Kokoelmat

Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Valokuvalle on ominaista monimuotoisuus, jota tuomme esille myös kokoelmissamme. Valokuvataiteen lisäksi kokoelmissamme ovat edustettuna esimerkiksi lehtikuvat, mainoskuvat, muotikuvat, dokumenttikuvat, muotokuvat, albumikuvat, arkkitehtuurikuvat, maisemakuvat ja luontokuvat.

Tällä sivulla esittelemme verkkoaineistojamme ja kokoelmien helmiä.

Museon nykyvalokuvataiteen kokoelmaa on vuodesta 2015 lähtien kartutettu Tradeka säätiön ja Osuuskunta Tradekan tuella. Tradeka-kokoelmaan hankitaan teoksia uransa alkupuolella olevilta taiteilijoilta.

Muualla verkossa

Yli 3500 kokoelmakuvaa digitaalisesti saatavilla Finnassa. Aineistoon kuuluu niin valokuvataidetta, valokuvauksen varhaishistoriaa, muotokuvia, näppäilykuvaa, muotikuvaa, kuvajournalismia kuin paljon muutakin. Uusia kuvia tullaan julkaisemaan Finnassa säännöllisesti.

Kokoelmat
Museo kerää varhaista digitaalista valokuvaa. Lahjoita ennen vuotta 2005 ottamasi valokuva Taskualbumi-verkkoalustalla museon kokoelmaan. Kaiva siis varhaiset digikuvasi kännykästä, cd:ltä, kovalevyltä tai pilvestä, ja auta tallentamaan katoavaa valokuvahistoriaa! 
Kokoelmanosto
Kaius Hedenströmin (1943–2006) valokuvasarja Saariston kesämökit kritisoi 1970-luvun mökkirakentamisen tuoreimpia villityksiä.
Kokoelmanosto
Taiteellisen työnsä lisäksi Hilja Raviniemi teki töitä sen eteen, että naisten mahdollisuudet valokuvata paranivat.
Kokoelmanosto
Miten Suomen valokuvataiteen museon kokoelmat karttuivat vuonna 2022?
Kokoelmanosto
Queer-historiat piilossa ja näkyvissä valokuva-arkistoissa
Kokoelmanosto
K-G Roosin kuvassa joukko Coca-Colaa kuljettavia miehiä valmistautuu työpäiväänsä. Uusi ihmelääke oli tullut Helsinkiin.
Kokoelmanosto
Taivaalla on joka päivä esillä uskomaton taidenäyttely. Pilvillä on myös oma osansa valokuvan ja valokuvataiteen historiassa.
Kokoelmanosto
Martin Parrin valokuvassa tuoksuu märkä hevonen.
Kokoelmanosto
Valokuvaaja Ilmari Heikkilän kokoelmasta tuli vastaan kaksi väkevästi dekadenssilta haiskahtavaa vedosta.
Kokoelmanosto
160 vuotta vanha kokoelmakuva kätki itseensä pitkään salaisuuden.
Kokoelmanosto
Wladimir Schohinin kadonneita piktorialistisia teoksia on säilynyt vanhoina postikortteina.
Kokoelmanosto
1900-luvun alussa hyvää keskusteluseuraa löytyi peilivalokuvaamoista
Kokoelmanosto
Arno Rafael Minkkisen omakuvissa pohditaan ihmisen ja luonnon suhdetta.
Kokoelmanosto
Suomalaisen lintukuvauksen pioneerin Gunnar Granbergin lintukuvissa tähdiksi nousevat suuret petolinnut: kotkat, haukat ja kalasääkset.
Kokoelmanosto
Valokuvaaja Auvo Lukin laajassa dia- ja negatiiviarkistossa avautuu laaja näkökulma suomalaiseen 1980-luvun työelämään. Ja bluesiin.
Kokoelmanosto
Varhaisimpia Vuoden lehtikuva -kilpailun voittaneita kuvia yhdisti humoristisuus.
Kokoelmanosto
Risto Jarva oli työskenteli valokuvaajana ennen uraansa elokuvaohjaajana.
Kokoelmanosto
Caj Bremer kertoo sarjasta "Falls Road", joka kuvaa Pohjois-Irlannin vuoden 1969 levottomuuksia.
Kokoelmanosto
Dramaattisen jylhän muotokuvan taustalla on suunnittelua, tilannetajua ja vilkasta juttelua.
Kokoelmanosto
Mitä metsä merkitsee sinulle?
Kokoelmanosto
Katuvalokuvaus on samalla arkipäiväinen ja maagisuuden lävistämä genre.
Kokoelmanosto
Valokuvat kertovat tunteikkaasti ihmisten ja eläinten yhteiselosta, mutta kokemus ei olisi kokonainen ilman hajumuistoja.
Kokoelmanosto
Jari Silomäki kuvasi vuosien ajan yhden kuvan päivässä.
Kokoelmanosto
1920-luvun visiittikorttikehys herättää kysymyksen: kun valokuva kehystää valokuvaa, millaiseksi niiden välinen suhde muodostuu?
Kokoelmanosto
Miten valokuvalla voi osoittaa huolenpitoa? Valokuvataiteilija Raakel Kuukka kertoo, mikä läheisten kuvaamisessa on ihanaa ja lempeää.
Kokoelmanosto
Museo hankki kokoelmiinsa kolme teosta Sarpaniemen kuvaamasta sarjasta Self-portrait of a Couple vuonna 2018.
Kokoelmanosto
Abstraktien valokuvien todellisuus rakentuu katsojan mielessä.
Kokoelmanosto
Kirjailija Hilja Haahdin muotokuva herätti valokuvataiteilija Päivi Setälän kirjoittamaan hänestä ja hänelle.
Kokoelmanosto
Matti Koivumäki kertoo, kuinka valokuvaosuuskunta Saftra päätyi Suojelupoliisin tarkkailun kohteeksi 1970-luvulla.
Kokoelmanosto
Kuvat ja sanat kohottavat toisiaan uusiin ulottuvuuksiin Susanna Majurin teoksissa.
Kokoelmanosto
Boheemi, seksisymboli ja tuulahdus queeriyttä edvardiaanisessa Englannissa. Kuka oli Maud Allan?
Kokoelmanosto
Erkki Raskisen valokuvat avaavat näkymiä missimaailman kulissien taakse.
Kokoelmanosto
Kaksisilmäinen Rolleiflex on ollut monelle valokuvaajalle erityisen rakas työväline.
Kokoelmanosto
1800-luvun loppupuolella ateljeevalokuvauksessa käytetyt taustakankaat eli fondit nauttivat kultakauttaan.
Kokoelmanosto
Miltä näyttää suomalainen joulu? Sata vuotta vanhalta kiiltokuvalta, jos suomalaisissa kaupoissa tänä jouluna myynnissä olleita joulukortteja on uskominen.
Kokoelmanosto
Kuvien muokkaus on ollut taitolaji jo kauan ennen photoshoppausta.
Kokoelmanosto
Hannele Rantalan vangitsevan upeissa seurantasarjoissa kurkistetaan moskovalaisen Natashan arkeen 1980-luvulla ja 2000-luvun alussa.
Kokoelmanosto
Kesäloma alkaa, kun otat sopivan asennon valitsemallasi laiturilla
Kokoelmanosto
Marjukka Vainiolla oli kyky nähdä ja tehdä näkyväksi kasvien sisäinen hohde, maan valo.
Kokoelmanosto
Valokuvaaja Matti Koivumäki kulki lapsuutensa kotiseuduilla ja taltioi purkutuomion alle jäänyttä Puu-Vallilaa.
Kokoelmanosto
Neulanreikäkameran yksinkertaisuus ja yllätyksellisyys inspiroi luoviin kokeiluihin.
Kokoelmanosto
Vuonna 2012 Touko Hujanen etsi kuvattavia töölöläisistä koirapuistoista ja koirabuduaarista.
Kokoelmanosto
Kurkista 1900-luvun alussa Helsingin Neljännellä linjalla sijainneen Atelier Wahlströmin kulisseihin
Kokoelmanosto
Sormenpään kokoiset, 120 vuotta vanhat valokuvakorut kertovat valokuvan käyttämisen ja näyttämisen historiaa.
Kokoelmanosto
Miten kuvat, kamerat tai vaikka kirjaluonnokset ovat alun alkaen päätyneet museon kokoelmaan ja miten kokoelma karttuu nykyään?
Kokoelmanosto
Per-Olov Janssonin valokuva veistosateljeesta on monille tuttu Tove Janssonin kirjan kansikuvana. Harvempi tietää, että veistoksia tähyävä tyttö on liitetty kuvaan jälkikäteen.
Kokoelmanosto
Tout va bien -kirjassa JH Engström on palannut maailman metropoleista Värmlannin maaseudulle. Valokuvakirja on intiimi ja melankolinen kuvaruno ohikiitävästä ajasta.
Kokoelmanosto
Valokuvataiteen museon uusi kokoelma-aarre on daguerreotyyppi, jossa poseeraa taistelussa kasvoihin haavoittunut luutnantti Schatelowicz.
Kokoelmanosto
Ben Kailan kirjojen luonnokset kertovat suunnitteluprosessista, jossa koko, muoto ja sisältö löytävät toisensa monien vaiheiden kautta.
Kokoelmanosto
”Kymmeniä tuhansia kilometrejä matkustettuaan he huomasivat viidakon kadonneen” Näin alkaa Merja Salon valokuvakirja Musta kasvisto
Kokoelmanosto
Hannu Väisäsen kuvasarja kertoo helsinkiläisen aikuisopiskelijan arjesta.
Kokoelmanosto
Ennen puhelimella oli tasan yksi funktio: soittaminen.
Kokoelmanosto
Valokuvataiteilija Andrei Lajusen tuotannossa näkyy filosofi Ludwig Wittgensteinin vaikutus.
Kokoelmanosto
”Kuvassa olen minä, mutta en kuitenkaan. Siinä olet myös sinä jollain tavalla.” -Elina Brotherus
Kokoelmanosto
Aarne Pietinen Oy:n 1950-luvun mainosvalokuvilla ja nykypäivän ruokakuvilla on paljon yhteistä.
Kokoelmanosto
Atelieri O. Haapalan Seikkailut on sarja teoksia, joissa hahmot esiintyvät erilaisissa 1800–1900-lukujen vaihteen henkeä ilmentävissä kohtauksissa.
Kokoelmanosto
Joukko nuoria kuvataiteilijoita teki uusia teoksia Suomen valokuvataiteen museon kuva-arkiston aineistoihin pohjaten.
Kokoelmanosto
Kaupunkiympäristön muutoksen huomaa parhaiten valokuvissa, joissa vanha väistyy uuden tieltä.
Kokoelmanosto
”Ellei sinulla ole lihaksia, hanki itsellesi sellaisia”. Heinrich Ifflandin Suomen Kuvalehdelle vuonna 1934 kuvaama sarja kehonrakentaja Harry Tilgmannista.
Kokoelmanosto
Kontrastina tämän päivän someen IRC-Galleria nähdään usein jo menetettynä, todellisen aitouden alttarina.
Kokoelmanosto
Jari Silomäen Harjoitelmia aikuisuuteen (1997–2001) on kertomus nuoruudesta ja sen vaikeuksista aikuistumisen kynnyksellä.
Kokoelmanosto
Matti Saanio tallensi Aarno Ruusuvuoren (1925–1992) suunnitteleman Roihuvuoren kansakoulun rakentamista ja vastavalmistuneen koulun tiloja ja käyttäjiä.
Kokoelmanosto
Sanomalehti Uusi Suomi lähetti vuonna 1946 kuvaajan dokumentoimaan Pauli Salomaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle suunnittelemaa Domus Academicaa.
Kokoelmanosto
Erja Hannula ja Jorma Hinkka lahjoittivat 27.11.2012 museolle yli kahdensadan valokuvateoksen kokoelmansa.
Kokoelmanosto
Pertti Hietasen Kilometri keskustasta -sarja edustaa 1970-luvun dokumenttivalokuvausta ja tarjoaa edelleen ajankohtaisen puheenvuoron köyhyydestä.
Kokoelmanosto
Valokuvataitelija Iiu Susiraja (s. 1975) löytää kuvataiteen vuosisataisesta asetelmatraditiosta uutta ammennettavaa.
Kokoelmanosto
Rafael Roos oli suomalaisen teollisuuden tallentaja ja visualisoija.
Kokoelmanosto
Nykyisenkaltaiset aurinkolasit kehitettiin hiukan yli sata vuotta sitten.
Kokoelmanosto
Inspiraatiota pimeisiin iltoihin ja yöllisiin retkiin voi ammentaa Pertti Nisosen valokuvista.
Kokoelmanosto
Kristian Runeberg on keskeisiä suomalaisen muoti- ja mainoskuvauksen uudistajia.
Kokoelmanosto
Mielikuvissa vanhojen valokuvien tytöillä on aina kireät letit, jäykkä ryhti ja tuima ilme. Todellisuus ei vastaa näitä mielikuvia tässä Harald Rosenbergin ottamassa kuvassa.
Kokoelmanosto
Muotikuvaaja Ulla Finnilän kuvissa avaruusajan nainen poseeraa silmät tummilla kärpäslaseilla peitettyinä.
Kokoelmanosto
Kummalliset, levottomuutta herättävät esineet tungeksivat Tuomo-Juhani Vuorenmaan työpöydällä. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kuvata ne.
Kokoelmanosto
I. K. Inhan (1865–1930) lehmäkuvat otettiin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn edustamaan suomalaisen maatalouden kehitystä ja korkeaa laatua.
Kokoelmanosto
”Photography is not a frisbee” (valokuva ei ole frisbee), tokaisi brittiläinen valokuvaaja Martin Parr Tampereella pitämässään workshopissa.
Kokoelmanosto
Johan Jakob Reinbergin ottama valokuva on himmenemässä, mutta vielä erottuvat vuosisatoja vanhat maamerkit, Tuomiokirkko ja Aurajoki.
Kokoelmanosto
Valokuvataiteen museon kokoelmiin kuuluu myös harrastelijakuvakokoelmia. Helvi Ahosen kokoelma on yksi niistä.
Kokoelmanosto
Seppo Saves tunnettiin kärkkäänä kuvajournalismin ihanteiden puolestapuhujana sekä lehtikuvan puolustajana.
Kokoelmanosto
Kustannusosakeyhtiö Otava lahjoitti vuonna 2015 Suomen valokuvataiteen museolle arkistostaan arvokkaan, 3 300 valokuvan kokoelman.
Kokoelmanosto
Jos en tietäisi mitään tästä Ismo Kajanderin kuvasta, sanoisinko silti, että se on Pariisista?
Kokoelmanosto
Lehtikuvaajat ikuistivat Marlon Brandon vierailun Suomessa lokakuussa 1967.
Kokoelmanosto
Helsinkiläinen nuori aristokraatti Nils Wasastjerna kuvasi Ahvenanmaalla ns. salapoliisikameralla tai napinläpikameralla.
Kokoelmanosto
Kolme toverusta lähtee kesälauantaina Helsingin rantavesille veneilemään. Yksi heistä on valokuvaaja Kalle Kultala.
Kokoelmanosto
Tämä kokoelmanosto on hittiparaati morsiamia, ja vähän sulhasiakin – I. K. Inhan, Emmi Fockin, Kalle Kultalan ja Helge Heinosen kuvissa.
Kokoelmanosto
K-G Roosin (1937-1976) Marimekko-kuvaan ja siinä esiintyvään opiskelijaäitiin ruumiillistuvat moderni aika ja muuttuvat arvot.
Kokoelmanosto
Nanna Hännisen (s. 1973) valokuva laittaa katsojan koetukselle.
Kokoelmanosto
Kuvasiskot, Margit Ekman ja Eila Marjala, olivat muotokuvauksen legendaarisia uudistajia 1960–1970 -luvuilla.
Kokoelmanosto
Suomalaisten valokuvaharrastajien suosikkiaiheitten kärkeen asettuvat kesäillan auringonlasku tai keskikesän yötön yö.
Kokoelmanosto
Valokuvien lisäksi museo tallentaa esineitä: valokuvaajien työvälineitä ja muuta valokuvaukseen liittyvää esineistöä.
Kokoelmanosto
Valokuvan erilaiset käyttötavat kohtaavat Valokuvataiteen museossa, kun sen tehtävänä on sekä tallentaa kulttuuriperintöä että esitellä nykyvalokuvataidetta.
Kokoelmanosto
Miten noin kauan sitten otetut valokuvat voivat olla värillisiä?
Kokoelmanosto
"Liikkeen ja liikunnan esitys vaatii toimintavalmiutta sekä mieheltä että kameralta." -Vilho Setälä, 1940
Kokoelmanosto
Mistä tietää etteivät museon taiteena esittelemät valokuvat ole ”valetaiteilijan”? Milloin valokuva on taideteos?
Kokoelmanosto
Kaikki Valokuvataiteen museon yli 3,5 miljoonasta valokuvasta ja negatiivista eivät suinkaan ole tulleet tarkan harkinnan tuloksena.
Kokoelmanosto
Salme Simanaisen (1920–2012) oli suomalaisen muotokuvauksen grand old lady.
Kokoelmanosto
Freelancer-lehtikuvaaja Armas Viitasalo kuvasi teollisuusneuvos Kreugerin munakokoelmineen vuonna 1956.
Kokoelmanosto
Fritz Englund kuvasi tyttärensä Iriksen julkeana katupoikana
Kokoelmanosto
Kalle Kultalan muotikuva raportoi sukkamuodin uutuuksista kesällä 1965
Kokoelmanosto
Yksi Hannula & Hinkka -kokoelman myötä museolle saapuneista valokuvataiteen kansainvälisistä tähtinimistä on tsekkiläinen Jan Saudek.
Kokoelmanosto
Otso Pietisen kirjoittamassa ja kuvittamassa sadussa Silja-tyttö näkee unta, jossa seikkailee merentakaisessa Savipeikkojen maassa.
Kokoelmanosto
Museon suosittu Kuka kuvasi? – suomalaiset valokuvaajat 1842–1950 -verkkopalvelu on hakukone, josta löytää keskeiset tiedot etsimästään valokuvaajasta
Kokoelmanosto
Sirkka-Liisa Konttisen kuvassa pallolla pomppiva tyttö kiitää pitkin Newcastlen itäisen työväenkaupunginosan mukulakivikatuja.
Kokoelmanosto
Nykyään vaalien lisäksi vain jääkiekko ja Linnan juhlat aiheuttavat kollektiivista kokoontumista televisioiden äärelle.
Kokoelmanosto
Petteri Bülowin, Juha Saaren ja Touko Yrttimaan digitaalisesti muokatut valokuvat saivat vuonna 1990 ristiriitaisen vastaanoton.
Kokoelmanosto
1880-luvun suurhankkeen tavoitteena oli valokuvata koko tähtitaivas. Helsingin tähtitieteilijät osallistuivat Anders Donnerin johdolla.
Kokoelmanosto
Sakari Viika on vanginnut teokseensa jotakin kaikille vierailla mailla matkanneille tuttua: matkalla olemisen samaan aikaan haikean ja riemastuttavan tunteen.
Kokoelmanosto
Katumaiseman pehmentää valkoinen vaippa ja äänetkin ovat vaimentuneet.
Kokoelmanosto
István Ráczin kuvan täydellinen vaimo keskellä upeasti lavastettua lomaidylliä tuo mieleen Mad Men -sarjan 1950-luvun.
Kokoelmanosto
Aarne Tengénin valokuvissa 1950-luvulta näkyy, että parhaat puutarhat ovat saaneet kasvaa elämän mittaisina projekteina.
Kokoelmanosto
Tiede ja taide kohtaavat toisensa Lauri Anttilan kuvasarjassa Colors.
Kokoelmanosto
Valokuvaaja Matti Saanio tunnetaan arktisen alueen elämän ja luonnon kuvaajana.
Kokoelmanosto
"Hei katsokaapa nyt kameraan päin", tuntuu kuuluvan ääni kuvan ulkopuolelta. Markus Jokelan valokuva kertoo tarinan, jonka yksityiskohdista ei millään malta päästää irti.
Kokoelmanosto
Vilho Setälän (1892–1985) kuvan sisältöä määrittävistä kategorioista tarkasteltavana ovat nyt: liike ja liikunta sekä kuvan rajat.
Kokoelmanosto
Kalle Kultalan ja Mikko Savolaisen valokuvista välittyy kaksi erilaista näkökulmaa lähiöelämään.
Kokoelmanosto
Suomen valokuvataiteen museon jakama apuraha perustuu valokuvaaja Börje Söderholmin ja hänen puolisonsa Dagmar Söderholmin testamenttiin.
Kokoelmanosto
Petteri Bülowin, Juha Saaren ja Touko Yrttimaan kuvamuunnelmassa valtionpäämies Mannerheimilta on pyyhitty pois aseman ja arvovallan symbolit.
Kokoelmanosto
Valokuvaaja Sakari Pälsi tapasi vuonna 1909 Banjangolin laaksossa shamaani Otshir-böön.
Kokoelmanosto
Tuija Lindströmin kuvasi Christer Strömholmin, Ruotsin ehkä tunnetuimman valokuvataiteilijan ja valokuva-alan vaikuttajan.
Kokoelmanosto
Vuonna 1900 matkusti Suomen suuriruhtinaskunnasta Saksaan Müncheniin nuori, innokas ylioppilas Alfred Nybom (1879–1963) opiskelemaan valokuvausta.
Kokoelmanosto
Kalle Kultalan kuvaan tiivistyy menneiden vuosikymmenten kesät.
Kokoelmanosto
Kesällä 1983 valokuvaaja Ben Kaila oli jälleen Berliinissä. Spree-joen rannan lähistöllä hänen silmiinsä osui huikea ”valkoisen valon hehku”.
Kokoelmanosto
Markus Jokelan valokuva kirkkonummelaisperheen keittiöstä 1990-luvun alussa kannustaa irrottelemaan arjen huippuhetkien parissa.
Kokoelmanosto
Valokuvataiteen museon kokoelmat avaavat äärettömän monipuolisen kirjon elämän designiin.
Kokoelmanosto
Vilho Setälä antoi kirjassaan Valokuvaus tieteenä ja taiteena (1940) mainion täsmällisiä ohjeita valokuvan sisältöön ja kuvakieleen liittyen.
Kokoelmanosto
Valokuvaaja Kalle Kultala on onnistunut tallentamaan kuvaan 30-vuotiaan Paavo Väyrysen tunnistettavan ilmeen ja olemuksen.
Kokoelmanosto
Heinrich Ifflandin kuvissa Hotelli Pohjanhovi hohtaa uutuuttaan. 1930-luvun Rovaniemellä ollaan luomassa tarmolla uutta Suomi-kuvaa.
Kokoelmanosto
Museon kokoelmista löytyy tunnelmallisia kesäkuvia mm. K-G Roosilta ja Vilho Setälältä.
Kokoelmanosto
Marja Pirilä on ollut tuotannossaan kiinnostunut valokuvan magiasta jo pitkään.
Kokoelmanosto
Ankeasta säästä on vaikea iloita, mutta valokuvauksen harrastajat voivat lohduttautua valokuvataiteilija Pentti Sammallahden sanoilla: ”Mitä huonompi sää, sen parempi kuva.”
Kokoelmanosto
Miltä näyttää 1900-luvun alun Persia Venäjän keisarillisen armeijan upseeri ja diplomaatti Alexander Ivanovitch Ijaksen kuvissa.
Kokoelmanosto
Kalle Kultalan 1960-luvun kuvista huomaa, että Suomen vanhimman huvipuiston Linnanmäen luonne on vuoristoradan vieriessä muuttunut.
Kokoelmanosto
Miten lähteä tutkimaan vanhoja visiittikortteja?
Kokoelmanosto
Valokuvataiteilija Maija Holman teos Bussipysäkki, Novgorod on vedostettu säleisen skeittilaudan puupintaan.
Kokoelmanosto
Hanna Weseliuksen Mary in Wedding Costume haastaa ajatusta siitä minkälainen on mielikuvien nuori tyttö ja minkälainen eläkeläisrouva.
Kokoelmanosto
Eemeli Hakoköngäs jäljitti I.K. Inhan kuvaamaa sonnia.
Kokoelmanosto
Jouko Leskelä on suomalaisen katu- ja tilannekuvauksen uranuurtaja. Katukuvaus tarkoittaa Leskelälle vapaata näppäilyä ja valppaana oloa kadulla.
Kokoelmanosto
Otso Pietisen mainoskuvasarjassa 1960-luvun suomalainen ydinperhe on riemuissaan uudesta Austin Ministä.
Kokoelmanosto
Vuonna 1966 helsinkiläiset valokuvaajat Mikko Savolainen ja Ismo Hölttö tekivät kesälomallaan yhteisen kuvausmatkan heille ennestään tuntemattomille Pohjois-Karjalan syrjäseuduille.
Kokoelmanosto
Patricia Seppälän säätiö palkitsi lehtikuvaaja Martti Brandtin pitkän elämäntyön kuvajournalistipalkinnollaan keväällä 2011.
Kokoelmanosto
Ulla Jokisalon kuvassa kuusi pientä lasta tanssahtelee piirissä ja yhteinen laulaminen ja liike tuntuu vievän mennessään.
Kokoelmanosto
Toimittaja ja valokuvaaja K-G Roos matkusti kesällä 1967 Kiinaan ruotsalaisen opiskelijaryhmän mukana. Matka tallentui pinnakkaisarkeille.
Kokoelmanosto
Lehtikuvaaja Kalle Kultala pääsi seuraamaan presidentti Urho Kekkosta aitiopaikalta.
Kokoelmanosto
Vilho Setälän (1892–1985) kuvan sisältöä määrittävistä kategorioista tarkasteltavana ovat nyt: "aines ja pintavaikutus" sekä "tiet ja veräjät".
Kokoelmanosto
Tuntemattoman kuvaajan ottama daguerrotyyppi on Suomen varhaisimpia valokuvia 1850-luvulta.
Kokoelmanosto
Suomalaisen valokuvataiteen pioneerin I.K. Inhan tuotanto on ollut museon kartoituksen kohteena jo vuosia.
Kokoelmanosto
Ensi näkemältä tämä Merja Salon valokuva saattaa pelästyttää.
Kokoelmanosto
Suosikki-lehden sivuilla kaksi valokuvaa todistaa maailmantähden vierailusta pääkaupunkiimme, vai todistaako?
Kokoelmanosto
Catarina Ryöpyn valokuvan valkoinen muovituoli ei paljasta itsestään kaikkea ensisilmäyksellä.
Kokoelmanosto
Saila Purasen mustavalkoisissa kuvissa vanhat televisiolaatikot on hävitetty litistämällä, ja ritinä, rätinä ja kohina on poistettu hienosäädöillä.
Kokoelmanosto
50-luvulla omakuvien ottaminen tuli mahdolliseksi saksalaisvalmisteisessa Primafot Fotomatic -valokuvausautomaatissa.
Kokoelmanosto
Matti Koivumäen kuvat vuoden 1971 Ruisrockista saivat Kari Purssilan, yhden festivaalin perustajajäsenistä, muistelemaan tuota erityislaatuista vuotta.
Kokoelmanosto
Valokuvataiteilija Iiu Susirajan musta huumori on niittänyt kansainvälistä suosiota. Oma fyysinen olemus on hänen taiteensa keskeinen elementti.
Kokoelmanosto
Hyvät naiset ja herrat: kameroista kaunein – ainakin Polaroid-kameroista. Polaroid SX-70 on design-klassikko, ikoninen esine. Mikä siitä tekee erityisen?
Kokoelmanosto
Jouko Lehtola kuvasi Nuoret sankarit -sarjaa 1990-luvulla kahden kesän ajan suomalaisilla rockfestivaaleilla, tanssilavoilla ja klubeilla.
Kokoelmanosto
Pentti Sammallahden panoraamakuvassa on niin sanotusti tilanne päällä.
Kokoelmanosto
Pietisen valokuvaamon laaja arkisto tarjoaa tilaisuuden perehtyä esimerkiksi mainosvalokuvauksen historiaan.
Kokoelmanosto
Pietisen kuvaamo oli värivalokuvauksen edelläkävijä Suomessa.
Kokoelmanosto
Museossa aloitettiin 2014 Pietisen mainosvalokuvaamon valtavan negatiivikokoelman digitointihankke
Kokoelmanosto
Ennen näyttelyyn päätymistä konservaattori tarkastaa jokaisen valokuvan ja kirjoittaa teoksesta lyhyen teoskuvailun. Silloin tällöin niistä syntyy tahatonta runoutta.
Kokoelmanosto
Eemeli Hakoköngäs kirjoittaa diakuvauksen historiasta ja diakuvauksen mullistaneesta Kodak Carouselista.
Kokoelmanosto
Tutkija Kati Lintonen löysi yhtäläisyyksiä kokoelmakuvasta ja vuoden 2011 Arabikevään tapahtumista
Kokoelmat
Kokoelmapolitiikassa on kuvailtu valokuvakokoelman historia ja nykytilanne sekä tavoitteet kokoelman hallinnasta, hoidosta ja käytöstä tulevaisuudessa.
Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa lähes 3 miljoonaa valokuvaa. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.
Kokoelmat
Millaisia asioita on selvitettävä ja harkittava ennen kuin valokuvat, esineet tai asiakirjat voivat siirtyä museon kokoelmiin?
Kokoelmat
Haluatko lainata Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin kuuluvan valokuvan esimerkiksi näyttelyyn? Tutustu museon lainaehtoihin ennen lainapyynnön lähettämistä.
Kokoelmat
Valokuvataiteen museo on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKOssa.
Kokoelmat
Näyttelyt ovat olennainen foorumi museon kokoelmakuvien ja niihin liittyvän tutkimuksen esittelylle.
Kokoelmat
Museo kerää varhaista digitaalista valokuvaa. Lahjoita ennen vuotta 2005 ottamasi valokuva Taskualbumi-verkkoalustalla museon kokoelmaan. Kaiva siis varhaiset digikuvasi kännykästä, cd:ltä, kovalevyltä tai pilvestä, ja auta tallentamaan katoavaa valokuvahistoriaa! 
Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy