”Yritän katsoa maailmaa, josta kaikki alkoi, löytää ihmisen ja eläimen kohtaamisen ytimeen. Katson ikivanhoja kuvia, pohdin omia kuviani ja kysyn: miksi eläinkuvan tekeminen on niin tärkeää?” —Heikki Willamo

Heikki Willamo
En mytisk resa

En mytisk resa handlar om det årtusenden långa förhållandet mellan djur och människor. Den vill nå den istida jägarens upplevelse av naturen och djuren. Utgångspunkten för verken på utställningen var mänsklighetens äldsta kända konstverk: grott- och klippmålningarna. Som reseledare fungerar björnar, älgar, vildrenar, utdöda uroxar, mammutar och vildhästar. 

Heikki Willamo har länge studerat klippmålningar samt myter och föreställningar om djur. I forna kulturer var djuren en viktig källa till föda och råvaror, men de hade också en djupare innebörd. Via djuren gestaltade människorna kanske sin egen plats i biosfären och sökte uppnå en förening med världsalltet.

"Bland djuren var särskilt de stora däggdjuren viktiga. De var laddade med kraft och hade kontakt med andevärlden. De var kanske klanernas mytiska förfäder, jägarnas andehjälpare och schamanernas hjälpdjur. Av dem gjorde människorna bilder djupt under jorden – i grottornas innandömen som var laddade med kraft." – Heikki Willamo

Fotografierna på utställningen En mytisk resa har tagits under fotoresor åren 2010–2016 som sträckte sig från Karislojo till Ishavets rand, till Varanger i Norge och till Island. En mytisk resa har också publicerats som bok utgiven av Maahenki.

I samband med utställningen visas Perttu Saksas kortfilm Eläimen Kuva (Bilden av ett djur, 2017). I filmen spelas Verneri Pohjolas och Mika Kallios improvisationsmusik, som förenas med tankar om naturen och djuren, dramatiserade utifrån Heikki Willamos texter.

Utställningen har producerats i samarbete med konstmuseet i Salo.

 

Finlands Fotografiska Museum
1. våningen

Kabelfabriken, Kabelplatsen 3, Helsingfors

17.5.–13.8.2017
Bilder

På andra webbplatser

Yle: "Karhun näkeminen on aina ihmeellistä" – katso valokuvaaja Heikki Willamon mystiset luontokuvat 

https://www.youtube.com/watch?v=Zjk2eNTZoUA

Mustavalkoisessa, tummasävyisessä kuvassa on karhun yläruumis. Sen suu on vähän auki.
”Karhu ja hirvi ovat suomalaisen mytologian taivassyntyisiä. Ne ovat Ylisessä syntyneitä ja sieltä laskettu alas maan pinnalle, ihmisten maailmaan. Karhu oli esi-isiemme suuresti kunnioittama hahmo. Sillä oli erityisasema eläinten joukossa, oikeastaan sen ajateltiin olevan jotain ihmisen ja eläimen väliltä. Sillä oli yhteys henkiin ja toisiin maailmoihin.” – Heikki Willamo
Mustavalkoisessa tummassa kuvassa taustalla olevaa vaaleampaa kaistaletta vasten näkyy pienen karhunpoikasen pään siluetti.
(c) Heikki Willamo
Mustavalkoisessa, tummasävyisessä kuvassa karhun pää kurkistaa mättään takaa. Se katsoo suoraan kameraan ja sillä on suu vähän auki.
(c) Heikki Willamo
Todella tummassa kuvassa kaukana näkyy tähtitaivasta vasten kahden karhun siluetit. Toinen on neljällä jalalla mutta toinen on noussut takajaloilleen.
(c) Heikki Willamo
Lumisella tasangolla on pieni lauma hevosia. Niiden takana näkyy lumisia vuoria.
”Preeriabiisoni, ylämaannauta ja islanninhevonen esittävät kuvissani jääkautisten arojen kadonnutta megafaunaa, jota luolien seiniin ja kattoihin on niin mestarillisesti maalattu. Niitä kuvatessani etsin jääkautisen metsästäjän mielenmaisemaa. Mietin, miten muinaiset ihmiset kokivat yli tuhatkiloisen alkuhärän läheisyyden. Kuvatessani pyrin yhä useammin irti arkitodellisuudesta. Haluan valokuviini jotain jonka kuvittelen, jotain joka on ehkä joskus ollut.” – Heikki Willamo
Mustavalkoinen, tummanpuhuva maisema merenrannalta. Vedestä pistää esiin kallionkielekkeitä ja ranta on kallioista.
”Jääkauden loppuessa ensimmäiset ihmiset vaelsivat Norjan pohjoisosiin heti rannikkokaistaleen vapauduttua mannerjäätikön alta. He seurasivat vaeltavia peuralaumoja, asuttivat aution maan ja tekivät ensimmäisiä kuviaan merestä nousevaan kallioon jo runsaat 11 000 vuotta sitten. Pohjoisilta merituntureilta löysin maiseman, jossa aika tuntui pysähtyneen.” – Heikki Willamo
Mustavalkoisessa tummasävyisessä kuvassa vuoristoista maisemaa ja pilvinen taivas.
(c) Heikki Willamo
Heikki Willamon kuvia esillä museon näyttelytilassa.
(c) Virve Laustela, Suomen valokuvataiteen museo
Heikki Willamo seisoo kädet puuskassa yhden näyttelyssä olevan valokuvansa edessä.
(c) Virve Laustela, Suomen valokuvataiteen museo
Mustavalkoisessa kuvassa hirvi seisoo vedessä, turpa lähellä vedenpintaa. Sen pää heijastuu veteen.
Hirvi on komea ja rujolla tavalla kaunis. Sopivalla hetkellä ja sopivassa ympäristössä kohdatessa hirvi vie ajatukseni kauas menneisyyteen. Se kutsuu tekemään kuvaa. Uskon, että ihminen on ajatellut näin jo kauan. Kivikautisten kuvien taustalla on kuvan tekemisen halu ja tarve. Hirveä oli hyvä katsella ja ajatella. Siitä piti tehdä kuva." – Heikki Willamo
Lähes mustan kuvan keskellä on hieman valoisampi alue, jossa seisoo hirvi. Sen sivuilla erottuu vähän kuusien oksia.
(c) Heikki Willamo
Mustavalkoisessa, tummassa kuvassa on sumuisessa maisemassa korkeita mäntyjä ja niiden keskellä seisoo hirvi, joka näkyy tummana siluettina.
(c) Heikki Willamo
Näyttelyssä kävijä istuu katsomassa Willamon videoteosta kuulokkeet päässä.
(c) Virve Laustela, Suomen valokuvataiteen museo
Mustavalkoisessa kuvassa kallliossa on tumma kuva hevosesta.
”Matkani loppuvaiheessa ryhdyin etsimään tapoja, joilla voisin päästä visuaalisesti yhä lähemmäs kalliotaiteen kiinnostavimpia kuvia. Päädyin kaksoisvalotuksiin: ensin kuva eläimestä minkä jälkeen toinen valotus sopivasta kalliosta. Sattumalle jää kiehtova osuutensa samalla kun valotusten välinen, joskus pitkäkin aika tiivistyy kiinnostavalla tavalla yhdeksi hetkeksi ja yhdeksi kuvaksi. Kaikkein vanhimpien eläinkuvien joukossa Chauvet’n luolassa on 36 000 vuoden ikäisiä, puuhiilellä piirrettyjä mustia alkuhärkiä. Matkani viimeinen kuva muistuttaa noita kaikkein vanhimpia – ympyrä on sulkeutunut.” – Heikki Willamo
Heikki Willamo poseeraa karhuvalokuvansa kanssa näyttelyssä ja joku ottaa hänestä kuvaa puhelimella.
(c) Virve Laustela, Suomen valokuvataiteen museo

Öppettider, biljetter, hitta hit

Adress
Kämp Galleria
Mikaelsgatan 1, 00100 Helsingfors
Se på kartan
Öppettider
må–fre 11–20, lö–sön 11–18
Biljetter
16/6/0 €
Museikort
Fritt inträde för barn under 18 år.
Adress
Kabelfabriken
Kabelplatsen 3, G-trappan, 00180 Helsingfors
Se på kartan
Öppettider
ti–sö 11–18, ons 11–20
Biljetter
12/6/0 €, 16/6/0 € från 1.1.2024
Museikort
Fritt inträde för barn under 18 år.