Näin otetaan luova kuva, Vilho Setälän mukaan

Vilho Setälä, 1929. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo.

Vilho Setälä antoi kirjassaan Valokuvaus tieteenä ja taiteena (1940) mainion täsmällisiä ohjeita valokuvan sisältöön ja kuvakieleen liittyen.

Sovelletaanpa niitä hänen vuonna 1929 ottamaansa kuvaan, jonka sisältöä sanallisesti voisi luonnehtia: "Jalankulkijoita sateisella kadulla". Sanallisen ilmauksen rinnalla Setälä pohtii kuvakielen keinoja eli käyttääksemme Setälän ilmaisua "miten saada kuva niin keskitetyksi, että se ainakin lähentelisi sanan ilmaisua". Tämä tapahtuu Setälän mukaan kuuden eri osa-alueen kautta, jotka ovat: kolmiulotteinen todellisuus, luonnehtiva näkymä, aines ja pintavaikutus, tiet ja veräjät, liike ja liikunta sekä kuvan rajat. Verrataanpa niitä kuvaan aluksi kahden ensimmäisen osa-alueen kautta.

 

Kolmiulotteinen todellisuus

Mitkä ovat keinot, joilla luoda valokuvaan syvyyssuuntainen vaikutelma? Setälä korostaa perspektiivin, varjojen ja terävyyden sijoitusta kuvassa. Esimerkissämme, sateisessa kaupunkikuvassa, rakennukset muodostavat lähekkäisen ryhmän ja niiden julkisivut yhdensuuntaiset viivat, jotka vievät katseen pitkälle syvyyssuuntaan eli kaukaisuuteen.

Tummat ihmishahmot tuovat katsojalle perspektiiviin mittakaavan esiin. Kuvasta on eroteltavissa myös ns. ilmaperspektiivi, jonka vaikutuksesta kauempana maisemassa näkyvät kohteet siintävät vaaleina. Erittäin selvästi tämä näkyy juuri muun muassa sadesumussa.

Kuvaamalla vastavalossa on saatu myös aikaan voimakas varjoperspektiivi eli Setälän sanoin "pitkät, puhuvat varjot".

Terävyyden sijoitus on kenties tavanomaisin eli etualaa oleva pääaihe, kohti kuvaajaa kävelevät naiset, on terävä ja tausta hämyinen. Setälän mukaan tämä terävyyden sijoitus on aina "sopusuhtaisen miellyttävä".

 

Luonnehtiva näkymä

Aihetta luonnehtiva näkymä viittaa Setälän mukaan tasamuotoisuuden eli symmetrian ongelmaan kuvassa. Jäykkyys, tukevuus, jykevyys ja elottomuus liittyvät usein matemaattisen tasamuotoisuuteen eli aiheen sijoittamisen keskelle kuvaa ja kuvaamisen suoraan aiheen edestä. Esimerkkikuvassamme sateesta kiiltävän jalkakäytävän ja kivetyn tien raja poikkeaa kuvan keskiviivasta ja luo Setälän toivomaa eloa kuvalle.

 

Erja Salo, museolehtori

Lähde: Setälä, Vilho. Valokuvaus tieteenä ja taiteena. Otava 1940.

Kokoelmanosto
Vilho Setälän (1892–1985) kuvan sisältöä määrittävistä kategorioista tarkasteltavana ovat nyt: liike ja liikunta sekä kuvan rajat.
Kokoelmanosto
Vilho Setälän (1892–1985) kuvan sisältöä määrittävistä kategorioista tarkasteltavana ovat nyt: "aines ja pintavaikutus" sekä "tiet ja veräjät".
Kokoelmanosto
Toimittaja ja valokuvaaja K-G Roos matkusti kesällä 1967 Kiinaan ruotsalaisen opiskelijaryhmän mukana. Matka tallentui pinnakkaisarkeille.
Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa lähes 3 miljoonaa valokuvaa. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.
Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy