Collecting Social Photo

Insta_Suomi-tapaustutkimuksessa museolle vuonna 2018 lahjoitettuja kuvia. Kuvien lahjoittajat vasemmalta oikealle: Lotta Sulin (@lottabylotta), Mikko Turunen (@turrunen) ja Konsta Linkola (@konstalinkola)

Suomen valokuvataiteen museo on mukana pohjoismaisessa hankkeessa, jossa tutkitaan sosiaalisen median kuvakulttuureita ja parhaita tapoja tallentaa niitä museoiden tai kuva-arkistojen kokoelmiin. Muut mukana olevat instituutiot ovat Aalborgin kaupunginarkisto, Nordiska museet ja Tukholman lääninmuseo.

Kansainvälisestikin uraauurtavasta Collecting Social Photo -hankkeesta poikkeuksellisen tekee keskittyminen sosiaalisen digitaalisen valokuvan keräämiseen ja tallentamiseen. Tarkoituksena on yhteistyössä löytää metodeja, joilla museot ja arkistot voivat tulevaisuudessa kerätä mielekkäitä ja rikkaita some-kuvakokoelmia. Hanke toteutetaan vuosina 2017-2020.

Toimivia menetelmiä etsitään yhteistyössä Tukholman yliopiston sosiaaliantropologian laitoksen kanssa. Projekti sai 5 miljoonan kruunun hankeavustuksen Kungl. Vitterhetsakademienilta ja Riksbankenin juhlarahastolta vuonna 2016.

Tukholman lääninmuseon museonjohtajan Christer Falkin mukaan valokuvaaminen on muuttunut merkittävästi, eivätkä museot ole aina pysyneet muutoksen perässä. Nykyiset tietokannat eivät sellaisinaan sovellu some-kuvien arkistointiin. Jos emme saa luotua uusia edellytyksiä kuvien keräämiseksi, on olemassa vaara siitä, että menetämme arvokkaita muistojälkiä.

Perinteisesti museoiden kokoelmien kartuttamisessa museoammattilaisilla on ollut merkittävä portinvartijarooli. Nykymuseo puolestaan haluaa työskennellä aidosti yhdessä erilaisten yhteisöjen kanssa. Tämä on jo tuttua erilaisista lyhytkestoisista projekteista, mutta kokoelmiin liittyvään päätöksentekoon yleisöä ei ole vielä totuttu kutsumaan mukaan. Tässä hankkeessa tallennustyö suunnitellaan ja toteutetaan poikkeuksellisen tiiviissä yhteistyössä vertaisasiantuntijoiden, somekäyttäjien kanssa.

Vuonna 2017 Suomen valokuvataiteen museo toteutti kaksi eri tapaustutkimusta. Somekuvan esihistoria keskittyi IRC-Galleriaan, ja Somepäiväkirjat teki syväsukelluksen kahden nuoren sosiaalisen median käyttäjän visuaaliseen arkeen. Vuonna 2018 Insta_Suomi -projektissa museo tallensi ja tutki Instagram-kuvia. Voit lukea tapaustutkimuksista lisää alta.

 

Tapaustutkimus: Insta_Suomi

Syksyllä 2018 käynnistyneessä Insta_Suomi-tapaustutkimuksessa dokumentoitiin ja tallennettiin suomalaisten tai Suomessa asuvien Instagram-käyttäjien kuvia ja niihin liittyviä merkityksiä. Instagram on 2010-luvulla noussut tärkeäksi visuaaliseksi sosiaalisen median palveluksi ja osaksi monen some-käyttäjän arkea. Sovelluksella on Suomessa jo yli miljoona käyttäjää.

Museo valitsi yhdessä yleisön kanssa yhdeksän aktiivista Instagramin käyttäjää, jotka edustavat mahdollisimman monipuolisesti palvelun käyttötapojen ja tyylien moninaisuutta. Yhdessä näiden informanttien kanssa toteutettiin haastattelut, ja valittiin mahdollisimman edustava otos heidän Instagram-kuviaan tallennettavaksi osaksi museon pysyvää kokoelmaa. Projektin tavoitteena oli luoda erilaisten Instagram-käyttäjien kautta läpileikkaus visuaalisen sosiaalisen median käytäntöihin Suomessa vuonna 2018.

Lokakuussa 2018 osana tapaustutkimusta järjestettiin Insta_Suomi-ita, jossa pohdittiin Instagramin käyttöä ja merkitystä. Keskusteluillan esipuhujina olivat Instagram-käyttäjät Irja Leino (@leino.irja), Konsta Linkola (@konstalinkola) ja Arez Metta (@arezmetta).

Tapaustutkimuksessa tallennetut Instagram-käyttäjät ovat: Irja Leino (@leino.irja), Konsta Linkola (@konstalinkola), Lotta Sulin (@lottabylotta), Utu-Tuuli Jussila (@limb_o_rama, @ututuuli), Ruska Sarén (@ruskasus), Mikko Turunen (@turrunen), Jussi Kapanen (@jussi_kapanen), Ari-Matti Nikula (@arimattinikula_photography) sekä Instagramers Helsinki -yhteisö (@igershelsinki).

 

Tapaustutkimus: somekuvan esihistoria

IRC-Galleria on suomalaisten ensimmäinen suuri some-kanava ja edelleen tärkeä osa etenkin nuoren sukupolven kollektiivista muistia. IRC-Galleria muistetaan paitsi 2000-luvun alun tyylivalinnoista, myös aivan omasta estetiikastaan – salamavalosta, peilin kautta otetuista kuvista, amatöörimäisyydestä ja tietystä keveydestä. Palvelu kasvoi aikanaan Pohjoismaiden käytetyimmäksi nettisivuksi, ja marraskuussa 2008 sillä oli yli puoli miljoonaa käyttäjää. Kuukausittaisia kävijöitä on yhä noin 140 000.

Museo järjesti projektin tiimoilta kesäkuussa 2017 IRC-Galleria-illan, jossa esipuhujina olivat Jari Jaanto, toinen IRC-Gallerian perustajista, sekä Lassi Varinen, IRC-Galleria-tumblrin ja -Instagramin pitäjä. Lisäksi kaikille avoin lomake mahdollistaa omien IRC-Galleria -kuvien luovuttamisen museon kokoelmiin. Haastattelujen ja lahjoitettujen kuvien pohjalta luodaan näyttely Valokuvataiteen museoon.

 

Tapaustutkimus: somepäiväkirjat

Somepäiväkirjat toteutetaan seuraamalla kahta aktiivista sosiaalisten medioiden käyttäjää kahden päivän ajan. Näiden some-aktiivien jakamat ja tuottamat kuvat tallennetaan. He pitävät näinä yhtenä päivänä myös päiväkirjaa, joissa he kertovat, mitä ovat jakaneet eri kanavissa ja miksi. Kun kuvat kerätään kaikista käytetyistä some-kanavista, saadaan kattavampi kuva somekuvasta ilmiönä. Kuvien tulkitsemiseen käytetään photo elicitation -menetelmää.

Tässä tapaustutkimuksessa otetaan esille esimerkiksi se, miksi tietyssä sosiaalisessa mediassa jaetaan juuri tietynlaisia kuvia. Jaettuja kuvia analysoidaan syvällisesti niiden käyttötarkoitusten ja merkitysten kautta. Kerättyyn materiaaliin kuuluu mahdollisesti myös kuvakaappauksia, joissa näkyy jaettu kuva sekä sen saamat tykkäykset, kommentit ja jaot.

Info
Miten valokuvataiteilijat käyttävät Instagramia ja millainen suhde heillä on sovellukseen?
Info
Miten käyttää Instagramia taiteellisena työvälineenä? Entä millaisia haasteita siihen liittyy?
Info
Instagram tutkitusti synnyttää ahdistusta. Miten suhtautua sovelluksen synnyttämään ahdistukseen?
Tule keskustelemaan Instagramista, sen kuvista ja merkityksestä! 24.10.2018 klo 18-19:30, tapahtumaan on vapaa pääsy.
Tule muistelemaan legendaarista IRC-Galleriaa ja sen kuvia! Klo 18-20, vapaa pääsy.
Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy