Pitkäjänteisen kuvausprojektinsa aikana Koivumäki tutustui alueen ihmisiin ja pääsi heidän koteihinsa. Valokuvista välittyy sukupolvet ylittävä ystävyys, arkinen uurastus, yhdessä tekeminen, lasten kasvu ja leikki. Vallilalaisille rakkaan elämänmuodon puolustamisesta tuli tärkeä asia. Halu vaikuttaa oman asuinalueensa kohtaloon tuotti tulosta: aktiivisen asukasliikkeen ansiosta purkavaa asemakaavaa ei ryhdytty toteuttamaan. Sen sijaan rakennuskannan kunnostaminen alkoi saada kannatusta. Puu-Vallilan ainutlaatuinen miljöö suojeltiin 1970-luvun lopulla ja talot peruskorjattiin 1980-luvun alussa.
1970-luku oli kantaaottavan valokuvan vuosikymmen. Monet valokuvaajat tarkastelivat kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan kipupisteitä. Koivumäki aloitti opintonsa Taideteollisen korkeakoulun valokuvalinjalla vuonna 1973. Puu-Vallila-sarjan ohella hän on dokumentoinut kasvavaa Helsinkiä, mielenosoituksia, tapahtumia ja ihmisten arkea. Näyttelyn valokuvat ovat alkuperäisiä hopeagelatiinivedoksia vuosilta 1974–1976.
Suomen valokuvataiteen museo
Kuvakulma
Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki
