Ensimmäistä kertaa järjestettävä Helsinki Darkroom Festival juhlistaa analogisen valokuvauksen luovia mahdollisuuksia ja monimuotoisuutta

sebastien-reuze-soleil-boreal2021.jpg 

Pysyvä jälki – Helsinki Darkroom Festival

28.1.–24.4.2022  

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, Helsinki

Näyttelyt avoinna ti–su klo 11–18, ke 11–20

Median vierailuaika näyttelyyn to 27.1.2022 klo 10–12 rsvp jaakko.laasanen@fmp.fi

 

Filmille kuvaaminen on edelleen voimissaan, vaikka digikuvaus onkin nykyisin valokuvauksen valtavirtaa. Kuvien vedostaminen pimiössä kasvattaa suosiotaan erityisesti nuorten valokuvaajien keskuudessa. Valtavirrasta marginaaliin jääneiden menetelmien säilymisessä ovat korostuneet taiteen ja itseilmaisun merkitys. 

Ensimmäistä kertaa järjestettävän Helsinki Darkroom Festivalin päänäyttely Pysyvä jälki juhlistaa nykyajan pimiötaidetta ja analogisen valokuvan luovia mahdollisuuksia. Näyttely tuo esille yksitoista valokuvaajaa, jotka on pääosin valittu avoimeen kutsuun vastanneiden 394 hakijan joukosta.

Näyttelyn teokset ovat muutaman viime vuoden ajalta, ja kansainvälinen taiteilijajoukko edustaa erilaisia näkökulmia ja ilmaisutapoja. Mukana on sekä kameralla kuvattuja että ilman kameraa toteutettuja, pelkästään optisiin ja kemiallisiin prosesseihin perustuvia kuvia. Kaikkia näyttelyn teoksia yhdistää se, että niiden fyysinen olomuoto on erottamaton osa teosten syntyprosessia.

Helsinki Darkroom Festivalin on toteuttanut Suomen Pimiötaiteilijat ry. Yhdistys perustettiin vuonna 2016 turvaaman analogisten valokuvien vedostustaidon säilymistä ja pimiötyöskentelyyn liittyvän tietotaidon jakamista. Festivaali järjestetään Suomen kulttuurirahaston tuella.

 

sebastien-reuze-soleil-boreal2021-1.jpg

Sébastien Reuzen (s.1970) installatio SOLEIL juhlistaa aineeseen vangittua valoa. Sen pääosassa ovat auringon säteet, jotka ovat kiinnittyneet valoherkkään materiaaliin matkustettuaan ensin kahdeksan minuuttia avaruuden halki.

 

elodie-grethen_feeling-blue_3.jpg

Installaatiossa Feeling blue Elodie Grethen (s. 1988) on jättänyt kehonsa jäljen lakanoihin ja peittoihin vuonna 1842 keksityllä vedostusprosessilla – syanotypiatekniikalla.

 

marcus-desieno_46.979000-103.538700_2018.jpg

Teoskokonaisuuden Ei-kenenkään-maa: Näkymiä valvontavaltiosta luomiseksi Marcus DeSieno (s. 1988) hakkeroitui valvontakameroihin eri puolella maailmaa. Löytyneet klassiset ja ylevät maisemat hän ikuisti tietokoneen näytöltä käyttäen suurkuvakameraa ja suolapaperinegatiiveja. Kokonaisuudessa yhdistyvät 1800-luvun maisemavalokuvauksen perinteet sekä nykyaikainen, kuvan avulla toteutettu ihmisten hallinta.

 

galina-kurlat-7.-toukokuuta-kaytetty-kylpyvesi_2020.jpg

Galina Kurlatin (s. 1981) Tuntien kartoitus on syntynyt kevään 2020 aikana niillä materiaaleilla, jotka taiteilija ehti ottaa mukaansa studiostaan ennen lockdownia. Ensimmäiseksi syntyi lumenvedos kylpyhuoneen viemäristä löytyneestä hiuksesta. Syntyajankohtansa yhteiskunnallisia olosuhteita heijastellen sarja osoittaa kuinka analoginen valokuvaus antaa kaaokselle ja epävarmuudelle keskeisen roolin kuvantekoprosessissa.

 

giorgi-shengelia-sarjasta-accidental-portraits-2020-4.jpg

Giorgi Shengelia (s. 1984) tavoittelee sarjassaan Vahinkomuotokuvat perheensä tulipalossa tuhoutuneiden valokuvien tunnelmaa, ja löytää samalla salaisen rinnakkaisen maailman.

 

mate-dobokay-silver-on-zinc.jpg

Máté Dobokayn (s. 1988) teoskokonaisuus Ag on saanut nimensä hopean kemialliselta merkiltä. Dobokay pilkkoo valokuvan alkuaineen asteelle niin kemiallisessa kuin filosofisessakin mielessä.

 

iana-mizguina-pikku-uikku-2020.jpg

Iana Mizguinan (s. 1987) fotogrammisarja Still Twitching pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, voivatko täytetyt eläimet tai valokuvaus tallentaa jotakin niin ohikiitävää kuin linnun elämä.

 

frank-mcelhinney_milestone-2021_002.jpg

Frank McElhinneyn (s. 1964) sarja Virstanpylväs kuvittaa 1800-luvun historiaa: kuvien aiheena on laavamuodostelma, jonka Irlannin suurta nälänhätää paenneet siirtolaiset näkivät laivasta saapuessaan Belfastista Glasgow’iin.

 

jacob-clayton_untitled-s.p-15-16-dialogue_2018_001.jpg

Kuvasarja Hämähäkkikuvasalkku on syntynyt taiteilija Jacob Claytonin (s. 1995) puutarhavajassa. Clayton on kuvannut vajassa elävää hämähäkkiyhdyskuntaa ja vedostanut kuvat samassa paikassa.

 

liam-leslie_mary_s-plinth_2020.jpg

Liam Leslie (s. 1992) dokumentoi sarjassaan Roger edellisen asukkaan jälkiä kerrostalokaksiossa. Painaumat kokolattiamatossa rinnastuvat valon jälkiin valokuvassa.

 

carol-golemboski_ristiassa-sarjasta-card-tricks-and-curiosities.jpg

Carol Golemboskin (s. 1971) teossarja Korttitemppuja ja kuriositeetteja on oodi pimiölle ja ihmeen tunnulle, jonka kehitealtaassa taianomaisesti esiin ilmestyvä valokuva tuottaa.

 

Lisätiedot ja kuvapyynnöt: 

Jaakko Laasanen  

viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo  

040 6800 307  

jaakko.laasanen@fmp.fi 

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy