Valokuvataiteen museon näyttelyt 2024

myriam-boulos.jpg

Poliittisen valokuvan festivaali 2024 – Diagnoosi 

Kaapelitehdas, 31.1.5.5.2024 

Vuoden 2024 Poliittisen valokuvan festivaalin teemana on diagnoosi. Näyttelyn neljä teoskokonaisuutta nostavat esille yksilöön kohdistuvan diagnosoinnin kollektiivisen vastustamisen. Näyttely kysyy, mitä jos ongelmana ovatkin yhteiskunnalliset olosuhteet, ja tervehdyttämistä yksilöiden sijaan tarvitsisikin yhteiskunta.

Laia Abrilin (s. 1986) teos Joukkohysteriasta tutkii kollektiivisia sairauskohtauksia feministisestä näkökulmasta. Abril osoittaa, että joukkohysteria voi olla yhteisön vastarinnan muoto.  

Myriam Boulosin (s. 1992) kuvasarja What’s ours on muotokuva Libanon pääkaupungista Beirutista sekä kaupunkina että vallankumouksen ja korruption keskellä elävänä yhteiskuntana, jossa elämä kuitenkin jatkuu.  

August Joensalon videoteos F64.8 - Muu sukupuoli-identiteetin häiriö käsittelee transihmisten oikeuksia. Joensalon teoksessa transhoitojen portinvartijana toimivan systeemin väkivaltaisuus asettuu vastakkain transyhteisöjen sisäisen solidaarisuuden ja rakkauden kanssa. 

Jan Kailan (s. 1957) kuvaama Elis Sinistö (1919–2004) oli yhteiskunnasta ja sen käytännöistä irrottautunut erakkomystikko ja taiteilija, joka eli itse luomassaan maailmassa luontoa kunnioittaen. Kuvasarja on osa Valokuvataiteen museon kokoelmaa.

 

daido-moriyama-harumi-chuo-tokyo-1970.-weekly-playboy-oct-1970-daido-moriyama-daido-moriyama-photo-foundation-pieni.jpg

Daido Moriama – retrospektiivi 

K1, 8.3.2024 2.6.2024 

Japanin suurimman valokuvaajan, Daido Moriaman (s. 1938) kuusikymmentä vuotta kestäneellä uralla on ollut voimakas vaikutus tapaamme katsoa ja ymmärtää valokuvia. Moriama tallensi ja tutki kamerallaan ympäristöään sodanjälkeisessä Japanissa. Hän kuvasi lännestä saapuvan kulutuskulttuurin yhteentörmäystä japanilaisen yhteiskunnan perinteiden kanssa, leikitellen sen suhteella kuviin sekä visuaaliseen kulttuuriin. Hänen omintakeinen otteensa katuvalokuvaukseen on tallennettu lukemattomiin kirjoihin, joiden kanssa työskentely on ollut keskeistä hänen uralleen. Installaatiomuotoisessa näyttelyssä nähdäänkin ensimmäistä kertaa kymmeniä Moriaman harvinaisista valokuvakirjoista ja lehdistä. 

 

niina-vatanen_the-rudiments-of-cosmology.jpg

Niina Vatanen 

Kaapelitehdas, 24.5.–1.9.2024 

Kesällä 2024 Kaapelitehtaan valtaa luonnontiede ja muinaiset uskomukset. Niina Vatasen (s.1977) näyttelyssä yhdistyy taiteilijan kiinnostus kasveihin, luonnontieteisiin, taidehistoriaan, myytteihin, riitteihin ja uskomuksiin. Näyttelyssä nähdään Vatasen uusia teoskokonaisuuksia, joiden inspiraationa on toiminut Valokuvataiteen museon kokoelmat. Vatanen on myös valinnut Valokuvataiteen museon kokoelmista näyttelyyn teoksia, jotka käyvät tiivistä vuoropuhelua taitelijan omien teosten kanssa. 

 

emma-sarpaniemi_genoa-lemons-2019.jpg

Emma Sarpaniemi 

K1, 14.6.–29.9.2024  

Kesällä 2024 K1:ssä sukelletaan Emma Sarpaniemen (s.1993) performatiivisten muotokuvien maailmaan. Sarpaniemi tutkii yhdessä ja yksin rakennetuissa muotokuvissa naiseuteen ja feminiinisyyteen liittyviä esteettisiä ja sosiaalisia normeja empatian ja huumorin keinoin. Sarpaniemi haluaa antaa arkisille esineille uusia symbolisia merkityksiä: kuvien lähtökohtana on usein kirpputorilta löydetty esine tai vaate. Värit ja leikkisyys on usein yhdistetty naiiviuteen, mutta Sarpaniemi kääntää leikkisyyden voimavaraksi ravistelleessaan totuttuja naiseuden käsitteitä ja normatiivisia sukupuolirooleja. 

 

ysari_-magnus-scharmanoff_mies-joka-avasi-sailykepurkin-1993-svm.jpg

Ysäri – valokuvataidetta 1990-luvulta  

Kaapelitehdas, 20.9.2024 – tammikuu 2025 

Haave kuratoida näyttely rönsyilevästä ja monimuotoisesta materiaalista – 1990-luvun valokuvataiteesta museon kokoelmissa – totetutuu vihdoinkin. Näyttely pohtii, miten valokuvailmaisu muuttui 90-luvulla ja miten eri tavoin se irrottautui modernista. Näyttely tutkii sitä, miten ja mihin valokuvalla haluttiin 90-luvulla vaikuttaa, teemoinaan mm. yhteiskunnallinen kritiikki, sukupuoliroolit ja -identiteetit, ekologiset kysymykset, subjektivismi sekä varhainen digitaalisuus. Kokonaisuus pohtii myös miksi 90-luvun valokuvataiteen teemat ovat edelleen hyvin ajankohtaista ja merkityksellistä. 

