Esi-hipsteri ja renessanssi-ihminen
Vilho Setälä: Vauhdin hurmaa, 1936. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo.
"Liikkeen ja liikunnan esitys vaatii toimintavalmiutta sekä mieheltä että kameralta." Näin kirjoitti valokuvaaja, tietokirjailija ja tutkija Vilho Setälä (1892–1985) 1940 teokseensa Valokuvaus tieteenä ja taiteena. Setälä koki liikkeen kuvaamisen haasteelliseksi: "Liikunnan valokuvaaja saa usein kaikesta ja kaikista huolimatta ampua kuin haulikolla, ja vasta jälkeenpäin, saalista tutkiessaan, kenties löytyy se, mikä on ollut kiivaimman tähtäilyn näkemyksenä - kenties myös jää sillä kertaa löytymättä."
Tässä kuvassa nähdään Setälän ikuistama komea joukko fillaristeja. Joukkio kiitää eteenpäin kevyillä pyörillä ja kokee vauhdin hurmaa. Voisipa joku sanoa, että aikamoisia hipstereitä, sen verran tyyliteltyä ja yhdenmukaista sakkia kuvasta löytyy. Koossa ovat herrasmiesajot, joista nykypäivän hipsteripyöräilijät voivat vain unelmoida.
Vilho Setälä syntyi Helsingissä vuonna 1892. Valokuvauksen Setälä aloitti 14-vuotiaana syntymäpäivälahjaksi saamallaan 9x12 koon laakafilmikameralla. Fysiikasta ja kemiasta kiinnostunut Setälä perehtyi alusta pitäen kameratekniikkaan. 16-vuotiaan nuorukaisen ensimmäiseen kokeelliseen työskentelyyn perustuva teksti julkaistiin Nyblinin tietolippaassa vuonna 1906. Välivuosia valokuvausharrastukseen toivat ensimmäinen maailmansota ja Pariisiin unohtunut kamera. Uusi kausi Setälän valokuvaharrastuksessa alkoi vuonna 1927, jolloin markkinoille tullut pienkamera Leica avasi uusia mahdollisuuksia.
Vuosina 1918–1932 Setälä työskenteli toimittajana Otavassa, 1932–1945 ammattikuvaajana omassa liikkeessään, ja 1935–40 Taideteollisuuskoulun valokuvateorian opettajana. Setälä julkaisi valokuvauksen sekä muiden alojen tieto- ja oppikirjoja. Setälän teos Oman kameran opas (1936) ohjasi lähes muuttumattomana suomalaisia valokuvauksen tielle monen vuosikymmenen ajan.
Setälä oli suomalaisen valokuvataiteen pioneeri, mutta myös rauhanaktivisti ja monialainen tutkija. Häntä voisi laaja-alaisuudessaan ja tiedonjanossaan nimittää aikansa renessanssi-ihmiseksi. Kotoa saatu kansainvälinen kasvatus vaikutti haluun kommunikoida ja saada tietoa muista kansoista ja kulttuureista. Myöhemmin Setälä jätti valokuvauksen ja hänet vei mukanaan tekniikka ja kielet, etenkin esperanto.
Reetta Haarajoki
Lähteet: Setälä, Vilho: Valokuvaus tieteena ja taiteena, Otava 1940. Setälä, Vilho:Valokuvauksen taide, Suomen valokuvataiteen museon julkaisuja 1982. Eila Hakkarainen (toim.): Vilho Setälä 1892–1985, Suomen valokuvataiteen museon julkaisuja 1992.