Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Valokuvalle on ominaista monimuotoisuus, jota tuomme esille myös kokoelmissamme. Valokuvataiteen lisäksi kokoelmissamme ovat edustettuna esimerkiksi lehtikuvat, mainoskuvat, muotikuvat, dokumenttikuvat, muotokuvat, albumikuvat, arkkitehtuurikuvat, maisemakuvat ja luontokuvat.
Tällä sivulla esittelemme verkkoaineistojamme ja kokoelmien helmiä.
Museon nykyvalokuvataiteen kokoelmaa on vuodesta 2015 lähtien kartutettu Tradeka säätiön ja Osuuskunta Tradekan tuella. Tradeka-kokoelmaan hankitaan teoksia uransa alkupuolella olevilta taiteilijoilta.
Muualla verkossa
Kuvia vapaaseen käyttöön Flickrissä
Katsele, kommentoi, käytä! Flickr Commons -tilillämme on satoja kuvia kokoelmistamme. Kuvien käyttö on vapaata, mutta pyydämme, että kuvien yhteydessä mainitaan valokuvaajan nimi ja lähteenä Suomen valokuvataiteen museo sekä verkkokäytössä linkki Flickr-tilillemme.
Muualla verkossa
Kuvia kaikille -sivusto
Kuvia kaikille -sivustolla on esillä Uuden Suomen lehtikuvia 1950- ja 1960-luvulta vapaasti katsottavissa, jaettavissa ja käytettävissä. Kuvat ovat peräisin Alma Median museolle lahjoittamasta noin 2,5 miljoonan kuvan negatiiviarkistosta.
Kokoelmanosto
Visuaalista runoutta
“Kun uusi sarja on valmis, kaikki on hetken kirkasta ja selvitettyä. Hiljaisuus on rikkeetön, kuvieni kaltainen. Sitten tilaan astelee uusi tekijä, katsoja. Hänen ajatuksiaan ei voi johdatella. Vasta kun työn antaa käsistään pois, se alkaa muuttua todeksi.” Timo Kelaranta. Opasteita. The Quiets....
Kokoelmanosto
Puhetta Hiljalle
Kirjailija Hilja Haahdin muotokuva herätti valokuvataiteilija Päivi Setälän kirjoittamaan hänestä ja hänelle.
Kokoelmanosto
Meritullinkadun piileskelevä Lenin
Valokuvaaja Matti Koivumäki kertoo, kuinka valokuvaosuuskunta Saftra päätyi Suojelupoliisin tarkkailun kohteeksi 1970-luvulla.
Kokoelmanosto
Kylmän veden alla on satumaailma
Kuvat ja sanat kohottavat toisiaan uusiin ulottuvuuksiin Susanna Majurin teoksissa. Museon äänitteet, dokumenttikuvat ja sanasto kertovat Majurin työskentelytavoista ja teosten sisäisistä maailmoista.
Kokoelmanosto
Toisenlainen taiteilijakohtalo
Eteerinen, hauras, puhtoinen, viaton. Vaiko sittenkin boheemi, seksisymboli, tuulahdus queeriyttä edvardiaanisessa Englannissa, skandaaleissa ryvetetty monipuolinen, ristiriitainen ja älykäs taiteilija? Kuka oli Maud Allan?
Kokoelmanosto
Behind the Scenes – 1980- ja 90-lukujen kuvia missikisojen maailmasta
Erkki Raskisen valokuvat avaavat näkymiä missimaailman kulissien taakse.
Kokoelmanosto
Kaksi silmää ja kuilu
Kaksisilmäinen Rolleiflex on ollut monelle valokuvaajalle erityisen rakas työväline.
Kokoelmanosto
Taustatekijöitä valokuvan historiassa
1800-luvun loppupuolella ateljeevalokuvauksessa käytetyt taustakankaat eli fondit nauttivat kultakauttaan.
Kokoelmanosto
Joulukortteja kaupungista
Miltä näyttää suomalainen joulu? Sata vuotta vanhalta kiiltokuvalta, jos suomalaisissa kaupoissa tänä jouluna myynnissä olleita joulukortteja on uskominen.
Kokoelmanosto
Mitä on retusointi?
Kuvien muokkaus on ollut taitolaji jo kauan ennen photoshoppausta.
Kokoelmanosto
In Soviet Russia the photograph takes you
Hannele Rantalan vangitsevan upeissa seurantasarjoissa kurkistetaan moskovalaisen Natashan arkeen 1980-luvulla ja 2000-luvun alussa.
Kokoelmanosto
Kesäfiilistelyä laiturinnokassa
Kesäloma alkaa, kun otat sopivan asennon valitsemallasi laiturilla
Kokoelmanosto
Kasvien salainen hohde
Marjukka Vainiolla oli kyky nähdä ja tehdä näkyväksi kasvien sisäinen hohde, maan valo.
Kokoelmanosto
Kivimäki, kotimäki
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmia esittelevässä Kuvakulmassa on 8.3.–26.5.2019 esillä pienoisnäyttely valokuvaaja Matti Koivumäen sarjasta Puu-Vallila. Näyttelyn viimeisten viikkojen merkiksi julkistamme kuvasarjaa laajentavan verkkonäyttelyn.
Kokoelmanosto
Neulanreikäpäivä
Neulanreikäkamera on kamera pelkistetyimmillään. Sen yksinkertaisuus ja yllätyksellisyys inspiroi niin valokuvaharrastajia kuin taiteilijoitakin luoviin kokeiluihin.
Kokoelmanosto
Buduaarista potrettiin
Vuonna 2012 Touko Hujanen etsi kuvattavia töölöläisistä koirapuistoista ja koirabuduaarista. Nelijalkaisista ja heidän omistajistaan syntyi muotokuvasarja, joka kuvattiin länsihelsinkiläisissä kodeissa. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista löytyy sarjan potreteista kolme, yhteensä...
Kokoelmanosto
Valokuvausateljeen kulisseissa
Joseph Hart (1882–1957) poseeraa studiossa suureen ateljeekameraan nojaten. Kuva on otettu Helsingin Neljännellä linjalla Atelier Wahlströmissä, jossa Hart työskenteli valokuvaajana vuosina 1907–1911 ja 1914–1917.
Kokoelmanosto
Sinä ja minä rintaneulassa, sinä ja minä kalvosinnapissa
Sormenpään kokoiset, 120 vuotta vanhat valokuvakorut kertovat valokuvan käyttämisen ja näyttämisen historiaa, vaikka kuvien henkilöt ovatkin meille tuntemattomia.
Kokoelmanosto
Kokoelmaan nosto
Miten kuvat, kamerat tai vaikka kirjaluonnokset ovat alun alkaen päätyneet museon kokoelmaan , ja miten kokoelma karttuu nykyään? Entä kuka päättää, kenen Insta-feedi nostetaan osaksi museon kokoelmaa?
Kokoelmanosto
Liikkuvan valon ateljee
Per-Olov Janssonin valokuva patsaiden täyttämästä ateljeesta on monille tuttu Tove Janssonin kirjan Kuvanveistäjän tytär kansikuvana. Harvempi tietää, että veistoksia tähyävä tyttö on liitetty kuvaan jälkikäteen.
Kokoelmanosto
Lapsen kasvu kuvarunossa
Tout va bien -kirjassa JH Engström on palannut maailman metropoleista Värmlannin maaseudulle asuttamaan valkoista puutaloa ja seuraa nyt kaksostensa kasvua oman lapsuutensa kotiseudulla. Valokuvakirja on intiimi ja melankolinen kuvaruno ohikiitävästä ajasta.
Kokoelmanosto
Luutnantti kultakehyksissä
Valokuvataiteen museon uusi kokoelma-aarre on daguerreotyyppi, jossa poseeraa taistelussa kasvoihin haavoittunut luutnantti Schatelowicz. Luutnantti on saanut kasvoilleen vienon punan, mutta takin kaulukset, epoletti olkapäällä ja rinnan yli kulkeva kultavitja on väritetty voimakkaasti.
Kokoelmanosto
I love you, you big dummy
Valokuvaaja Ben Kailan kirjojen luonnokset ja taittomallit kertovat kirjojen suunnitteluprosessista, jossa kirjan koko, muoto, materiaalit ja sisältö löytävät toisensa monien vaiheiden kautta.
Kokoelmanosto
Kaupunkilaisen luontopolulla
”Kymmeniä tuhansia kilometrejä matkustettuaan he huomasivat viidakon kadonneen. Mitään ei ollut enää tehtävissä; saattoi vain nojautua taaksepäin ja yrittää viihtyä.” Näillä sanoilla alkaa Merja Salon foliokokoinen valokuvakirja Musta kasvisto – illuusioita luonnosta, 1984. Salo kuvasi mustavalkoisen sarjansa valtaosin 1980-luvun alun Helsingissä.
Kokoelmanosto
Pala arkea
Hannu Väisäsen kuvasarja kertoo helsinkiläisen aikuisopiskelijan arjesta. Aluksi kuvista tekee oman tulkinnan, mutta lukemalla kuvatekstit valokuvat saavat uusia merkityksiä. Kuvasarjassa on jotain humoristista, jopa itseironiaa.
Kokoelmanosto
New phone who dis? Lankapuhelin in memoriam
Vuosi 2018: puhelimella kuvataan, filtteröidään, päivitetään, tägätään, tehdään töitä, shoppaillaan, pelataan – muun muassa, ja missä tahansa. Ennen puhelimella oli tasan yksi funktio: soittaminen.
Kokoelmanosto
Andrei Lajunen ja Wittgenstein
Valokuvataiteilija Andrei Lajusen tuotannossa näkyy filosofi Ludwig Wittgensteinin vaikutus.
Kokoelmanosto
Oman elämän heijastus
Elina Brotheruksen valokuvassa nainen istuu patjalla mustissa vaatteissaan huoneessa, joka näyttää tyhjältä. Nainen polttaa tupakkaa ja katse on kohdistettu suoraan kameraan, katsojaan.
Kokoelmanosto
Tyylikkäitä tuotekuvia ja 1950-luvun instafoodia
Aarne Pietinen Oy:n 1950-luvun mainosvalokuvilla ja nykypäivän ruokakuvilla on paljon yhteistä. Ympäri käydään, yhteen tullaan – myös elintarvikkeiden valokuvauksessa.
Kokoelmanosto
Arkeologisia saavutuksia
Atelieri O. Haapalan Seikkailut on sarja teoksia, joissa rouva Onyxei Haapala ja hänen uskollinen avustajansa Helmut Schweinstein esiintyvät erilaisissa 1800–1900-lukujen vaihteeseen sijoittuvissa ja tuon ajan henkeä ilmentävissä kohtauksissa. Arkeologisia saavutuksia -kuvaa varten kuvaajakaksikko Saara Salmi ja Marco Melander matkustivat Gizan pyramideille.
Kokoelmanosto
Pilvet kirjaston yllä
Juuso Noronkosken ja Mikko Rikalan yhteisteos Clouds over the Library (2015) koostuu kahdesta osasta. Yksi osa on kirja, jonka sivuilla toistuu yhä uudelleen kuva kirjastossa istuvasta miehestä. Toinen on kehystetty mustavalkoinen valokuva: rantamaisema, jossa pilvet leijuvat väreilevän veden yllä.
Kokoelmanosto
Mitä puretaan seuraavaksi?
Kaupunkiympäristön muutoksen huomaa parhaiten valokuvissa, joissa vanha väistyy uuden tieltä. 1960-luvulla kyytiä saivat etenkin kantakaupungin puutalot. Nyt purkuikään ovat tulleet jopa 1980-luvun rakennukset, esimerkiksi Pasilan juna-asema. Katsotaankohan siitä otettuja kuvia vielä joskus kaiholla?
Kokoelmanosto
Yli-ihminen jumppaa
”Ellei sinulla ole lihaksia, hanki itsellesi sellaisia”. Saksalaissyntyisen valokuvaaja Heinrich Ifflandin Suomen Kuvalehdelle vuonna 1934 kuvaama sarja kehonrakentaja Harry Tilgmannista esittelee rautaisella tahdonvoimallaan kehonsa uudeksi muovanneen koneihmisen. ”Voittakaa laiskuutenne”, julistaa lehtijutun otsikko.
Kokoelmanosto
Aidon nuoruuden himo
Nuoruus taiteen aiheena on askarruttanut ja kiinnostanut kautta aikojen. Kontrastina tämän päivän someen IRC-Galleria nähdään usein jo menetettynä, todellisen aitouden alttarina. Aitoudenhalulla ja nuoruudella on ollut vahva linkki valokuvassa ennen someakin.
Kokoelmanosto
Traagisen miehen mielikuvissa rakkaus jää toteutumatta
Jari Silomäen Harjoitelmia aikuisuuteen (1997–2001) on valokuvan keinoin toteutettu kertomus nuoruudesta ja sen vaikeuksista aikuistumisen kynnyksellä.
Kokoelmanosto
Hirveän hieno koulu
Matti Saanio tallensi Aarno Ruusuvuoren (1925–1992) suunnitteleman Roihuvuoren kansakoulun rakentamista ja vastavalmistuneen koulun tiloja ja käyttäjiä.
Kokoelmanosto
Opiskelijalle koti ja kalusteet
Syksyllä 1946 Helsingissä rakennettiin kiivaasti. Sanomalehti Uusi Suomi oli lähettänyt kuvaajan Leppäsuonkadulle, jonne kohosi arkkitehti Pauli Salomaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle suunnittelema Domus Academica.
Kokoelmanosto
Poimintoja Hannula & Hinkka -kokoelmasta
Erja Hannula ja Jorma Hinkka lahjoittivat 27.11.2012 museolle yli kahdensadan valokuvateoksen kokoelmansa, jonka ydin sisältää suomalaisen valokuvataiteen keskeisten tekijöiden valokuvia yli kolmenkymmenen vuoden ajalta.
Kokoelmanosto
Köyhyyden kuvat
Pertti Hietasen jo vuodesta 1971 museolla ollut Kilometri keskustasta -sarja edustaa aikansa tärkeää dokumenttivalokuvausta ja tarjoaa samalla edelleen ajankohtaisen puheenvuoron köyhyydestä.
Kokoelmanosto
Syömään, pöytä on katettu
Valokuvataitelija Iiu Susiraja (s. 1975) löytää kuvataiteen vuosisataisesta asetelmatraditiosta uutta ammennettavaa.
Kokoelmanosto
Uljaat, kauniit koneystävät
Rafael Roos oli suomalaisen teollisuuden tallentaja ja visualisoija.
Kokoelmanosto
Suojattu katse
Nykyisenkaltaiset aurinkolasit kehitettiin hiukan yli sata vuotta sitten. Keväistä päivää puistonpenkillä paistattelevan pikkupojan kuvasi Kalle Havas (1898–1936) arviolta 1920-luvun lopussa tai 1930-luvun alussa.
Kokoelmanosto
Hetket ennen porvarillista hämärää
Porvarilliseksi hämäräksi kutsutaan viimeistä hämärän vaihetta aamulla ennen auringon pilkahdusta esiin horisontista. Inspiraatiota pimeisiin iltoihin ja yöllisiin retkiin voi ammentaa Pertti Nisosen valokuvista.
Kokoelmanosto
Kristian Runebergin valokuvien kokoelma
Kristian Runeberg on keskeisiä suomalaisen muoti- ja mainoskuvauksen uudistajia.
Kokoelmanosto
Väriä elämästä
Mielikuvissa vanhojen valokuvien tytöillä on aina kireät letit, jäykkä ryhti ja tuima ilme. Todellisuus ei kuitenkaan välttämättä vastaa näitä mielikuvia – esimerkiksi tässä Harald Rosenbergin ottamassa kuvassa.
Kokoelmanosto
Avaruusajan nainen ja kosminen muoti
Muotikuvaaja Ulla Finnilän kuvissa edistyksen eli avaruusajan nainen poseeraa silmät tummilla kärpäslaseilla peitettyinä.
Kokoelmanosto
Kuvaaminen vapauttaa muistia
Kummalliset, levottomuutta herättävät esineet tungeksivat Tuomo-Juhani Vuorenmaan työpöydällä. Ne veivät hänen tilansa ja huomionsa. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kuvata ne.
Kokoelmanosto
Karjankutsuntaa
I. K. Inhan (1865–1930) lehmäkuvat otettiin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn edustamaan suomalaisen maatalouden kehitystä ja korkeaa laatua.
Kokoelmanosto
Valokuva ei ole frisbee
”Photography is not a frisbee” (valokuva ei ole frisbee), tokaisi brittiläinen valokuvaaja Martin Parr Tampereella pitämässään workshopissa.
Kokoelmanosto
Turku 150 vuotta sitten
Onkohan Turussa sumua? Vai savua Turun palon jäljiltä? Ei sittenkään. Johan Jakob Reinbergin ottama valokuva on himmenemässä, mutta vielä erottuvat vuosisatoja vanhat maamerkit, Tuomiokirkko ja Aurajoki.
Kokoelmanosto
Parvekekuvan alagenre
Valokuvataiteen museon kokoelmiin kuuluu myös harrastelijakuvakokoelmia, joiden kuvasto koostuu pääosin arkisista aiheista. Helvi Ahosen kokoelma on yksi niistä.
Kokoelmanosto
Seppo Saves – kuvajournalismin puolustaja
Seppo Saves tunnettiin kärkkäänä kuvajournalismin ihanteiden puolestapuhujana sekä lehtikuvan puolustajana.
Kokoelmanosto
Otavan varhaisen valokuvan kokoelma
Kustannusosakeyhtiö Otava lahjoitti vuonna 2015 Suomen valokuvataiteen museolle arkistostaan arvokkaan, 3 300 valokuvan kokoelman. Kokoelmaan sisältyy monien sotien välisen ajan klassikkokuvaajien valokuvia.
Kokoelmanosto
Merkitysten pääkaupungissa
”Yksi kaupunki voi olla merkitysten suurvalta. Pariisissa kaikki merkitsee jotakin, sekä kuvaannollisesti että kirjaimellisesti.” Jos en tietäisi mitään tästä Ismo Kajanderin kuvasta, sanoisinko silti, että se on Pariisista?
Kokoelmanosto
Valopöydällä Marlon Brando
Lehtikuvaaja Martti Brandt (s. 1939) ikuisti Marlon Brandon vierailun Suomessa lokakuussa 1967. Kun aiheesta etsittiin valokuvia museomme kokoelmista, myös Kalle Kultalan (1924–1991) ja Uuden Suomen kokoelmista löytyi Brandon vierailuun liittyviä kuvia.
Kokoelmanosto
Salaa Ahvenanmaalla
Helsinkiläinen nuori aristokraatti Nils Wasastjerna vietti kesää Ahvenanmaalla eikä unohtanut valokuvausharrastustaan. Lisäjännitystä puuhaan toi varsin tuore keksintö, ns. salapoliisikamera tai napinläpikamera.
Kokoelmanosto
Kesä on lehdille uutisköyhää aikaa
Kolme toverusta lähtee kesälauantaina Helsingin rantavesille veneilemään. Yksi heistä on valokuvaaja Kalle Kultala.
Kokoelmanosto
Morsianten hittiparaati
Tämä kokoelmanosto on hittiparaati morsiamia, ja vähän sulhasiakin – I. K. Inhan, Emmi Fockin, Kalle Kultalan ja Helge Heinosen kuvissa.
Kokoelmanosto
Maailman kaunein Marityttö
K-G Roosin (1937-1976) Marimekko-kuvaan ja siinä esiintyvään opiskelijaäitiin ruumiillistuvat moderni aika ja muuttuvat arvot.
Kokoelmanosto
Kuvanveistäjän kädet, kirjailijan villapaita
Kuvasiskot, Margit Ekman ja Eila Marjala, olivat muotokuvauksen legendaarisia uudistajia 1960–1970 -luvuilla. Kuvasiskojen työ nosti valokuvan arvostusta taiteenlajissa, jota maalaustaide ja kuvanveisto olivat perinteisesti hallinneet.
Kokoelmanosto
Valokuvaavat yökyöpelit
Suomalaisten valokuvaharrastajien ja näppäilijöiden suosikkiaiheitten kärkeen asettuvat kesäillan auringonlasku tai keskikesän yötön yö.
Kokoelmanosto
Kävelykeppi ja muita valokuvan välineitä
Valokuvien lisäksi museo tallentaa esineitä: valokuvaajien työvälineitä ja muuta valokuvaukseen liittyvää esineistöä.
Kokoelmanosto
Mitä näkyy valokuvassa?
Valokuvan erilaiset käyttötavat kohtaavat kiinnostavasti Valokuvataiteen museossa, kun sen tehtävänä on yhtaikaa sekä tallentaa kulttuuriperintöä että esitellä nykyvalokuvataidetta.
Kokoelmanosto
Värikuvan varhainen mestari: Wladimir Schohinin autochrome-kuvat
Miten noin kauan sitten otetut valokuvat voivat olla värillisiä?
Kokoelmanosto
Esi-hipsteri ja renessanssi-ihminen
"Liikkeen ja liikunnan esitys vaatii toimintavalmiutta sekä mieheltä että kameralta." Näin kirjoitti valokuvaaja, tietokirjailija ja tutkija Vilho Setälä 1940 teokseensa Valokuvaus tieteenä ja taiteena
Kokoelmanosto
Valokuvataidetta, valetaidetta vai ITE-taidetta?
Mistä tietää etteivät museon taiteena esittelemät valokuvat ole ”valetaiteilijan”? Milloin valokuva on taideteos?
Kokoelmanosto
Herra Lehtinen haastaa tutkijan
Kaikki Valokuvataiteen museon yli 3,5 miljoonasta valokuvasta ja negatiivista eivät suinkaan ole tulleet tarkan harkinnan tuloksena.
Kokoelmanosto
Tekijä esiin: low keyn ja high keyn mestari
Museon Kuka kuvasi -tietopalvelusta löytyi apu, kun museoon saapui viesti suomalaisen muotokuvauksen grand old ladyn, Salme Simanaisen (1920–2012) poismenosta.
Kokoelmanosto
Oodi oologille
Onko täydellisempää muotoilua kuin tämä ovaali, luonnostaan virheetön ja symmetrinen design – linnunmunan muoto? Ikivanha ja muuttumaton, aina silmää hivelevä. Freelancer-lehtikuvaaja Armas Viitasalo kuvasi teollisuusneuvos Kreugerin munakokoelmineen vuonna 1956.
Kokoelmanosto
Kujeileva katupoika
Iiris kyllä tiesi, että maailmassa oli myös toisenlaisia miehiä kuin isänsä, johtaja, valokuvaharrastaja Fritz Englund. Kaupungilla hän oli nähnyt veltonnäköisiä poikia, jotka kädet taskussa nojailivat seiniin. Miltä tuntuisi olla tuollainen julkea poika?
Kokoelmanosto
Mökkielämää "kokovartalopitsisukassa"
Sukka-asusteet, monipuolisissa värivaihtoehdoissaan, voisivat olla muotijutun aihe tänäänkin. Tämä Kalle Kultalan Somerolla tallentama muotikuva ilmestyi kuitenkin Suomen Kuvalehden kesällä 1965 julkaiseman tyylijutun yhteydessä.
Kokoelmanosto
Saudekin seinät
Yksi Hannula & Hinkka -kokoelman myötä museolle saapuneista valokuvataiteen kansainvälisistä tähtinimistä on tsekkiläinen Jan Saudek.
Kokoelmanosto
Fotomontaasi vie unien maahan
Otso Pietisen kirjoittamassa ja kuvittamassa sadussa Silja-tyttö näkee unta, jossa seikkailee merentakaisessa Savipeikkojen maassa.
Kokoelmanosto
Valokuvaaja-tietokanta
Museon suosittu Kuka kuvasi? – suomalaiset valokuvaajat 1842–1950 -verkkopalvelu on helppokäyttöinen hakukone, josta kävijä löytää käden käänteessä keskeiset tiedot etsimästään valokuvaajasta
Kokoelmanosto
Villinä ja vapaana työväenkorttelin mukulakivikaduilla
Sirkka-Liisa Konttisen kuvassa pallolla pomppiva tyttö kiitää pitkin Newcastlen itäisen työväenkaupunginosan mukulakivikatuja. Paljettihameen alle on tungettu lämmittävä villapaita, ja hiukset sojottavat kohti ilmaa.
Kokoelmanosto
Vuosikymmenet linnassa
Nykyään vaalien lisäksi vain jääkiekko ja Linnan juhlat aiheuttavat kollektiivista kokoontumista televisioiden äärelle.
Kokoelmanosto
Kuvamanipulaation Tie-break
Digitaalisesti muokattuja valokuvateoksia esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuoden 1990 toukokuussa. Petteri Bülowin, Juha Saaren ja Touko Yrttimaan näyttely ihastutti yleisöä, mutta toisten kuvaajien taholta kuultiin myös sapekasta kritiikkiä.
Kokoelmanosto
Pohjoisen tähtitaivaan kuvaajat
Pariisissa perustettiin 1880-luvulla suurhanke, jonka tavoitteena oli valokuvata koko tähtitaivas. Helsingin tähtitieteilijät ottivat nuoren professori ja valokuvauksen harrastaja Anders Donnerin johdolla vastuulleen oman, pohjoisen kaistaleensa taivaasta.
Kokoelmanosto
Matkalla, jossakin
Sakari Viika on vanginnut teokseensa jotakin kaikille vierailla mailla matkanneille tuttua: matkalla olemisen samaan aikaan haikean ja riemastuttavan tunteen.
Kokoelmanosto
Lumi muotoilee maiseman
Katumaiseman pehmentää valkoinen vaippa ja äänetkin ovat vaimentuneet.
Kokoelmanosto
Jos Don Draper lomailisi Suomessa
”Hymyä, rakas!” Kameran takana voisi olla Suomen versio Mad Men -sarjan Don Draperista, onhan tässä István Ráczin kuvassa täydellinen vaimo keskellä upeasti lavastettua lomaidylliä.
Kokoelmanosto
Pensaiden takaa kuuluu naurua
Puutarhanhoidossa muodit vaihtelevat, mutta parhaat puutarhat ovat saaneet kasvaa yhden tai useamman ihmisen – joskus useamman sukupolven – elämän mittaisina projekteina, hoitajansa näköisinä. Tämä näkyy Aarne Tengénin valokuvissa 1950-luvulta.
Kokoelmanosto
Valokuvattua värienergiaa – tiedettä vai taidetta
Tiede ja taide kohtaavat toisensa Lauri Anttilan kuvasarjassa Colors.
Kokoelmanosto
Matti Saanio diakuvajaana
Valokuvaaja Matti Saanio tunnetaan arktisen alueen elämän ja luonnon kuvaajana.
Kokoelmanosto
Arjen huumori on parasta
"Hei katsokaapa nyt kameraan päin", tuntuu kuuluvan ääni kuvan ulkopuolelta. Markus Jokelan valokuva kertoo tarinan, jonka yksityiskohdista ei millään malta päästää irti.
Kokoelmanosto
Liikkeen illuusio syyssumussa – Vilho Setälän ohjeita luovaan valokuvaukseen
Vilho Setälän (1892–1985) kuvan sisältöä määrittävistä kategorioista tarkasteltavana ovat nyt: liike ja liikunta sekä kuvan rajat.
Kokoelmanosto
Kaksi näkymää lähiöihin
Yli miljoona suomalaista asuu lähiöissä ja Suomen asunnoista 70 % on rakennettu 1950–1980-luvulla. Suurimmalla osalla meistä on siksi jokin kokemus lähiöasumisesta. Kalle Kultalan ja Mikko Savolaisen valokuvista välittyy kaksi erilaista näkökulmaa lähiöelämään.
Kokoelmanosto
Valokuvaaja Börje Söderholm
Suomen valokuvataiteen museon jakama apuraha perustuu valokuvaaja Börje Söderholmin ja hänen puolisonsa Dagmar Söderholmin testamenttiin, jolla he siirsivät omaisuutensa nimeään kantavaan rahastoon.
Kokoelmanosto
Pikku prinssi
Petteri Bülowin, Juha Saaren ja Touko Yrttimaan kuvamuunnelmassa valtionpäämies Mannerheimilta on pyyhitty pois aseman ja arvovallan symbolit. Hän istuu hevosensa selässä kuin kansanmies saunassa ikään.
Kokoelmanosto
Shamaanien mailla
Valokuvaaja Sakari Pälsi matkusti sata vuotta sitten Venäjän Burjatiasta, Kiahtan raja-asemalta etelään kohti Mongolian pääkaupunkia Urgaa (nyk. Ulan Bator). Tämän tärkeän kauppareitin puolivälissä, Banjangolin laaksossa, saattoi silloin tavata shamaani Otshir-böön.
Kokoelmanosto
Alaston mies katsoo
Tuija Lindströmin valokuvassa alaston mies seisoo sivuttain ja katsoo olkansa yli kameraan. Muotokuvassa on valokuvaaja Christer Strömholm (1918–2002), Ruotsin ehkä tunnetuin valokuvataiteilija ja aikansa valokuva-alan vaikuttaja.
Kokoelmanosto
Taiteilijakohtalo
Vuonna 1900 matkusti Suomen suuriruhtinaskunnasta Saksaan Müncheniin nuori, innokas ylioppilas Alfred Nybom (1879–1963) opiskelemaan valokuvausta.
Kokoelmanosto
Muistan jäätelökesän
Kalle Kultalan kuvaan tiivistyy menneiden vuosikymmenten kesät. Moni suosikkijäätelö on ostettu taskussa kilisevillä markoilla tämän näköisestä mökki- tai kyläkioskista aikana, jolloin limonaadi oli vielä lasipullossa ja kompaktikameraan kelattiin rullafilmiä.
Kokoelmanosto
Valotusta ja tulostusta
Kesällä 1983 valokuvaaja Ben Kaila (s. 1949) oli jälleen kerran Berliinissä. Jossain vaiheessa Kaila suuntaa reittinsä vähän Spree-joen rannalta sivuun, kun hänen silmiinsä osuu huikea ”valkoisen valon hehku”.
Kokoelmanosto
Käsisalamalla päin pläsiä
Tällä Markus Jokelan valokuvalla kirkkonummelaisperheen keittiöstä 1990-luvun alusta haluamme kannustaa kaikkia lukijoitamme irrottelemaan arjen huippuhetkien parissa.
Kokoelmanosto
Valokuva ja elämän design
Valokuvataiteen museo näyttäytyy varsinaisena designmuseona. Sen yli 3 miljoonaa kuvaa avaa äärettömän monipuolisen kirjon elämän designiin.
Kokoelmanosto
Näin otetaan luova kuva, Vilho Setälän mukaan
Vilho Setälä antoi kirjassaan Valokuvaus tieteenä ja taiteena (1940) mainion täsmällisiä ohjeita valokuvan sisältöön ja kuvakieleen liittyen.
Kokoelmanosto
Kynttilä ja uraohjus
Valokuvaaja Kalle Kultala on onnistunut tallentamaan kuvaan hyvin tunnistettavan ilmeen ja olemuksen. Eduskunnan istuntokauden avajaisissa vuonna 1976 tuoreehko opetusministeri Paavo Väyrynen oli vasta 30-vuotias, mutta jo kokenut poliitikko.
Kokoelmanosto
Matkailun lumoa
Heinrich Ifflandin kuvissa Hotelli Pohjanhovi hohtaa uutuuttaan. 1930-luvun Rovaniemellä ollaan luomassa tarmolla uutta Suomi-kuvaa. Tuolla minäkin olisin halunnut vierailla ja virkistyä!
Kokoelmanosto
Unelmien kesä!
Museon kokoelmista löytyy tunnelmallisia kesäkuvia mm. K-G Roosilta ja Vilho Setälältä. Näissä menneiden kesien uima-asukuvissa nojaillaan onnellisena kallioihin ja jätskikiskoihin, polskitaan vettä, nautitaan ja kerätään kesämuistoja, joilla sitten eletään talven yli.
Kokoelmanosto
Heijastumia
Marja Pirilä on ollut tuotannossaan kiinnostunut valokuvan magiasta jo pitkään.
Kokoelmanosto
Huonon sään Helsinki
Ankeasta säästä on vaikea iloita, mutta valokuvauksen harrastajat voivat lohduttautua valokuvataiteilija Pentti Sammallahden sanoilla: ”Mitä huonompi sää, sen parempi kuva.”
Kokoelmanosto
Vedenneidon karu selli
Vuonna 1950 Alppipuiston Vesilinnanmäelle avattu Suomen vanhin huvipuisto Linnanmäki on koko värikkään historiansa ajan ollut erottamaton osa helsinkiläistä kaupunkikulttuuria. Kaiken kansan ”Lintsin” luonne on kuitenkin vuoristoradan vieriessä muuttunut, kuten Kalle Kultalan 1960-luvun kuvista nykyisin huomaa.
Kokoelmanosto
Materiaalintuntua valokuvassa
Valokuvataiteen museon kokoelmiin kuuluva valokuvataiteilija Maija Holman teos Bussipysäkki, Novgorod on vedostettu säleisen skeittilaudan puupintaan.
Kokoelmanosto
Hunajainen katu ja muodikkaat pilkut
Hanna Weseliuksen Mary in Wedding Costume haastaa ajatusta siitä minkälainen on mielikuvien nuori tyttö ja minkälainen eläkeläisrouva.
Kokoelmanosto
Katukoreografiaa
Jouko Leskelä on suomalaisen katu- ja tilannekuvauksen uranuurtaja. Street photography eli suomalaisittain katukuvaus tarkoittaa Leskelälle vapaata näppäilyä ja valppaana oloa kadulla.
Kokoelmanosto
Kuvassa auto perheineen
Otso Pietisen mainoskuvasarjassa 1960-luvun suomalainen ydinperhe on riemuissaan uudesta Austin Ministä.
Kokoelmanosto
Suomea tämäkin
Vuonna 1966 helsinkiläiset valokuvaajat Mikko Savolainen ja Ismo Hölttö tekivät kesälomallaan yhteisen kuvausmatkan heille ennestään tuntemattomille Pohjois-Karjalan syrjäseuduille.
Kokoelmanosto
40 vuotta lehtikuvaa – Martti Brandt
Patricia Seppälän säätiö palkitsi helsinkiläisen lehtikuvaajan, Martti Brandtin (s. 1939) pitkän elämäntyön kuvajournalistipalkinnollaan keväällä 2011.
Kokoelmanosto
Piiri pieni pyörii
Ulla Jokisalon kuvassa kuusi pientä lasta tanssahtelee piirissä juhlavaatteet päällä. Posket ovat jo rivakasta pyörimisestä punaiset, mutta yhteinen laulaminen ja liike tuntuu vievän mennessään.
Kokoelmanosto
Elokuvalliset arkit vedostajan apuna
Tavallisella 36-ruutuisella kinofilmillä on näppärä ominaisuus: se mahtuu kokonaisuudessaan yhdelle noin A4-kokoiselle valokuvapaperiarkille pinnakkaisiksi vedostettuna. Toimittaja ja valokuvaaja K-G Roos matkusti kesällä 1967 Kiinaan ruotsalaisen opiskelijaryhmän mukana. Matka tallentui pinnakkaisarkeille.
Kokoelmanosto
Kalle Kultalan kokoelma ja kuvat presidentti Kekkosen lähipiiristä
Lehtikuvaaja Kalle Kultala (1924–1991) oli sodanjälkeisen Suomen keskeisiä dokumentoijia. Hänen monipuolinen kuvaajantyönsä ulottui julkkiskokkareilta politiikan kabinetteihin.
Kokoelmanosto
Railo ajatusta johdattelevana reittinä – Vilho Setälän ohjeita luovaan valokuvaukseen
Vilho Setälän (1892–1985) kuvan sisältöä määrittävistä kategorioista tarkasteltavana ovat nyt: "aines ja pintavaikutus" sekä "tiet ja veräjät".
Kokoelmanosto
Muukalaisia hopeapinnalla
Tyylikäs herra ja rouva sekä kaksi nuorta neitiä ovat asettautuneet riviin valokuvaajan kameran eteen. Tuntemattoman kuvaajan ottama daguerrotyyppi on Suomen varhaisimpia valokuvia 1850-luvulta.
Kokoelmanosto
I.K. Inhan alkuperäisvedokset
Suomalaisen valokuvataiteen pioneerin Into Konrad Inhan (1865–1930) monisyinen tuotanto on ollut museon systemaattisen kartoituksen kohteena jo vuosia.
Kokoelmanosto
Elvis Helsingissä
Ei mutta tuohan on Elvis! Suosikki-lehden sivuilla kaksi valokuvaa todistaa tähden vierailusta pääkaupunkiimme. Artikkeli päättyy kuitenkin valintatehtävään: "Yliviivatkaa toinen vaihtoehto: Uskon / en usko." Valokuvaamo Foto Jatan negatiiviarkistosta löytyy ikäviä uutisia niille, jotka halusivat uskoa.
Kokoelmanosto
Näkymättömien ihmisten puolesta
Ensi näkemältä kuvataiteilija Catarina Ryöpyn valokuvan yksinäinen, valkoinen muovituoli muistutti alkavasta syksystä. Kun kuvaa katsoo tarkemmin, voi kuitenkin erottaa taustassa rivin pääkalloja ja koko tulkinta heittää kuperkeikkaa.
Kokoelmanosto
Televisioruudun lumo
Saila Purasen mustavalkoisissa kuvissa on nostalgian tuntua, kun vanhat televisiolaatikot on hävitetty litistämällä, ja ritinä, rätinä ja kohina on poistettu hienosäädöillä.
Kokoelmanosto
Festivaalimyytti
“Kuvissa olevat hahmot näyttävät kuin festivaalikävijöiden arkkityypeiltä, joista voi luokitella erilaisia perustyyppejä. Iloiset pomppijat, rakastavat parit ja ne, jotka ovat sammuneet jonnekin ojanpohjalle.” Matti Koivumäen kuvat vuoden 1971 Ruisrockista saivat Kari Purssilan, yhden festivaalin perustajajäsenistä, muistelemaan tuota erityislaatuista vuotta.
Kokoelmanosto
Epämukavuutta ja kehtaamista
Valokuvataiteilija Iiu Susirajan musta huumori on niittänyt kansainvälistä suosiota. Oma fyysinen olemus on hänen taiteensa keskeinen elementti.
Kokoelmanosto
Pieni ihmekone SX-70
Hyvät naiset ja herrat: kameroista kaunein – ainakin Polaroid-kameroista. Polaroid SX-70 on design-klassikko, ikoninen esine. Mikä siitä tekee erityisen?
Kokoelmanosto
Nähdä ja tulla nähdyksi
Kuva märkäpaitaisesta tytöstä on osa ikonista Nuoret sankarit -valokuvasarjaa, jonka Jouko Lehtola kuvasi 1990-luvun puolivälissä kiertäessään kahden kesän ajan suomalaisia rockfestivaaleja, tanssilavoja ja klubeja.
Kokoelmanosto
Karjalan kansaa katsomassa
Pentti Sammallahden panoraamakuvassa on niin sanotusti tilanne päällä.
Kokoelmat
Haluatko lahjoittaa aineistoa Valokuvataiteen museolle?
Millaisia asioita on selvitettävä ja harkittava ennen kuin valokuvat, esineet tai asiakirjat voivat siirtyä museon kokoelmiin?
Kokoelmat
Museon kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Kokoelmat painottuvat suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen – sekä valokuvaajien teoksiin että laajoihin valokuva-arkistoihin. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.
Kokoelmat
Kokoelmapolitiikka
Kokoelmapolitiikassa on kuvailtu valokuvakokoelman historia ja nykytilanne sekä tavoitteet kokoelman hallinnasta, hoidosta ja käytöstä tulevaisuudessa.
Kokoelmat
Kokoelmien TAKO-yhteistyö
Valokuvataiteen museo on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKOssa. Sen puitteissa toteutamme nykydokumentointihankkeita ja neuvottelemme muiden museoiden kanssa tallennusvastuista.
Kokoelmat
Kuvakulma-näyttelytila
Kuvakulman näyttelyissä museon kokoelmat ja kokoelmahankkeet ovat aina pääroolissa.
Lue lisää kokoelmista