Tyyne Böökillä oli suosittu valokuvaamo Pitkänsillan pohjoispuolella. Elsa Sillman oli lääketieteen opiskelija ja valokuvauksen harrastaja. Kevään aikana Böök tasapainotteli puolueettomuutta tavoitellen kuvaamossaan Siltasaaressa, Punakaartin käytössä olleen Työväentalon naapurissa. Sillman toimi kiihkeästi maan alla valkokaartilaisia tukien. Naisten taustat ja elämäntarinat olivat niin erilaiset, että he tuskin koskaan tapasivat.

Helsingin valtauksen jälkeen molemmat liikkuivat kaupungilla kameroineen. He tallensivat sodan jälkiä, voittajien hymyjä ja hautajaisten arkkurivejä, tuttuja myös muiden helsinkiläiskuvaajien valokuvista. Samat aiheet muodostivat myöhemmin valkoisen Suomen virallisen kuvakertomuksen sodan päättymisestä Helsingissä. Sillmanin ja Böökin käsivaralta otettuihin kuviin suunnittelemattomuus ja sattumalta mukaan tallentuneet arkiset yksityiskohdat tuovat välittömyyden tuntua. Kuvissa ei kuitenkaan näy hävinneen osapuolen näkökulmaa: vankileirien kärsimyksiä, teloituksia, nälkää ja turvattomuutta.

Esillä olevat kehystetyt kuvat ovat uusia mustesuihkutulosteita digitoiduista alkuperäisnegatiiveista. Vitriinissä olevat kuvat ovat alkuperäisiä valokuvavedoksia 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä.

Pienoisnäyttely on esillä museon Kuvakulma-tilassa.