 

tuomo-manninen-helsinki-1996.png

Tuomo Manninen   

Kaapelitehdas, 20.9.2024 – tammikuu 2025 

Tuomo Manninen (s. 1962) on 1990-luvulta lähtien kuvannut erilaisia ryhmiä ympäri maailmaa. Kuvissa ryhmä muodostuu esim. vanhemmista hiekkalaatikon reunalla, teatterin näyttelijöistä tai vaikkapa raitiovaunun kuljettajista. Manninen on kiinnostunut siitä, millaiset asiat synnyttävät ryhmän. Ryhmämuotokuviin kiinnittyy ajankuvaa, sosiaalisia normeja sekä näkymiä yhteiskunnan valtarakenteisiin. Mannisen kuvien kautta piirtyy myös esiin kuvia työstä – erityisesti meille usein näkymättömästä työstä.  

 

K1:n syksyn 2024 näyttely julkistetaan myöhemmin.

 

Etsin-galleria, Kaapelitehdas

 

phan-nguyen_maniqueer_2023_02-1.jpg

Phan Nguyen: Maniqueer

Etsin-galleria, Kaapelitehdas 

31.1.31.3.2024  

Amelia Phan Nguyenin näyttely kertoo queerien, diasporassa elävien ihmisten kokemuksista. Se sukeltaa kysymyksiin kaksoisidentiteeteistä, integraatiosta, kuulumisesta ja etno-kulttuurisista juurista, keskittyen kuitenkin erityisesti siihen, millaista on kokea yhteyttä toiseen yli maiden ja kansojen rajojen, ja yli eurosentrisen tiedon.

 

edited-2.png

Wanda Holopainen, Naomi Holopainen, Priscilla Oseia

Etsin-galleria, Kaapelitehdas

5.4.2.6.2024

Taiteilijaryhmä esittelee näyttelyn, joka käsittelee luottamuksen ja hiljaisuuden monimutkaista yhteyttä. Mitkä ovat luottamuksen rakentamisen perusedellytykset? Matka avautuu kyseenalaistamalla sanattomien sanojen muodostamia säröjä, tyhjiöitä ja aukkoja.

 

jonne-sippola-tarja-berndt-ja-mina.png

Jonne Sippola: Tarja, Berndt ja minä  

Etsin-galleria, Kaapelitehdas 

7.6.8.9.2024 

Tarja, Berndt ja minä on Jonne Sippolan teos, joka kertoo taiteilijan ja hänen vanhempiensa suhteesta Sippolan transprosessin aikana. Näyttely käsittelee sukupolvien välisten rajojen yli kurottavaa empatiaa, ymmärrystä ja tukemista. Teos purkaa perhesuhteisiin liittyvää vaikenemisen kulttuuria ja toimii itsessään korjaavana ja parantavana tilana menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden risteyksessä. 

 

valtteri-kleemola_-matti-ja-teppo-2023.jpg

Valtteri Kleemola: Valtterin maailmat

Etsin-galleria, Kaapelitehdas

13.9.–3.11.2024 

Valtteri Kleemola on taiteilija, joka luo omakuvia sosiaalisen median välineillä ja estetiikalla. Kuvissaan Kleemola leikittelee julkkisten identiteeteillä, sekoittaa sukupuolirooleja ja sijoittaa itsensä populaarikulttuurin tapahtumien keskelle. Hahmot hymyilyttävät ja koskettavat, ja nostavat esiin kysymyksiä siitä, millaiset kehot ja identiteetit nousevat haluttaviksi ja tavoiteltaviksi nykykulttuurin hahmoiksi. 

 

Viljami Nissi: Seitsemän kuumaa veljestä (työnimi)

Etsin-galleria, Kaapelitehdas 

8.11.2024–12.1.2025

Viljami Nissin näyttelyn lähtökohtana on queer-luenta Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä. Näyttely esittää klassikkoteoksesta vaihtoehtoisen version, joka pohtii Nissille teoksessa merkityksellisintä teemaa: veljeyttä. Projektin työnimi viittaa myös Sandra Hagmanin saman nimiseen, suomalaista homohistoriaa käsittelevään teokseen.

 

Lisätiedot ja kuvapyynnöt:
Jaakko Laasanen
viestintäpäällikkö, Suomen valokuvataiteen museo
040 6800 307
jaakko.laasanen@fmp.fi

 

Kuvatiedot:

Poliittisen valokuvan festivaali 2024: Myriam Boulos

Daido Moriyama, Harumi, Chuo, Tokyo, 1970. Weekly Playboy, Oct 1970.  © Daido Moriyama, Daido Moriyama Photo Foundation.

Niina Vatanen: The Rudiments of Cosmology

Emma Sarpaniemi: Genoa Lemons, 2019.

Ysäri – valokuvataidetta 1990-luvulta: Magnus Scharmanoff: Mies joka avasi säilykepurkin, 1993 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Tuomo Manninen: Helsinki, 1996.

Amelia Phan Nguyen: ManiQueer, 2023.

Wanda Holopainen, Naomi Holopainen, Priscilla Osei.

Jonne Sippola: Tarja, Berndt ja minä.

Valtteri Kleemola: Matti ja Teppo, 2023.

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy