Hyppää pääsisältöön
  • +
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • Tule ja koe
    • Aukiolo, liput, sijainti
    • Tapahtumat
    • Opastukset ja työpajat
    • Valokuvauskurssit
    • Kouluille
    • Podcast
    • Pelit
    • Museo Youtubessa
    • Photofuss-nuoret
    • Saavutettavuus
  • Näyttelyt
    • Näyttelyt nyt
    • Tulevat näyttelyt
    • Menneet näyttelyt
    • Näkökulmia näyttelyihin
  • Kokoelmat
  • Hankkeet
  • Tietopalvelut
    • Tietoa ja oppaita
    • Kuvapalvelu
    • Kirjasto
    • Konservointi
  • Info
    • Henkilökunta
    • Medialle
    • Hae meille
    • Apurahat ja palkinnot
    • Museon esittely
    • Museon arvot
    • Turvallisemman tilan periaatteet
    • Aukiolo, liput, sijainti

Esi-hipsteri ja renessanssi-ihminen

Vilho Setälä: Vauhdin hurmaa, 1936. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo.

"Liikkeen ja liikunnan esitys vaatii toimintavalmiutta sekä mieheltä että kameralta." Näin kirjoitti valokuvaaja, tietokirjailija ja tutkija Vilho Setälä (1892–1985) 1940 teokseensa Valokuvaus tieteenä ja taiteena. Setälä koki liikkeen kuvaamisen haasteelliseksi: "Liikunnan valokuvaaja saa usein kaikesta ja kaikista huolimatta ampua kuin haulikolla, ja vasta jälkeenpäin, saalista tutkiessaan, kenties löytyy se, mikä on ollut kiivaimman tähtäilyn näkemyksenä - kenties myös jää sillä kertaa löytymättä."

Tässä kuvassa nähdään Setälän ikuistama komea joukko fillaristeja. Joukkio kiitää eteenpäin kevyillä pyörillä ja kokee vauhdin hurmaa. Voisipa joku sanoa, että aikamoisia hipstereitä, sen verran tyyliteltyä ja yhdenmukaista sakkia kuvasta löytyy. Koossa ovat herrasmiesajot, joista nykypäivän hipsteripyöräilijät voivat vain unelmoida.

Vilho Setälä syntyi Helsingissä vuonna 1892. Valokuvauksen Setälä aloitti 14-vuotiaana syntymäpäivälahjaksi saamallaan 9x12 koon laakafilmikameralla. Fysiikasta ja kemiasta kiinnostunut Setälä perehtyi alusta pitäen kameratekniikkaan. 16-vuotiaan nuorukaisen ensimmäiseen kokeelliseen työskentelyyn perustuva teksti julkaistiin Nyblinin tietolippaassa vuonna 1906. Välivuosia valokuvausharrastukseen toivat ensimmäinen maailmansota ja Pariisiin unohtunut kamera. Uusi kausi Setälän valokuvaharrastuksessa alkoi vuonna 1927, jolloin markkinoille tullut pienkamera Leica avasi uusia mahdollisuuksia.

Vuosina 1918–1932 Setälä työskenteli toimittajana Otavassa, 1932–1945 ammattikuvaajana omassa liikkeessään, ja 1935–40 Taideteollisuuskoulun valokuvateorian opettajana. Setälä julkaisi valokuvauksen sekä muiden alojen tieto- ja oppikirjoja. Setälän teos Oman kameran opas (1936) ohjasi lähes muuttumattomana suomalaisia valokuvauksen tielle monen vuosikymmenen ajan.

Setälä oli suomalaisen valokuvataiteen pioneeri, mutta myös rauhanaktivisti ja monialainen tutkija. Häntä voisi laaja-alaisuudessaan ja tiedonjanossaan nimittää aikansa renessanssi-ihmiseksi. Kotoa saatu kansainvälinen kasvatus vaikutti haluun kommunikoida ja saada tietoa muista kansoista ja kulttuureista. Myöhemmin Setälä jätti valokuvauksen ja hänet vei mukanaan tekniikka ja kielet, etenkin esperanto.

 

Reetta Haarajoki

Lähteet: Setälä, Vilho: Valokuvaus tieteena ja taiteena, Otava 1940. Setälä, Vilho:Valokuvauksen taide, Suomen valokuvataiteen museon julkaisuja 1982. Eila Hakkarainen (toim.): Vilho Setälä 1892–1985, Suomen valokuvataiteen museon julkaisuja 1992.

 

Skip "More on the subject" liftups

More on the subject

Yli-ihminen jumppaa

Kokoelmanosto
”Ellei sinulla ole lihaksia, hanki itsellesi sellaisia”. Saksalaissyntyisen valokuvaaja Heinrich Ifflandin Suomen Kuvalehdelle vuonna 1934 kuvaama sarja kehonrakentaja Harry Tilgmannista esittelee rautaisella tahdonvoimallaan kehonsa uudeksi muovanneen koneihmisen. ”Voittakaa laiskuutenne”, julistaa lehtijutun otsikko.

Liikkeen illuusio syyssumussa – Vilho Setälän ohjeita luovaan valokuvaukseen

Kokoelmanosto
Vilho Setälän (1892–1985) kuvan sisältöä määrittävistä kategorioista tarkasteltavana ovat nyt: liike ja liikunta sekä kuvan rajat.

Villinä ja vapaana työväenkorttelin mukulakivikaduilla

Kokoelmanosto
Sirkka-Liisa Konttisen kuvassa pallolla pomppiva tyttö kiitää pitkin Newcastlen itäisen työväenkaupunginosan mukulakivikatuja. Paljettihameen alle on tungettu lämmittävä villapaita, ja hiukset sojottavat kohti ilmaa.

Museon kokoelmat

Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Kokoelmat painottuvat suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen – sekä valokuvaajien teoksiin että laajoihin valokuva-arkistoihin. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.

Aukiolo, liput, sijainti

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
K1: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
suljettu 31.1.2021 asti
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki
Suomen valokuvataiteen museo: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
suljettu remontin vuoksi syksyyn 2021 asti
Liput
10/5/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas

Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Sähköposti: fmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset: booking@fmp.fi

Lipunmyynti: 09 6866 3621

Tieto- ja kuvapalvelu:
Kysy museolta
040 159 5951
HUOM! Museon kuva-arkisto ja kirjasto sekä kuva- ja tietopalvelut ovat suljettuina vuoden 2021 loppuun asti.
Kysy museolta -palvelu toimii normaalisti.

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003721291126 (Maventa)
Y-tunnus: 0202327-3

K1, Kämp Galleria

Käyntiosoite: Kämp Galleria, Mikonkatu 1, 00100 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Sähköposti: k1fmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset: booking@fmp.fi

Lipunmyynti: 040 163 3210

Museokauppa Object: info@theobject.fi

Ravintola The Glass: 0456789045, Info@theglass.fi

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003721291126 (Maventa)
Y-tunnus: 0202327-3

Seuraa meitä

Facebook
Instagram
Twitter
Museon blogi

Tilaa museon uutiskirje sähköpostiisi

Yhteistyössä