Pietisen kokoelma - valokuvavuoren louhintaa

Konekeskus Oy:n johtaja Lahti merkkipäiväkukkasten ympäröimänä. Kuva Kalle Hirn 1957. Pietisen kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo

Vaikka valokuvia on syytä arvostaa ja arvioida yksilöinä, joissa negatiiviruutu voi toisinaan olla kiinnostavampi ja kulttuurisesti arvokkaampi kuin rullallinen filminauhaa, on Pietisten valokuvaamon kokoelman kohdalla houkuttelevaa tehdä poikkeus. Tämä johtuu siitä, että Aarne Pietinen Oy:n nimellä vuonna 1932 aloittaneen ja Valokuvatalo Otso Pietinen & Co:n nimellä vuonna 1976 lopettaneen yhtiön jäämistö on poikkeuksellisen mittava. Kuvien suuri määrä tarjoaa mahdollisuuden perehtyä esimerkiksi mainosvalokuvauksen muutokseen vuosikymmenien aikaperspektiivillä.

Valokuvataiteen museon kokoelmiin kuuluvat Pietisten kuvat sisältävät pääasiassa 1940-luvun jälkeistä materiaalia. Tätä varhaisempi aineisto on lahjoitettu aikanaan Museovirastolle. Koska kuvaamon arkisto on ollut suuri ja siellä on vallinnut eri aikoina erilaisia järjestelyperusteita, on myös Valokuvataiteen museolle päätynyt jonkin verran vanhempaa aineistoa. Vuosikymmenittäin tarkasteltuna määrät ovat pyöreästi seuraavat: 1930-luku: 250 kuvaa; 1940: 8.400; 1950: 39.000; 1960: 51.200; 1970: 27.500; 1980: 23.000 ja ilman vuosilukua: 3.000. 

Koska kokoelma on yhtenäinen 1950-luvun alusta lähtien, kertovat luvut erään Pohjoismaiden suurimmaksi kasvaneen valokuvaamon vuotuisesta volyymista. Todelliset kuvamäärät ovat olleet vielä tätäkin suurempia, sillä negatiivien ykköskappaleet voitiin toimittaa suoraan tilaajille. Lisäksi peltisissä tai pahvisissa arkistolaatikoissa on arvaamaton joukko kuvia, joita ei ole viety kuvauspäiväkirjaan tai joiden luettelojärjestelmä on aikojen saatossa kadonnut. Kaikkiaan aineistoon kuuluu kutakuinkin 150.000 kuvaa!

Pietisen mainosvalokuvaamon alkuperäisiä negatiivilaatikoita. Kuva Virve Laustela, Suomen valokuvataiteen museo.

Vuosittaiset kuvamäärät kertovat myös kuvaamon toiminnan noususta ja laskusta. 1950-luvun alkupuolella toiminta oli tasaisen aktiivista, noin 3.000 kuvaa vuodessa. Vuonna 1955 kuvamäärä nousi jo lähes 5.000:een ja vuonna 1960, jolloin avattiin yhtiön kuuluisa toimitila Lauttasaaren Veneentekijäntiellä, ylittyi 6.000 kuvan raja. Kuvamäärien lasku alkaa vuodesta 1967.

Matti Pietisen luovuttua yhtiön osakkuudesta vuonna 1969 ja valokuvauksen jatkuessa Valokuvatalo Otso Pietinen & Co:n nimellä vuosina 1973–76 kuvausten määrä alitti jo 1950-luvun tason. Vuoden 1976 lopussa kuvaamo siirtyi Konstsamfundetin omistaman Pressfoton alaisuuteen ja toimi seuraavat vuodet PF-studion nimellä. Tältä Pietisten jälkeiseltä ajalta on siis kokoelmassa mukana vielä yli 20.000 kuvaa.

Mainos Taucher, Pauligin Pantteri-pöytäsuolaa. Kuva Matti Pietinen 1951. Pietisen kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.

Pietisten kuvaamo otti vuosittain kymmeniä tuhansia kuvia, joista vain osa kuvattiin studiossa Kasarmikadulla tai Veneentekijäntiellä ja merkittävä osa tehtaissa ja tuotantolaitoksissa ympäri Suomen. Kuvaamon nimi kätkeekin alleen noin tusinan verran ammattitaitoisia kuvaajia. Kuvaajatiedot ovat pääosin säilyneet negatiivipussien yhteydessä.

Vuonna 1946 kuolleen Aarne Pietisen nimiin merkittyjä kuvia on kokoelmassa noin 200 ja vuonna 1945 yhtiöstä lähteneen Viljo Pietisen noin 1.000. Työllistetyin kuvaaja vaikuttaa olleen Matti Pietisen luokkatoveri ja veljesten luottomies Kalle Hirn, jonka nimikirjaimet löytyvät noin 22.000 negatiivipussista. Matti Pietinen itse kuvasi noin 14.300 kuvaa ja Otso 13.500. Näiden pitkäaikaisimpien kuvaajien lisäksi Aarne Tynnilä ja Esko Eerikäinen ottivat valokuvaamon leivissä yli 8.000 kuvaa, Jorma Wirén noin. 2.000 ja Kauko Aalto 1.000. Timo Syrjäsen ja Pauli Bergströmin kuvia aineistossa on muutamia satoja.

Jäädytettyjä lahnoja Tukon kalapakkaamolla. Kuva Matti Pietinen 1948. Pietisen kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.

Jo aineiston suunnaton koko kertoo siitä, että joukkoon mahtuu hyvin monentyyppisiä otoksia, eivätkä kaikki välttämättä ole sisällöltään valokuvataiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti kiinnostavia. Samalla suuri kuvamäärä ja nimekkäiden kuvaajien ammattitaito takaa sen, että kokoelmassa on enemmän laadukkaita ja kiinnostavia kuvia kuin suhteellisen lyhyen digitointiprojektin aikana on mahdollista käsitellä. Pietisen valokuvaamon aineisto Valokuvataiteen museossa ja muiden tahojen arkistoissa tarjoaakin vielä pitkäksi aikaa aarrearkun, josta on mahdollista kaivaa lähes aiheeseen kuin aiheeseen liittyviä arvokkaita kuvayksilöitä.

Negatiivipussien tiedot kirjataan ylös ja kuvat siirretään arkistokelpoisiin säilytyskuoriin. Kuva Vili Niemi, Suomen valokuvataiteen museo.

  

Teksti: Eemeli Hakoköngäs, 12.11.2014

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy