Hankkeet

Nuorten valokuva-, video- ja äänityöpajoja, tapahtumia, näyttelyitä ja paljon muuta. Vuosaari – toisin sanoen on Suomen valokuvataiteen museon osallistavaa toimintaa Vuosaaressa. Hanke toteutetaan Helsingin kulttuurikeskuksen tuella. Helsingin malli -hankkeen tarkoituksena on tasapainottaa ja monipuolistaa kaupunginosien taide- ja kulttuuritarjontaa.

Suomen valokuvataiteen museon ja Aalto-yliopiston pelisuunnittelun opiskelijoiden yhteistyönä syntynyt mobiilipeli Darkroom Mansion perehdyttää lapset ja leikkimieliset pimiötyöskentelyyn. Pelin edetessä tutuksi tulevat valokuvavedostamisen eri vaiheet, pimiössä käytettävät välineet sekä suomalaiset valokuvajaat ja heidän teoksensa. Kaikki pelissä esiintyvät valokuvat kuuluvat Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin.

Oletko 13–18-vuotias? Kiinnostaako valokuvaus? Haluatko vaikuttaa ottamallasi kuvalla ja saada sen esille julkiseen tilaan? Tule mukaan SNAP-nuoriin!

PARALLEL on valokuvataiteen foorumi, joka luo mentoroinnin ja vaihto-ohjelman avulla uusia standardeja nykyvalokuvalle. Hanke luo näkyvyyttä taiteilijoiden ja kuraattorien työlle sekä parantaa näiden yhteyksiä valokuva-alan museoihin, gallerioihin ja festivaaleille. Hankkeessa on mukana 18 eurooppalaista valokuva-alan organisaatiota ja sitä rahoittaa Luova Eurooppa -ohjelma.

Uusi kansainvälinen hanke edistää valokuvataiteilijoiden, alan asiantuntijoiden ja instituutioiden yhteistyötä, näkyvyyttä ja liikkuvuutta Euroopassa. Luvassa on mm. työpajoja, portfoliotapaamisia ja ryhmänäyttelyitä eri puolilla Eurooppaa. Hankkeen kumppanit ovat Fundación Contemporánea (Espanja), Euromare (Kreikka) ja Suomen valokuvataiteen museo. Hankkeen rahoittaa Creative Europe -ohjelma.

Taidetestaajat-hankkeessa kahdeksasluokkalaiset ympäri Suomea pääsevät tutustumaan ilmaiseksi kulttuurikohteisiin. Kaapelitehtaalla taidetestaajia houstaavat Suomen valokuvataiteen museo, Teatterimuseo, Zodiak ja Helsingin taiteilijaseura. Hanketta rahoittaa Suomen kulttuurirahasto.

Valokuvataiteen museo on mukana Helsingin kaupunginkanslian hankkeessa, jossa helsinkiläiset kuvittavat metroasemia ottamillaan valokuvilla vuonna 2016 ja 2017. Ruoholahden metroaseman valokuvat ottanut ryhmä toimi valokuvaaja Meeri Koutaniemen ohjauksessa. Teemana oli empatia.

Perhealbumeita ja kotivalokuvia käsittelevä kirja Images Tell Stories – Vernacular photography on syntynyt Suomen valokuvataiteen museon ja Ukrainan Odessassa toimivan NGO Art Travelin yhteistyönä, osana kansainvälistä Tandem Ukraine -projektia. Teokseen on koottu kuvia Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista sekä ukrainalaisten perheiden valokuva-albumeista.

Valokuvataiteen museo pilotoi viiden muun eurooppalaisen kulttuurilaitoksen kanssa Visual Thinking Strategies -opetusmenetelmän (VTS) käyttöä koulu- ja museoympäristössä vuosina 2017–2020. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Erasmus+ ohjelma.

Hankkeen tavoitteena on tehdä museon avoimia, vapaasti käytettävissä olevia digitaalisia kuva-aineistoja tutuiksi opettajille sekä kehittää luovia tapoja työstää kuvia ilmiöitä käsittelevässä opetuksessa. Hanke edustaa uudenlaista museoiden ja opettajien välistä yhteistyötä.

Taskualbumit-hankkeessa tallennettiin turvapaikanhakijoiden matkapuhelinkuvia sekä niihin liittyviä tarinoita ja merkityksiä Suomen valokuvataiteen museon kokoelmaan. Hankkeen lähtökohtana oli dokumentoida digitaalisten valokuvien käyttöä esimerkiksi muistelun, viestinnän ja sosiaalisen kanssakäymisen välineenä. Hanke toteutettiin yhdessä Helsingin yliopiston museologian oppiaineen kanssa.

Kurssin aikana opeteltiin ruoanlaittoa ja tutustuttiin ruokakuvauksen saloihin. Syksyllä 2016 järjestetty kurssi oli osa viidentoista suomalaisen museon Turvapaikkana museo -hanketta, jossa museot tarjosivat vapaa-ajan toimintaa Suomeen saapuville nuorille turvapaikanhakijoille.

Millaista valokuvataidetta Suomen museoista löytyy? Valtakunnallisessa kartoituksessa kerättiin tietoa Suomen taidemuseoiden kokoelmiin hankituista valokuvateoksista.

Daguerreobase-tietokanta kokoaa yhteen valokuvahistorian varhaisimman kulttuuriperinnön, joka käsittää eri puolilta Eurooppaa yli 25 000 kuvaa ja esinettä.

Valokuvataiteen museo osallistui vuonna 2014 Plan Suomen hankkeeseen, joka keskittyi medialukutaidon kehittämiseen.

Museo toteutti vuonna 2012 pimiödokumentointihankkeen, jonka tavoitteena oli katoavan tietotaidon tallettaminen, kuvanvalmistusperinteiden dokumentoiminen sekä pimiöihin liittyvän muistitiedon kerääminen.

Valokuvataiteen museo oli mukana Helsingin kaupunginorkesterin, Musiikkitalon, Radion sinfoniaorkesterin, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian, Suomen Kansallisoopperan ja New Yorkin filharmonisen orkesterin yhteisessä Kuule, minä sävellän! -hankkeessa vuosina 2014 ja 2015.

Vuonna 2004 Almamedia / Iltalehti lahjoitti Uuden Suomen kuva-arkiston negatiivit Valokuvataiteen museolle. Kaikkiaan kuvia on noin 2,5 miljoonaa. Kokoelmaa on järjestetty ja luetteloitu Suomen kulttuurirahaston apurahan turvin 2006–2009.

Pohjan tähdet – The Making of Polar Stars oli suomalaisen valokuva- ja videotaiteen lisääntynyttä näkyvyyttä kansainvälisessä nykytaiteen kentässä tarkasteleva tutkimushanke.

Yleisödokumentointihankkeessa tutkittiin eri menetelmin museon yleisöä ja heidän näyttelykokemustaan ja museosuhdettaan.

Hankkeen tavoitteena oli valokuvan keinoin vahvistaa äidin ja lapsen välistä kiintymys- ja vuorovaikutussuhdetta osana hoidollista kuntoutusta ja kehittää uusia työkaluja sosiaaliohjaajien käyttöön.

Kuvasta kirjaan (2008) oli museopedagoginen mediakasvatushanke, joka liittyi Valokuvataiteen museon teemavuoteen kuvajournalismi ja lehtikuvaus.

Suomalaisen valokuvataiteen pioneeri Into Kondrad Inha tallensi kamerallaan itsenäisyyttä kohti matkaavan Suomen kulttuuri- ja luontomaisemia, kyliä ja kaupunkeja sekä elinkeinoja.

Leena Sarasteen 2004 valmistunut väitöstutkimus käsittelee 1950-luvun suomalaisissa kameraseuroissa tuotettuja valokuvia ja niiden yhteydessä ilmeneviä taidekäsityksiä.

Suomen Akatemian rahoituksella Valokuvataiteen museossa toimi 1998–2000 tutkimusprojekti Yksilö ja modernisaatio valokuvassa. Tutkimusprojektin johtaja oli professori FT Ville Lukkarinen ja tutkijoina työskentelivät Elina Heikka ja Johanna Frigård.

Vuosina 1998–2000 toteutettu tutkimushanke kokosi yleiskuvan suomalaisista kuva-arkistoista.