4. SKsL:n 1953 vuosinäyttely, tekstitaulukko.
5. Kameralehden Suurkilpailun 1953 palkitut kuvat, tekstitaulukko.
6. Trond Hedströmin näyttelyn1953 kuvat, tekstitaulukko.
7. The 3rd Helsinki Exhibition of Photographic Art 1959 -näyttely, tekstitaulukko.
8. SKsL:n 1959 vuosinäyttely, tekstitaulukko.
9. Kameralehden Suurkilpailun 1959 palkitut kuvat, tekstitaulukko.
10. ARPS- ja muut kansainväliset arvot, taulukko.
11. Kameraseuran, AFK:n ja SKsL:n mestaruuksien voittajat, taulukko.
12. Tuomarit 1950-luvun kilpailuissa ja näyttelyissä, taulukko.
13. Valokuvausalan lehdet: ilmestymisvuodet, julkaisijat ja toimittajat, taulukko.
14. Matti A. Pitkäsen 1959 kansainvälisessä kierrossa olleet kuvat, taulukko.
15. Tarjottujen ja esillä olleiden kuvien lukumäärät 1950-luvun näyttelyissä, taulukko.

Taulukkomateriaalin taustaa

Tutkituissa 1953 ja 1959 näyttelyissä ja kilpailuissa olleista kuvista on jokseenkin varmasti tunnistettu alle puolet. On ajateltavissa, että ne edustavat aikalaisnäkemyksen mukaan parhaimmistoa. Esim. Kameralehden kilpailun aloittelijasarjan kuvia on saatu näkyville hyvin vähän, samoin SKsL:n kilpailussa/näyttelyssä vähiten pisteitä saaneita.Yhteensä ko. tilaisuuksissa oli esillä 587 eri kuvaa, ja näistä on eriasteisella varmuudella tunnistettu 241 - 254.

Kokoelmiin kuvia on joutunut ilman nimeä, ajoitusta tai näyttelytunnisteita. Toinen ongelma on se, että useat kuvaajat vaihtoivat kuvan nimen herkästi uuteen, mielestään parempaan. Pitkäsen Perheriita on Hilja Raviniemen mukaan sama kuin Myöhästynyt kosinta, (SKsL ja Helsinki 1953). Allan Nousian Kaksi krysanteemia oli kahdessa näyttelyssä, tai toisessa.oli Calla, josta ei ole jälkeäkään. Tämä aiheuttaa vaikeuksia kuvien lukumääränkin suhteen. Sipilän Karkulainen, Kivalon Pimeyttä kohti ja Mietiskelijä, Pitkäsen Jäljelle jääneet, Roosin Härs och tvärs ja Egen härd olivat 1953 sekä Helsinki-näyttelyssä että SKsL:n näyttelyssä1959 myös oli samoja kuvia kahdessa näyttelyssä. Osa niistä oli ollut jo edellisenä vuonna Kameralehden kilpailussa ja julkaistu siinä yhteydessä, mikä auttoi tunnistusta. Carpelanin 1-0! ja Rantaleikkiä, Hakulisen Ensilumi, Halmeenpään Kevättalvea, Hankiman Syksy, Huhtasen Luonnon lapset, Kanervan Katontervaaja, Aamun ensi askeleet, Kuningas jalkapallo ja Valon välkettä, Kompan Savun sekaan, Riekkolan Piha kaikki 12 olivat sekä SKsL:n vuosinäyttelyssä että 3rd Helsinki Exhibition of Photographic Artissa.

Näyttää siltä, että tunnettujenkin kuvaajien töistä yli puolet on jäänyt unhoon. Trond Hedströmin ensimmäisen ykstyisnäyttelyn 60 kuvasta vain 25 on tähän mennessä selvinnyt. Matti A. Pitkäsen kansainvälisessä kierrossa 1959 olleista 68:sta kuvasta (mahd vain 65 eri kuvaa, nimien kirjoitusasun vaihtelun vuoksi) on löytynyt 32, eli vajaa puolet.