Kokoelmat

Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Valokuvalle on ominaista monimuotoisuus, jota tuomme esille myös kokoelmissamme. Valokuvataiteen lisäksi kokoelmissamme ovat edustettuna esimerkiksi lehtikuvat, mainoskuvat, muotikuvat, dokumenttikuvat, muotokuvat, albumikuvat, arkkitehtuurikuvat, maisemakuvat ja luontokuvat.

Tällä sivulla esittelemme verkkoaineistojamme ja kokoelmien helmiä.

Museon nykyvalokuvataiteen kokoelmaa on vuodesta 2015 lähtien kartutettu Tradeka säätiön ja Osuuskunta Tradekan tuella. Tradeka-kokoelmaan hankitaan teoksia uransa alkupuolella olevilta taiteilijoilta.

Kuvia vapaaseen käyttöön Flickrissä

Muualla verkossa

Katsele, kommentoi, käytä! Flickr Commons -tilillämme on satoja kuvia kokoelmistamme. Kuvien käyttö on vapaata, mutta pyydämme, että kuvien yhteydessä mainitaan valokuvaajan nimi ja lähteenä Suomen valokuvataiteen museo sekä verkkokäytössä linkki Flickr-tilillemme.

» Suomen valokuvataiteen museon Flickr-tili

Kuvia kaikille -sivusto

Muualla verkossa

Kuvia kaikille -sivustolla on esillä Uuden Suomen lehtikuvia 1950- ja 1960-luvulta vapaasti katsottavissa, jaettavissa ja käytettävissä. Kuvat ovat peräisin Alma Median museolle lahjoittamasta noin 2,5 miljoonan kuvan negatiiviarkistosta.

» Siirry Kuvia kaikille -sivustoon

Paljonpuhuvat pohjalaiskasvot

Kokoelmanosto

Dramaattisen jylhän muotokuvan taustalla on suunnittelua, tilannetajua ja vilkasta juttelua.

Metsän siimeksessä

Kokoelmanosto

Mitä metsä merkitsee sinulle?

Muistatko vielä sen tuoksun? Perheenjäsenistä ja pikkuveljistä

Kokoelmanosto

Valokuvat kertovat tunteikkaasti ihmisten ja eläinten yhteisestä elämästä, mutta kokemus ei olisi kokonainen ilman hajumuistoja.

Katuvalokuvaaja jahtaa sattumaa kaupungin kulisseissa

Kokoelmanosto

Katuvalokuvaus on samalla arkipäiväinen ja maagisuuden lävistämä genre.

Säännöt, runsaus ja ajallinen etäisyys – pari sanaa Jari Silomäen Sääpäiväkirjoista

Kokoelmanosto

Jari Silomäki kuvasi vuosien ajan yhden kuvan päivässä, säännönmukaisesti. Henkilökohtaisen elämän rinnalla kuviin liitetyt tekstit kertovat myös sodista, terrori-iskuista, vallanvaihdoksista, luonnonkatastrofeista ja muista uutisten pääaiheista.

Joulumuisto Esteriltä

Kokoelmanosto

1920-luvun visiittikorttikehys herättää kysymyksen: kun valokuva kehystää valokuvaa, millaiseksi niiden välinen suhde muodostuu?

Valokuvan rakastava katse

Kokoelmanosto

Miten valokuvalla voi osoittaa huolenpitoa? Valokuvataiteilija Raakel Kuukka kertoo, mikä läheisten kuvaamisessa on ihanaa ja lempeää.

Arkipäiväinen identiteetti heijastuu omasta puolisosta

Kokoelmanosto

”Se oli aikaa, jolloin tutkin paljon identiteettiäni. Omakuvallisuus kiinnosti, mutta en ihan tiennyt mistä syystä. Nyt jälkikäteen huomaan, että kyseinen sarja oli käännekohta työskentelyssäni ja omakuvasta tuli pääjuttu näiden kuvien myötä”, Emma Sarpaniemi pohtii.

Visuaalista runoutta

Kokoelmanosto

Abstraktien valokuvien todellisuus rakentuu katsojan mielessä.

Puhetta Hiljalle

Kokoelmanosto

Kirjailija Hilja Haahdin muotokuva herätti valokuvataiteilija Päivi Setälän kirjoittamaan hänestä ja hänelle.

Meritullinkadun piileskelevä Lenin

Kokoelmanosto

Valokuvaaja Matti Koivumäki kertoo, kuinka valokuvaosuuskunta Saftra päätyi Suojelupoliisin tarkkailun kohteeksi 1970-luvulla.

Kylmän veden alla on satumaailma

Kokoelmanosto

Kuvat ja sanat kohottavat toisiaan uusiin ulottuvuuksiin Susanna Majurin teoksissa. Museon äänitteet, dokumenttikuvat ja sanasto kertovat Majurin työskentelytavoista ja teosten sisäisistä maailmoista.

Toisenlainen taiteilijakohtalo

Kokoelmanosto

Eteerinen, hauras, puhtoinen, viaton. Vaiko sittenkin boheemi, seksisymboli, tuulahdus queeriyttä edvardiaanisessa Englannissa, skandaaleissa ryvetetty monipuolinen, ristiriitainen ja älykäs taiteilija? Kuka oli Maud Allan?

Behind the Scenes – 1980- ja 90-lukujen kuvia missikisojen maailmasta

Kokoelmanosto

Erkki Raskisen valokuvat avaavat näkymiä missimaailman kulissien taakse.

Kaksi silmää ja kuilu

Kokoelmanosto

Kaksisilmäinen Rolleiflex on ollut monelle valokuvaajalle erityisen rakas työväline.

Taustatekijöitä valokuvan historiassa

Kokoelmanosto

1800-luvun loppupuolella ateljeevalokuvauksessa käytetyt taustakankaat eli fondit nauttivat kultakauttaan.

Joulukortteja kaupungista

Kokoelmanosto

Miltä näyttää suomalainen joulu? Sata vuotta vanhalta kiiltokuvalta, jos suomalaisissa kaupoissa tänä jouluna myynnissä olleita joulukortteja on uskominen.

Mitä on retusointi?

Kokoelmanosto

Kuvien muokkaus on ollut taitolaji jo kauan ennen photoshoppausta.

In Soviet Russia the photograph takes you

Kokoelmanosto

Hannele Rantalan vangitsevan upeissa seurantasarjoissa kurkistetaan moskovalaisen Natashan arkeen 1980-luvulla ja 2000-luvun alussa.

Kesäfiilistelyä laiturinnokassa

Kokoelmanosto

Kesäloma alkaa, kun otat sopivan asennon valitsemallasi laiturilla

Kasvien salainen hohde

Kokoelmanosto

Marjukka Vainiolla oli kyky nähdä ja tehdä näkyväksi kasvien sisäinen hohde, maan valo.

Kivimäki, kotimäki

Kokoelmanosto

Suomen valokuvataiteen museon kokoelmia esittelevässä Kuvakulmassa on 8.3.–26.5.2019 esillä pienoisnäyttely valokuvaaja Matti Koivumäen sarjasta Puu-Vallila. Näyttelyn viimeisten viikkojen merkiksi julkistamme kuvasarjaa laajentavan verkkonäyttelyn.

Neulanreikäpäivä

Kokoelmanosto

Neulanreikäkamera on kamera pelkistetyimmillään. Sen yksinkertaisuus ja yllätyksellisyys inspiroi niin valokuvaharrastajia kuin taiteilijoitakin luoviin kokeiluihin.

Buduaarista potrettiin

Kokoelmanosto

Vuonna 2012 Touko Hujanen etsi kuvattavia töölöläisistä koirapuistoista ja koirabuduaarista. Nelijalkaisista ja heidän omistajistaan syntyi muotokuvasarja, joka kuvattiin länsihelsinkiläisissä kodeissa. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista löytyy sarjan potreteista kolme, yhteensä...

Valokuvausateljeen kulisseissa

Kokoelmanosto

Joseph Hart (1882–1957) poseeraa studiossa suureen ateljeekameraan nojaten. Kuva on otettu Helsingin Neljännellä linjalla Atelier Wahlströmissä, jossa Hart työskenteli valokuvaajana vuosina 1907–1911 ja 1914–1917.

Sinä ja minä rintaneulassa, sinä ja minä kalvosinnapissa

Kokoelmanosto

Sormenpään kokoiset, 120 vuotta vanhat valokuvakorut kertovat valokuvan käyttämisen ja näyttämisen historiaa, vaikka kuvien henkilöt ovatkin meille tuntemattomia.

Kokoelmaan nosto

Kokoelmanosto

Miten kuvat, kamerat tai vaikka kirjaluonnokset ovat alun alkaen päätyneet museon kokoelmaan , ja miten kokoelma karttuu nykyään? Entä kuka päättää, kenen Insta-feedi nostetaan osaksi museon kokoelmaa?

Liikkuvan valon ateljee

Kokoelmanosto

Per-Olov Janssonin valokuva patsaiden täyttämästä ateljeesta on monille tuttu Tove Janssonin kirjan Kuvanveistäjän tytär kansikuvana. Harvempi tietää, että veistoksia tähyävä tyttö on liitetty kuvaan jälkikäteen.

Lapsen kasvu kuvarunossa

Kokoelmanosto

Tout va bien -kirjassa JH Engström on palannut maailman metropoleista Värmlannin maaseudulle asuttamaan valkoista puutaloa ja seuraa nyt kaksostensa kasvua oman lapsuutensa kotiseudulla. Valokuvakirja on intiimi ja melankolinen kuvaruno ohikiitävästä ajasta.

Luutnantti kultakehyksissä

Kokoelmanosto

Valokuvataiteen museon uusi kokoelma-aarre on daguerreotyyppi, jossa poseeraa taistelussa kasvoihin haavoittunut luutnantti Schatelowicz. Luutnantti on saanut kasvoilleen vienon punan, mutta takin kaulukset, epoletti olkapäällä ja rinnan yli kulkeva kultavitja on väritetty voimakkaasti.

I love you, you big dummy

Kokoelmanosto

Valokuvaaja Ben Kailan kirjojen luonnokset ja taittomallit kertovat kirjojen suunnitteluprosessista, jossa kirjan koko, muoto, materiaalit ja sisältö löytävät toisensa monien vaiheiden kautta.

Kaupunkilaisen luontopolulla

Kokoelmanosto

”Kymmeniä tuhansia kilometrejä matkustettuaan he huomasivat viidakon kadonneen. Mitään ei ollut enää tehtävissä; saattoi vain nojautua taaksepäin ja yrittää viihtyä.” Näillä sanoilla alkaa Merja Salon foliokokoinen valokuvakirja Musta kasvisto – illuusioita luonnosta, 1984. Salo kuvasi mustavalkoisen sarjansa valtaosin 1980-luvun alun Helsingissä.

