Hyppää pääsisältöön
  • +
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • Tule ja koe
    • Aukiolo, liput, sijainti
    • Tapahtumat
    • Opastukset ja työpajat
    • Valokuvauskurssit
    • Kouluille
    • Podcast
    • Pelit
    • Museo Youtubessa
    • Photofuss-nuoret
    • Saavutettavuus
  • Näyttelyt
    • Näyttelyt nyt
    • Tulevat näyttelyt
    • Menneet näyttelyt
    • Näkökulmia näyttelyihin
  • Kokoelmat
  • Hankkeet
  • Tietopalvelut
    • Tietoa ja oppaita
    • Kuvapalvelu
    • Kirjasto
    • Konservointi
  • Info
    • Henkilökunta
    • Medialle
    • Hae meille
    • Apurahat ja palkinnot
    • Museon esittely
    • Museon arvot
    • Turvallisemman tilan periaatteet
    • Aukiolo, liput, sijainti

Kaupunkilaisen luontopolulla

Merja Salo, Musta kasvisto, 1980-luvun alku. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo, D1986:161/2.

”Kymmeniä tuhansia kilometrejä matkustettuaan he huomasivat viidakon kadonneen. Mitään ei ollut enää tehtävissä; saattoi vain nojautua taaksepäin ja yrittää viihtyä.” Näillä sanoilla alkaa Merja Salon foliokokoinen valokuvakirja Musta kasvisto – illuusioita luonnosta, 1984. Kirja on kokoelma urbaaneja luontokuvia, väljästi toisiinsa kytkeytyviä esimerkkejä kaupunkiin eri tavoin asettuneesta tai tuodusta luonnosta. Salo kuvasi mustavalkoisen sarjansa valtaosin 1980-luvun alun Helsingissä.

Kasviston tai herbaarion ideaa mukaillen Salo on kerännyt valokuvin näytteitä kaupungissa kohdatusta luonnosta. Kirjan sivulle on saatettu merkitä näytteen keräämispaikka ja -aika, mutta kohteen nimeäminen jää lukijalle. Salon esimerkit välttelevätkin perinteisen kasviston tieteellistä tarkkuutta ja ovat ennemmin henkilökohtaisen muistiinpanon kaltaisia. Yhtä lailla kuvakirjaa selailevan ajatus saa virrata vapaana ja keksiä kuviteltuja yhteyksiä valokuvien välille.

Mustan kasviston valokuvat ovat samaan aikaan oivaltavia, humoristisia ja surumielisiä. Vuonna 1984 antamassaan haastattelussa itsekin kaupungissa kasvanut Salo kertoo kiinnostuneensa siitä, millaisia illuusioita kaupunkilaisihminen luonnosta elättelee, ja millaiseksi ihminen on luontoa muokannut. Valokuvaajan reitti on kulkenut Korkeasaaressa, Eläinmuseossa, Helsingin kaduilla ja sisätiloissa.

Millaisena luonto valokuvissa sitten näyttäytyy? Ainakin kuvat kertovat kaupunkilaisen tarpeesta säilyttää yhteys luontoon, vaikka sitten keinotekoisenakin. Valokuvat näyttävät keinokarvoituksia, kasvikuoseja, paikoiltaan siirrettyjä puita, sisätilaan tuotuja luontokappaleita, kameran sulkimen jäädyttämiä luonnonoikkuja ja -korvikkeita. Leopardikuosilla verhoillut autonistuimet muistuttavat kesytetystä ja uuteen asuun muovaillusta luonnosta. Ihmisen väliintulo on ilmeinen.

7/470.
Merja Salo, Musta kasvisto, Helsinki, 20.4.1980. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo, D2009:7/470.

 

7/467.
Merja Salo, Musta kasvisto, 1980-luvun alku. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo, D2009:7/467.

Kuvien symboliikka on voimakasta. Sarjan lohduttomampia ja alakuloisempia näkyjä ovat kaupunkiin kahlitun tai kuolleen luonnon kuvat. Liikkeen näyteikkunassa, valokeilassa ja kaltereiden takana, roikkuu turkistakki. Toisessa valokuvassa nähdään avonaisen ikkunan viereen seinälle piirretty kartta, johon on kiinnitetty täytettyjä lintuja. Lohdullisemmissa kuvissa luonto tai merkit siitä mukautuvat osaksi kaupunkiympäristöä: asvalttiin maalattu juurakko kiemurtelee jalankulkijoiden askelluksen alla, suurikokoinen viherkasvi matkustaa raitiovaunussa vanhan miehen saattamana. Saattoi vain nojautua taaksepäin ja yrittää viihtyä.

161/3.
Merja Salo, Musta kasvisto, Helsinki, 1982. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo, D1986:161/3.

161/1.
Merja Salo, Musta kasvisto, Helsinki, 1984. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo, D1986:161/1.

Subjektiivisen valokuvauksen käsite on keskeinen 1980-luvun suomalaista valokuvahistoriaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Sen piiriin voidaan lukea valokuvaajiemme parissa yleistynyt, kansainvälisistä virtauksista vaikuttunut katuvalokuvaus, jossa kuvaajat tallensivat kadun tapahtumia omasta näkökulmastaan käsin pyrkien samalla välittämään omaa kadulla liikkumisen kokemustaan. Katu ja kaupunkilaiselämä ovatkin valokuvaajalle loputon aihepankki.

Mustan kasviston virittämänä kaupunkiympäristöä ja sen ihmisvilinää katselee aivan uusin silmin. Asvalttiviidakossa kulkijan, kuten kenen tahansa luontoretkeilijän, tarvitsee vain pitää aistit ja mieli valppaina – löydettävää ja tunnistettavaa riittää.

 

Laura Gelmi, amanuenssi

Mustan kasviston valokuvat olivat Merja Salon Taideteollisen korkeakoulun lopputyö 1984. Vuotta myöhemmin sarjan kuvia oli esillä näyttelyssä Kesytetty! Illuusioita luonnosta muun muassa Vanhan galleriassa Helsingissä. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin kuuluu sarjasta valokuvia paitsi näyttelykäyttöön tehtyinä valokuvateoksina myös kuvatoimistokäytössä olleina käyttövedoksina. Musta kasvisto -kirjaan voi tutustua museon kirjastossa.

Lähteet:
Riitta Jokiranta: Illuusioita luonnosta, Suomen luonto 8/84.

Skip "More on the subject" liftups

More on the subject

Elvis Helsingissä

Kokoelmanosto
Ei mutta tuohan on Elvis! Suosikki-lehden sivuilla kaksi valokuvaa todistaa tähden vierailusta pääkaupunkiimme. Artikkeli päättyy kuitenkin valintatehtävään: "Yliviivatkaa toinen vaihtoehto: Uskon / en usko." Valokuvaamo Foto Jatan negatiiviarkistosta löytyy ikäviä uutisia niille, jotka halusivat uskoa.

Salaa Ahvenanmaalla

Kokoelmanosto
Helsinkiläinen nuori aristokraatti Nils Wasastjerna vietti kesää Ahvenanmaalla eikä unohtanut valokuvausharrastustaan. Lisäjännitystä puuhaan toi varsin tuore keksintö, ns. salapoliisikamera tai napinläpikamera.

Valokuvaavat yökyöpelit

Kokoelmanosto
Suomalaisten valokuvaharrastajien ja näppäilijöiden suosikkiaiheitten kärkeen asettuvat kesäillan auringonlasku tai keskikesän yötön yö.

Museon kokoelmat

Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Kokoelmat painottuvat suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen – sekä valokuvaajien teoksiin että laajoihin valokuva-arkistoihin. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.

Aukiolo, liput, sijainti

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
K1: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
suljettu 31.1.2021 asti
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki
Suomen valokuvataiteen museo: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
suljettu remontin vuoksi syksyyn 2021 asti
Liput
10/5/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas

Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Sähköposti: fmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset: booking@fmp.fi

Lipunmyynti: 09 6866 3621

Tieto- ja kuvapalvelu:
Kysy museolta
040 159 5951
HUOM! Museon kuva-arkisto ja kirjasto sekä kuva- ja tietopalvelut ovat suljettuina vuoden 2021 loppuun asti.
Kysy museolta -palvelu toimii normaalisti.

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003721291126 (Maventa)
Y-tunnus: 0202327-3

K1, Kämp Galleria

Käyntiosoite: Kämp Galleria, Mikonkatu 1, 00100 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Sähköposti: k1fmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset: booking@fmp.fi

Lipunmyynti: 040 163 3210

Museokauppa Object: info@theobject.fi

Ravintola The Glass: 0456789045, Info@theglass.fi

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003721291126 (Maventa)
Y-tunnus: 0202327-3

Seuraa meitä

Facebook
Instagram
Twitter
Museon blogi

Tilaa museon uutiskirje sähköpostiisi

Yhteistyössä