Pala arkea

Kokoelmanosto

Hannu Väisäsen kuvasarja kertoo helsinkiläisen aikuisopiskelijan arjesta. Aluksi kuvista tekee oman tulkinnan, mutta lukemalla kuvatekstit valokuvat saavat uusia merkityksiä. Kuvasarjassa on jotain humoristista, jopa itseironiaa.

New phone who dis? Lankapuhelin in memoriam

Kokoelmanosto

Vuosi 2018: puhelimella kuvataan, filtteröidään, päivitetään, tägätään, tehdään töitä, shoppaillaan, pelataan – muun muassa, ja missä tahansa. Ennen puhelimella oli tasan yksi funktio: soittaminen.

Andrei Lajunen ja Wittgenstein

Kokoelmanosto

Valokuvataiteilija Andrei Lajusen tuotannossa näkyy filosofi Ludwig Wittgensteinin vaikutus.

Oman elämän heijastus

Kokoelmanosto

Elina Brotheruksen valokuvassa nainen istuu patjalla mustissa vaatteissaan huoneessa, joka näyttää tyhjältä. Nainen polttaa tupakkaa ja katse on kohdistettu suoraan kameraan, katsojaan.

Tyylikkäitä tuotekuvia ja 1950-luvun instafoodia

Kokoelmanosto

Aarne Pietinen Oy:n 1950-luvun mainosvalokuvilla ja nykypäivän ruokakuvilla on paljon yhteistä. Ympäri käydään, yhteen tullaan – myös elintarvikkeiden valokuvauksessa.

Arkeologisia saavutuksia

Kokoelmanosto

Atelieri O. Haapalan Seikkailut on sarja teoksia, joissa rouva Onyxei Haapala ja hänen uskollinen avustajansa Helmut Schweinstein esiintyvät erilaisissa 1800–1900-lukujen vaihteeseen sijoittuvissa ja tuon ajan henkeä ilmentävissä kohtauksissa. Arkeologisia saavutuksia -kuvaa varten kuvaajakaksikko Saara Salmi ja Marco Melander matkustivat Gizan pyramideille.

Pilvet kirjaston yllä

Kokoelmanosto

Juuso Noronkosken ja Mikko Rikalan yhteisteos Clouds over the Library (2015) koostuu kahdesta osasta. Yksi osa on kirja, jonka sivuilla toistuu yhä uudelleen kuva kirjastossa istuvasta miehestä. Toinen on kehystetty mustavalkoinen valokuva: rantamaisema, jossa pilvet leijuvat väreilevän veden yllä.

Mitä puretaan seuraavaksi?

Kokoelmanosto

Kaupunkiympäristön muutoksen huomaa parhaiten valokuvissa, joissa vanha väistyy uuden tieltä. 1960-luvulla kyytiä saivat etenkin kantakaupungin puutalot. Nyt purkuikään ovat tulleet jopa 1980-luvun rakennukset, esimerkiksi Pasilan juna-asema. Katsotaankohan siitä otettuja kuvia vielä joskus kaiholla?

Yli-ihminen jumppaa

Kokoelmanosto

”Ellei sinulla ole lihaksia, hanki itsellesi sellaisia”. Saksalaissyntyisen valokuvaaja Heinrich Ifflandin Suomen Kuvalehdelle vuonna 1934 kuvaama sarja kehonrakentaja Harry Tilgmannista esittelee rautaisella tahdonvoimallaan kehonsa uudeksi muovanneen koneihmisen. ”Voittakaa laiskuutenne”, julistaa lehtijutun otsikko.

Aidon nuoruuden himo

Kokoelmanosto

Nuoruus taiteen aiheena on askarruttanut ja kiinnostanut kautta aikojen. Kontrastina tämän päivän someen IRC-Galleria nähdään usein jo menetettynä, todellisen aitouden alttarina. Aitoudenhalulla ja nuoruudella on ollut vahva linkki valokuvassa ennen someakin.

Traagisen miehen mielikuvissa rakkaus jää toteutumatta

Kokoelmanosto

Jari Silomäen Harjoitelmia aikuisuuteen (1997–2001) on valokuvan keinoin toteutettu kertomus nuoruudesta ja sen vaikeuksista aikuistumisen kynnyksellä.

Hirveän hieno koulu

Kokoelmanosto

Matti Saanio tallensi Aarno Ruusuvuoren (1925–1992) suunnitteleman Roihuvuoren kansakoulun rakentamista ja vastavalmistuneen koulun tiloja ja käyttäjiä.

Opiskelijalle koti ja kalusteet

Kokoelmanosto

Syksyllä 1946 Helsingissä rakennettiin kiivaasti. Sanomalehti Uusi Suomi oli lähettänyt kuvaajan Leppäsuonkadulle, jonne kohosi arkkitehti Pauli Salomaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle suunnittelema Domus Academica.

Poimintoja Hannula & Hinkka -kokoelmasta

Kokoelmanosto

Erja Hannula ja Jorma Hinkka lahjoittivat 27.11.2012 museolle yli kahdensadan valokuvateoksen kokoelmansa, jonka ydin sisältää suomalaisen valokuvataiteen keskeisten tekijöiden valokuvia yli kolmenkymmenen vuoden ajalta.

Köyhyyden kuvat

Kokoelmanosto

Pertti Hietasen jo vuodesta 1971 museolla ollut Kilometri keskustasta -sarja edustaa aikansa tärkeää dokumenttivalokuvausta ja tarjoaa samalla edelleen ajankohtaisen puheenvuoron köyhyydestä.

Syömään, pöytä on katettu

Kokoelmanosto

Valokuvataitelija Iiu Susiraja (s. 1975) löytää kuvataiteen vuosisataisesta asetelmatraditiosta uutta ammennettavaa.

Uljaat, kauniit koneystävät

Kokoelmanosto

Rafael Roos oli suomalaisen teollisuuden tallentaja ja visualisoija.

Suojattu katse

Kokoelmanosto

Nykyisenkaltaiset aurinkolasit kehitettiin hiukan yli sata vuotta sitten. Keväistä päivää puistonpenkillä paistattelevan pikkupojan kuvasi Kalle Havas (1898–1936) arviolta 1920-luvun lopussa tai 1930-luvun alussa.

Hetket ennen porvarillista hämärää

Kokoelmanosto

Porvarilliseksi hämäräksi kutsutaan viimeistä hämärän vaihetta aamulla ennen auringon pilkahdusta esiin horisontista. Inspiraatiota pimeisiin iltoihin ja yöllisiin retkiin voi ammentaa Pertti Nisosen valokuvista.

Kristian Runebergin valokuvien kokoelma

Kokoelmanosto

Kristian Runeberg on keskeisiä suomalaisen muoti- ja mainoskuvauksen uudistajia.

Väriä elämästä

Kokoelmanosto

Mielikuvissa vanhojen valokuvien tytöillä on aina kireät letit, jäykkä ryhti ja tuima ilme. Todellisuus ei kuitenkaan välttämättä vastaa näitä mielikuvia – esimerkiksi tässä Harald Rosenbergin ottamassa kuvassa.

Avaruusajan nainen ja kosminen muoti

Kokoelmanosto

Muotikuvaaja Ulla Finnilän kuvissa edistyksen eli avaruusajan nainen poseeraa silmät tummilla kärpäslaseilla peitettyinä.

Kuvaaminen vapauttaa muistia

Kokoelmanosto

Kummalliset, levottomuutta herättävät esineet tungeksivat Tuomo-Juhani Vuorenmaan työpöydällä. Ne veivät hänen tilansa ja huomionsa. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kuvata ne.

Karjankutsuntaa

Kokoelmanosto

I. K. Inhan (1865–1930) lehmäkuvat otettiin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn edustamaan suomalaisen maatalouden kehitystä ja korkeaa laatua.

Valokuva ei ole frisbee

Kokoelmanosto

”Photography is not a frisbee” (valokuva ei ole frisbee), tokaisi brittiläinen valokuvaaja Martin Parr Tampereella pitämässään workshopissa.

Turku 150 vuotta sitten

Kokoelmanosto

Onkohan Turussa sumua? Vai savua Turun palon jäljiltä? Ei sittenkään. Johan Jakob Reinbergin ottama valokuva on himmenemässä, mutta vielä erottuvat vuosisatoja vanhat maamerkit, Tuomiokirkko ja Aurajoki.

Parvekekuvan alagenre

Kokoelmanosto

Valokuvataiteen museon kokoelmiin kuuluu myös harrastelijakuvakokoelmia, joiden kuvasto koostuu pääosin arkisista aiheista. Helvi Ahosen kokoelma on yksi niistä.

Seppo Saves – kuvajournalismin puolustaja

Kokoelmanosto

Seppo Saves tunnettiin kärkkäänä kuvajournalismin ihanteiden puolestapuhujana sekä lehtikuvan puolustajana.

Otavan varhaisen valokuvan kokoelma

Kokoelmanosto

Kustannusosakeyhtiö Otava lahjoitti vuonna 2015 Suomen valokuvataiteen museolle arkistostaan arvokkaan, 3 300 valokuvan kokoelman. Kokoelmaan sisältyy monien sotien välisen ajan klassikkokuvaajien valokuvia.

Merkitysten pääkaupungissa

Kokoelmanosto

”Yksi kaupunki voi olla merkitysten suurvalta. Pariisissa kaikki merkitsee jotakin, sekä kuvaannollisesti että kirjaimellisesti.” Jos en tietäisi mitään tästä Ismo Kajanderin kuvasta, sanoisinko silti, että se on Pariisista?

Valopöydällä Marlon Brando

Kokoelmanosto

Lehtikuvaaja Martti Brandt (s. 1939) ikuisti Marlon Brandon vierailun Suomessa lokakuussa 1967. Kun aiheesta etsittiin valokuvia museomme kokoelmista, myös Kalle Kultalan (1924–1991) ja Uuden Suomen kokoelmista löytyi Brandon vierailuun liittyviä kuvia.

Salaa Ahvenanmaalla

Kokoelmanosto

Helsinkiläinen nuori aristokraatti Nils Wasastjerna vietti kesää Ahvenanmaalla eikä unohtanut valokuvausharrastustaan. Lisäjännitystä puuhaan toi varsin tuore keksintö, ns. salapoliisikamera tai napinläpikamera.

Kesä on lehdille uutisköyhää aikaa

Kokoelmanosto

Kolme toverusta lähtee kesälauantaina Helsingin rantavesille veneilemään. Yksi heistä on valokuvaaja Kalle Kultala.

Morsianten hittiparaati

Kokoelmanosto

Tämä kokoelmanosto on hittiparaati morsiamia, ja vähän sulhasiakin – I. K. Inhan, Emmi Fockin, Kalle Kultalan ja Helge Heinosen kuvissa.

Maailman kaunein Marityttö

Kokoelmanosto

K-G Roosin (1937-1976) Marimekko-kuvaan ja siinä esiintyvään opiskelijaäitiin ruumiillistuvat moderni aika ja muuttuvat arvot.

Outo, rajattu tila

Kokoelmanosto

Nanna Hännisen (s. 1973) valokuva laittaa katsojan koetukselle.

Kuvanveistäjän kädet, kirjailijan villapaita

Kokoelmanosto

Kuvasiskot, Margit Ekman ja Eila Marjala, olivat muotokuvauksen legendaarisia uudistajia 1960–1970 -luvuilla. Kuvasiskojen työ nosti valokuvan arvostusta taiteenlajissa, jota maalaustaide ja kuvanveisto olivat perinteisesti hallinneet.

Valokuvaavat yökyöpelit

Kokoelmanosto

Suomalaisten valokuvaharrastajien ja näppäilijöiden suosikkiaiheitten kärkeen asettuvat kesäillan auringonlasku tai keskikesän yötön yö.

Kävelykeppi ja muita valokuvan välineitä

Kokoelmanosto

Valokuvien lisäksi museo tallentaa esineitä: valokuvaajien työvälineitä ja muuta valokuvaukseen liittyvää esineistöä.

Mitä näkyy valokuvassa?

Kokoelmanosto

Valokuvan erilaiset käyttötavat kohtaavat kiinnostavasti Valokuvataiteen museossa, kun sen tehtävänä on yhtaikaa sekä tallentaa kulttuuriperintöä että esitellä nykyvalokuvataidetta.

Värikuvan varhainen mestari: Wladimir Schohinin autochrome-kuvat

Kokoelmanosto

Miten noin kauan sitten otetut valokuvat voivat olla värillisiä?

Esi-hipsteri ja renessanssi-ihminen

Kokoelmanosto

"Liikkeen ja liikunnan esitys vaatii toimintavalmiutta sekä mieheltä että kameralta." Näin kirjoitti valokuvaaja, tietokirjailija ja tutkija Vilho Setälä 1940 teokseensa Valokuvaus tieteenä ja taiteena

Valokuvataidetta, valetaidetta vai ITE-taidetta?

Kokoelmanosto

Mistä tietää etteivät museon taiteena esittelemät valokuvat ole ”valetaiteilijan”? Milloin valokuva on taideteos?

Herra Lehtinen haastaa tutkijan

Kokoelmanosto

Kaikki Valokuvataiteen museon yli 3,5 miljoonasta valokuvasta ja negatiivista eivät suinkaan ole tulleet tarkan harkinnan tuloksena.

Tekijä esiin: low keyn ja high keyn mestari

Kokoelmanosto

Museon Kuka kuvasi -tietopalvelusta löytyi apu, kun museoon saapui viesti suomalaisen muotokuvauksen grand old ladyn, Salme Simanaisen (1920–2012) poismenosta.

Oodi oologille

Kokoelmanosto

Onko täydellisempää muotoilua kuin tämä ovaali, luonnostaan virheetön ja symmetrinen design – linnunmunan muoto? Ikivanha ja muuttumaton, aina silmää hivelevä. Freelancer-lehtikuvaaja Armas Viitasalo kuvasi teollisuusneuvos Kreugerin munakokoelmineen vuonna 1956.

Kujeileva katupoika

Kokoelmanosto

Iiris kyllä tiesi, että maailmassa oli myös toisenlaisia miehiä kuin isänsä, johtaja, valokuvaharrastaja Fritz Englund. Kaupungilla hän oli nähnyt veltonnäköisiä poikia, jotka kädet taskussa nojailivat seiniin. Miltä tuntuisi olla tuollainen julkea poika?

Mökkielämää "kokovartalopitsisukassa"

Kokoelmanosto

Sukka-asusteet, monipuolisissa värivaihtoehdoissaan, voisivat olla muotijutun aihe tänäänkin. Tämä Kalle Kultalan Somerolla tallentama muotikuva ilmestyi kuitenkin Suomen Kuvalehden kesällä 1965 julkaiseman tyylijutun yhteydessä.

Saudekin seinät

Kokoelmanosto

Yksi Hannula & Hinkka -kokoelman myötä museolle saapuneista valokuvataiteen kansainvälisistä tähtinimistä on tsekkiläinen Jan Saudek.

Fotomontaasi vie unien maahan

Kokoelmanosto

Otso Pietisen kirjoittamassa ja kuvittamassa sadussa Silja-tyttö näkee unta, jossa seikkailee merentakaisessa Savipeikkojen maassa.

Valokuvaaja-tietokanta

Kokoelmanosto

Museon suosittu Kuka kuvasi? – suomalaiset valokuvaajat 1842–1950 -verkkopalvelu on helppokäyttöinen hakukone, josta kävijä löytää käden käänteessä keskeiset tiedot etsimästään valokuvaajasta

Villinä ja vapaana työväenkorttelin mukulakivikaduilla

Kokoelmanosto

Sirkka-Liisa Konttisen kuvassa pallolla pomppiva tyttö kiitää pitkin Newcastlen itäisen työväenkaupunginosan mukulakivikatuja. Paljettihameen alle on tungettu lämmittävä villapaita, ja hiukset sojottavat kohti ilmaa.

Vuosikymmenet linnassa

Kokoelmanosto

Nykyään vaalien lisäksi vain jääkiekko ja Linnan juhlat aiheuttavat kollektiivista kokoontumista televisioiden äärelle.

Kuvamanipulaation Tie-break

Kokoelmanosto

Digitaalisesti muokattuja valokuvateoksia esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuoden 1990 toukokuussa. Petteri Bülowin, Juha Saaren ja Touko Yrttimaan näyttely ihastutti yleisöä, mutta toisten kuvaajien taholta kuultiin myös sapekasta kritiikkiä.

Pohjoisen tähtitaivaan kuvaajat

Kokoelmanosto

Pariisissa perustettiin 1880-luvulla suurhanke, jonka tavoitteena oli valokuvata koko tähtitaivas. Helsingin tähtitieteilijät ottivat nuoren professori ja valokuvauksen harrastaja Anders Donnerin johdolla vastuulleen oman, pohjoisen kaistaleensa taivaasta.

Matkalla, jossakin

Kokoelmanosto

Sakari Viika on vanginnut teokseensa jotakin kaikille vierailla mailla matkanneille tuttua: matkalla olemisen samaan aikaan haikean ja riemastuttavan tunteen.

Lumi muotoilee maiseman

Kokoelmanosto

Katumaiseman pehmentää valkoinen vaippa ja äänetkin ovat vaimentuneet.

Jos Don Draper lomailisi Suomessa

Kokoelmanosto

”Hymyä, rakas!” Kameran takana voisi olla Suomen versio Mad Men -sarjan Don Draperista, onhan tässä István Ráczin kuvassa täydellinen vaimo keskellä upeasti lavastettua lomaidylliä.

Pensaiden takaa kuuluu naurua

Kokoelmanosto

Puutarhanhoidossa muodit vaihtelevat, mutta parhaat puutarhat ovat saaneet kasvaa yhden tai useamman ihmisen – joskus useamman sukupolven – elämän mittaisina projekteina, hoitajansa näköisinä. Tämä näkyy Aarne Tengénin valokuvissa 1950-luvulta.

Valokuvattua värienergiaa – tiedettä vai taidetta

Kokoelmanosto

Tiede ja taide kohtaavat toisensa Lauri Anttilan kuvasarjassa Colors.

Matti Saanio diakuvajaana

Kokoelmanosto

Valokuvaaja Matti Saanio tunnetaan arktisen alueen elämän ja luonnon kuvaajana.

Arjen huumori on parasta

Kokoelmanosto

"Hei katsokaapa nyt kameraan päin", tuntuu kuuluvan ääni kuvan ulkopuolelta. Markus Jokelan valokuva kertoo tarinan, jonka yksityiskohdista ei millään malta päästää irti.

Liikkeen illuusio syyssumussa – Vilho Setälän ohjeita luovaan valokuvaukseen

Kokoelmanosto

Vilho Setälän (1892–1985) kuvan sisältöä määrittävistä kategorioista tarkasteltavana ovat nyt: liike ja liikunta sekä kuvan rajat.

Kaksi näkymää lähiöihin

Kokoelmanosto

Yli miljoona suomalaista asuu lähiöissä ja Suomen asunnoista 70 % on rakennettu 1950–1980-luvulla. Suurimmalla osalla meistä on siksi jokin kokemus lähiöasumisesta. Kalle Kultalan ja Mikko Savolaisen valokuvista välittyy kaksi erilaista näkökulmaa lähiöelämään.

Valokuvaaja Börje Söderholm

Kokoelmanosto

Suomen valokuvataiteen museon jakama apuraha perustuu valokuvaaja Börje Söderholmin ja hänen puolisonsa Dagmar Söderholmin testamenttiin, jolla he siirsivät omaisuutensa nimeään kantavaan rahastoon.

Pikku prinssi

Kokoelmanosto

Petteri Bülowin, Juha Saaren ja Touko Yrttimaan kuvamuunnelmassa valtionpäämies Mannerheimilta on pyyhitty pois aseman ja arvovallan symbolit. Hän istuu hevosensa selässä kuin kansanmies saunassa ikään.

Shamaanien mailla

Kokoelmanosto

Valokuvaaja Sakari Pälsi matkusti sata vuotta sitten Venäjän Burjatiasta, Kiahtan raja-asemalta etelään kohti Mongolian pääkaupunkia Urgaa (nyk. Ulan Bator). Tämän tärkeän kauppareitin puolivälissä, Banjangolin laaksossa, saattoi silloin tavata shamaani Otshir-böön.

Alaston mies katsoo

Kokoelmanosto

Tuija Lindströmin valokuvassa alaston mies seisoo sivuttain ja katsoo olkansa yli kameraan. Muotokuvassa on valokuvaaja Christer Strömholm (1918–2002), Ruotsin ehkä tunnetuin valokuvataiteilija ja aikansa valokuva-alan vaikuttaja.

Taiteilijakohtalo

Kokoelmanosto

Vuonna 1900 matkusti Suomen suuriruhtinaskunnasta Saksaan Müncheniin nuori, innokas ylioppilas Alfred Nybom (1879–1963) opiskelemaan valokuvausta.

Muistan jäätelökesän

Kokoelmanosto

Kalle Kultalan kuvaan tiivistyy menneiden vuosikymmenten kesät. Moni suosikkijäätelö on ostettu taskussa kilisevillä markoilla tämän näköisestä mökki- tai kyläkioskista aikana, jolloin limonaadi oli vielä lasipullossa ja kompaktikameraan kelattiin rullafilmiä.

Valotusta ja tulostusta

Kokoelmanosto

Kesällä 1983 valokuvaaja Ben Kaila (s. 1949) oli jälleen kerran Berliinissä. Jossain vaiheessa Kaila suuntaa reittinsä vähän Spree-joen rannalta sivuun, kun hänen silmiinsä osuu huikea ”valkoisen valon hehku”.

Käsisalamalla päin pläsiä

Kokoelmanosto

Tällä Markus Jokelan valokuvalla kirkkonummelaisperheen keittiöstä 1990-luvun alusta haluamme kannustaa kaikkia lukijoitamme irrottelemaan arjen huippuhetkien parissa.

Valokuva ja elämän design

Kokoelmanosto

Valokuvataiteen museo näyttäytyy varsinaisena designmuseona. Sen yli 3 miljoonaa kuvaa avaa äärettömän monipuolisen kirjon elämän designiin.

Näin otetaan luova kuva, Vilho Setälän mukaan

Kokoelmanosto

Vilho Setälä antoi kirjassaan Valokuvaus tieteenä ja taiteena (1940) mainion täsmällisiä ohjeita valokuvan sisältöön ja kuvakieleen liittyen.

Kynttilä ja uraohjus

Kokoelmanosto

Valokuvaaja Kalle Kultala on onnistunut tallentamaan kuvaan hyvin tunnistettavan ilmeen ja olemuksen. Eduskunnan istuntokauden avajaisissa vuonna 1976 tuoreehko opetusministeri Paavo Väyrynen oli vasta 30-vuotias, mutta jo kokenut poliitikko.

Matkailun lumoa

Kokoelmanosto

Heinrich Ifflandin kuvissa Hotelli Pohjanhovi hohtaa uutuuttaan. 1930-luvun Rovaniemellä ollaan luomassa tarmolla uutta Suomi-kuvaa. Tuolla minäkin olisin halunnut vierailla ja virkistyä!

Unelmien kesä!

Kokoelmanosto

Museon kokoelmista löytyy tunnelmallisia kesäkuvia mm. K-G Roosilta ja Vilho Setälältä. Näissä menneiden kesien uima-asukuvissa nojaillaan onnellisena kallioihin ja jätskikiskoihin, polskitaan vettä, nautitaan ja kerätään kesämuistoja, joilla sitten eletään talven yli.

Heijastumia

Kokoelmanosto

Marja Pirilä on ollut tuotannossaan kiinnostunut valokuvan magiasta jo pitkään.

Huonon sään Helsinki

Kokoelmanosto

Ankeasta säästä on vaikea iloita, mutta valokuvauksen harrastajat voivat lohduttautua valokuvataiteilija Pentti Sammallahden sanoilla: ”Mitä huonompi sää, sen parempi kuva.”

Valokuvauksellinen aikamatka 1900-luvun alun Persiaan

Kokoelmanosto

Miltä näyttää 1900-luvun alun Persia? Venäjän keisarillisen armeijan upseeri ja diplomaatti Alexander Ivanovitch Ijas kuvasi elämäänsä Persiassa.

Vedenneidon karu selli

Kokoelmanosto

Vuonna 1950 Alppipuiston Vesilinnanmäelle avattu Suomen vanhin huvipuisto Linnanmäki on koko värikkään historiansa ajan ollut erottamaton osa helsinkiläistä kaupunkikulttuuria. Kaiken kansan ”Lintsin” luonne on kuitenkin vuoristoradan vieriessä muuttunut, kuten Kalle Kultalan 1960-luvun kuvista nykyisin huomaa.

Visiittikorttien luettelointiharjoitus

Kokoelmanosto

Miten lähteä tutkimaan vanhoja visiittikortteja? Visiittikortti eli käyntikorttikuva oli yleisin valokuvan käyttöformaatti Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Essi Lepistö kirjoittaa visiittikorttien tutkimisesta ja luetteloinnista.

Materiaalintuntua valokuvassa

Kokoelmanosto

Valokuvataiteen museon kokoelmiin kuuluva valokuvataiteilija Maija Holman teos Bussipysäkki, Novgorod on vedostettu säleisen skeittilaudan puupintaan.

Hunajainen katu ja muodikkaat pilkut

Kokoelmanosto

Hanna Weseliuksen Mary in Wedding Costume haastaa ajatusta siitä minkälainen on mielikuvien nuori tyttö ja minkälainen eläkeläisrouva.

Jussa-sonnin näyttelymatka - tarina erään valokuvan tunnistamisesta

Kokoelmanosto

Valokuvaaja I.K. Inha kuvasi vuonna 1899 maataloushallituksen tilauksesta suomalaista valiokarjaa Pariisi maailmannäyttelyyn. Eemeli Hakoköngäs jäljittää valokuvan perusteella erästä näyttelyyn kuvattua sonnia.

Katukoreografiaa

Kokoelmanosto

Jouko Leskelä on suomalaisen katu- ja tilannekuvauksen uranuurtaja. Street photography eli suomalaisittain katukuvaus tarkoittaa Leskelälle vapaata näppäilyä ja valppaana oloa kadulla.

Kuvassa auto perheineen

Kokoelmanosto

Otso Pietisen mainoskuvasarjassa 1960-luvun suomalainen ydinperhe on riemuissaan uudesta Austin Ministä.

Suomea tämäkin

Kokoelmanosto

Vuonna 1966 helsinkiläiset valokuvaajat Mikko Savolainen ja Ismo Hölttö tekivät kesälomallaan yhteisen kuvausmatkan heille ennestään tuntemattomille Pohjois-Karjalan syrjäseuduille.

40 vuotta lehtikuvaa – Martti Brandt

Kokoelmanosto

Patricia Seppälän säätiö palkitsi helsinkiläisen lehtikuvaajan, Martti Brandtin (s. 1939) pitkän elämäntyön kuvajournalistipalkinnollaan keväällä 2011.

Piiri pieni pyörii

Kokoelmanosto

Ulla Jokisalon kuvassa kuusi pientä lasta tanssahtelee piirissä juhlavaatteet päällä. Posket ovat jo rivakasta pyörimisestä punaiset, mutta yhteinen laulaminen ja liike tuntuu vievän mennessään.

Elokuvalliset arkit vedostajan apuna

Kokoelmanosto

Tavallisella 36-ruutuisella kinofilmillä on näppärä ominaisuus: se mahtuu kokonaisuudessaan yhdelle noin A4-kokoiselle valokuvapaperiarkille pinnakkaisiksi vedostettuna. Toimittaja ja valokuvaaja K-G Roos matkusti kesällä 1967 Kiinaan ruotsalaisen opiskelijaryhmän mukana. Matka tallentui pinnakkaisarkeille.

Kalle Kultalan kokoelma ja kuvat presidentti Kekkosen lähipiiristä

Kokoelmanosto

Lehtikuvaaja Kalle Kultala (1924–1991) oli sodanjälkeisen Suomen keskeisiä dokumentoijia. Hänen monipuolinen kuvaajantyönsä ulottui julkkiskokkareilta politiikan kabinetteihin.

Railo ajatusta johdattelevana reittinä – Vilho Setälän ohjeita luovaan valokuvaukseen

Kokoelmanosto

Vilho Setälän (1892–1985) kuvan sisältöä määrittävistä kategorioista tarkasteltavana ovat nyt: "aines ja pintavaikutus" sekä "tiet ja veräjät".

Muukalaisia hopeapinnalla

Kokoelmanosto

Tyylikäs herra ja rouva sekä kaksi nuorta neitiä ovat asettautuneet riviin valokuvaajan kameran eteen. Tuntemattoman kuvaajan ottama daguerrotyyppi on Suomen varhaisimpia valokuvia 1850-luvulta.

I.K. Inhan alkuperäisvedokset

Kokoelmanosto

Suomalaisen valokuvataiteen pioneerin Into Konrad Inhan (1865–1930) monisyinen tuotanto on ollut museon systemaattisen kartoituksen kohteena jo vuosia.

Naamion takaa

Kokoelmanosto

Ensi näkemältä tämä Merja Salon valokuva saattaa pelästyttää.

Elvis Helsingissä

Kokoelmanosto

Ei mutta tuohan on Elvis! Suosikki-lehden sivuilla kaksi valokuvaa todistaa tähden vierailusta pääkaupunkiimme. Artikkeli päättyy kuitenkin valintatehtävään: "Yliviivatkaa toinen vaihtoehto: Uskon / en usko." Valokuvaamo Foto Jatan negatiiviarkistosta löytyy ikäviä uutisia niille, jotka halusivat uskoa.

Näkymättömien ihmisten puolesta

Kokoelmanosto

Ensi näkemältä kuvataiteilija Catarina Ryöpyn valokuvan yksinäinen, valkoinen muovituoli muistutti alkavasta syksystä. Kun kuvaa katsoo tarkemmin, voi kuitenkin erottaa taustassa rivin pääkalloja ja koko tulkinta heittää kuperkeikkaa.

Televisioruudun lumo

Kokoelmanosto

Saila Purasen mustavalkoisissa kuvissa on nostalgian tuntua, kun vanhat televisiolaatikot on hävitetty litistämällä, ja ritinä, rätinä ja kohina on poistettu hienosäädöillä.

Selfie 50-luvulla

Kokoelmanosto

50-luvulla omakuvien ottaminen tuli mahdolliseksi saksalaisvalmisteisessa Primafot Fotomatic -valokuvausautomaatissa.

Festivaalimyytti

Kokoelmanosto

“Kuvissa olevat hahmot näyttävät kuin festivaalikävijöiden arkkityypeiltä, joista voi luokitella erilaisia perustyyppejä. Iloiset pomppijat, rakastavat parit ja ne, jotka ovat sammuneet jonnekin ojanpohjalle.” Matti Koivumäen kuvat vuoden 1971 Ruisrockista saivat Kari Purssilan, yhden festivaalin perustajajäsenistä, muistelemaan tuota erityislaatuista vuotta.

Lue lisää kokoelmista