Kuva: Miriam Bäckström

JOITAKIN OSIA MAAILMASTA VALOKUVATAIDE – ARKITAIDE 2000

Valokuvataiteilijoiden Liiton yhdessä Helsingin kulttuurikaupunkisäätiön, Valokuvataiteen museon sekä kuuden keskeisen helsinkiläisgallerian kanssa tuottama "Joitakin osia maailmasta" on kahdeksan kansainvälisen näyttelyn kokonaisuus.

"Joitakin osia maailmasta" on jatkumo sekä Valokuvataiteilijoiden Liiton ja Valokuvataiteen seuran perinteikkäille "Valokuvataide-Arkitaide" -tapahtumille että osa Helsingin kultturipääkaupunkivuoden ohjelmistoa.

Näyttelyistä laajin on Valokuvataiteen museon yhteisnäyttely, jossa on esillä kymmenen eri taiteilijan teoksia. Galerie Anhava, Galleria Artina, Galleria Bakeliittibambi, Valokuvagalleria Hippolyte, Galleria Kari Kenetti ja Kuvataideakatemian Galleria esittävät puolestaan yhden yksityisnäyttelyn kukin, poikkeuksena Galleria Bakeliittibambi, jonka molemmissa tiloissa on esillä yksityisnäyttelyt.

Miriam Bäckström (Ruotsi), Rineke Dijkstra (Alankomaat), Fischli & Weiss, (Sveitsi), Jonas Ekeberg (Norja), Paul Graham (Iso-Britannia), Frances Kearney, (Iso-Britannia), Esko Männikkö (Suomi), Beat Streuli (Sveitsi), Wolfgang Tillmans (Saksa/Iso-Britannia).

"Joitakin osia maailmasta" -kokonaisuuden Valokuvataiteen museon osiossa esiintyy kymmenen kansainvälisesti arvostettua nykytaiteilijaa seitsemästä eri Länsi-Euroopan maasta. Suurin osa kyseisistä taiteilijoista ei ole aiemmin esittänyt teoksiaan Suomessa.

Nämä kymmenen taiteilijaa on valittu näyttelyyn siksi, että heidän tuotantonsa ovat yhteiskunnallisesti ajankohtaisia ja esteettisesti vaikuttavia. Jokainen taiteilija sekä käyttää hyväkseen, että radikalisoi valokuvauksen (ja videon) perinteisintä ja tehokkainta ominaisuutta: sen kykyä uudelleenesittää jo tapahtuneita "tosiasioita" uskottavasti ja koskettavasti - ikäänkuin suoraan todellisuudesta. Tästä valokuvauksen kyvystä olla tai siirtää "todellisuutta" on kiistelty koko valokuvauksen olemassaolon ajan, ja keskustelut ovat viime vuosikymmeninä kiihtyneet mm. postmodernismin ja digitaalitekniikan vaikutusten ansiosta.

Mutta kuten hyvää nykytaidetta yleensäkin, voi tämän näyttelyn teoksia lähestyä useammalla eri tavalla: katsoja voi kokea ne esteettisinä kuvapintoina (väri, muoto), sosiologiaa tai antropologiaa muistuttavina tallenteina tai jopa muita medioita (esimerkiksi elokuvaa tai kuvanveistoa) käsitteellistävinä installaatioina.

Miriam Bäckström

Ruotsalaisen Miriam Bäckströmin aiheena on elokuvien illusorinen maailma. Bäckström ei suuntaa kameraansa kohti kuuluisia filmitähtiä tai mahtavia spektaakkeleita, vaan tallentaa usein vaatimattomiin tiloihin elokuvia varten rakennettuja lähes huomaamattomia kulisseja.

Bäckströmin "Set Constructions" -sarjan jännite syntyy siitä, ettei katsoja välttämättä pysty erottamaan elokuvan tilapäisiä rakenteita tilan pysyvämmäksi tarkoitetusta "oikeasta" sisustuksesta vaikka ehkä aistiikin jotain olevan vinossa. Näin "dokumentti" ei perinteisten odotusten mukaisesti selvennä tai näytä kuvattavan ympäristön luonnetta, vaan "hämärtää" sen. Miriam Bäckström on tällä hetkellä ruotsalaisen nykytaiteen kiinnostavimpia ja kysytyimpiä tekijöitä. Hänen tuotantoaan on esitetty 1999-2000 mm. Lontoossa, Venetsiassa, Hannoverissa ja Tukholmassa.

Rineke Dijkstra

Alankomaalainen Rineke Dijkstra valokuvaa ja videoi ihmisiä eri maissa useammalla eri mantereella. Dijkstra on perinteisten dokumentaristien tavoin kiinnostunut kansalliset rajat ylittävistä ihmisenä olemisen kokemuksista. Dijkstra kuitenkin redusoi näitä kokemuksia suuremmassa määrin kuin mitä dokumentti-valokuvauksessa on ollut tapana. Näyttelyssä esitettävä kaksiosainen videoteos "The Buzzclub, Liverpool, UK/Mysteryworld, Zaandam, NL" (1996-1997) on valmistettu seuraavasti: Dijkstra rakensi brittiläiseen ja hollantilaiseen nuorisodiskoon improvisoidun studion, johon hän pyysi nuoria poseeraamaan ja tanssimaan. Lopputulos on koskettava ja erikoinen, kun liikkuvat muotokuvat kertovat sekä nuorten yksilöllisyydestä, että heidän tarpeestaan samastua kollektiiviseen. Rineke Dijkstra voitti vuonna 1999 kansainvälisesti arvostetun City Bank -palkinnon. Dijkstran valokuvia ja videoita on 1990-luvun puolivälin jälkeen nähty lukuisissa keskeisissä nykytaidenäyttelyissä.

Beat Streuli

Sveitsiläinen Beat Streuli tunnetaan jättikokoisista suurkaupungin ihmisvilinää esittävistä dia-projisoinneistaan ja still-valokuvistaan.

Streulin kuvat kertovat samankaltaisista paikoista kuin modernististen katuvalokuvaajien teokset (esim. Garry Winogrand), mutta Streuli ei katuvalokuvaajien tapaan pyri rakentamaan ohikulkijoista ratkaisevan hetken avulla yhteistä tarinaa vaan hän jättää ohikulkijat ikäänkuin henkisesti etäälle toisistaan - "moderniin vieraantuneisuuden tilaan", vaikka he usein ovatkin fyysisesti kosketusetäisyydellä toisistaan.

Streuli esittää Valokuvataiteen museossa sarjan suurikokoisia still-valokuvia Tokiosta. Düsseldorfissa asuva Beat Streuli on viime vuosina kuvannut ja esittänyt kuviaan niin Euroopassa kuin Kauko-Idässä ja Australiassakin.

Fischli & Weiss

Sveitsiläisen taiteilijaduon, Fischli & Weissin, aiheena ovat kukat ja kasvit. Fischlin ja Weissin tapa käsitellä kyseistä aihetta poikkeaa ratkaisevasti modernismin perinteestä (kukkia ja kasvejahan ovat kuvanneet lukuisat kuuluisuudet Westonista Mattlethorpeen).

Fischli ja Weiss heijastavat värikylläiset kaksoisvalotetut kuvansa häivettä käyttävien diaprojektoreitten avulla teosta varten rakennetun pimeän huonetilan seinään. Tämä leikkisä installaatio valloittaa ironisella kauneudellaan, onhan räiskyviä värejä ja sumeilematonta diakuvien päällekäin esittämistä usein pidetty kitsinä ja amatöörivalokuvaukselle tyypillisenä. Lisäksi teos tarkastelee elokuvallisen illuusion syntymistä: vaikka Fischlin ja Weissin kuvat ovat alunperin "stillejä", tekee esitystekniikka katsojalle kepposen - kuvat tuntuvat olevan jatkuvassa unenomaisessa liikkeessä.

Fischli & Weiss aloittivat taiteellisen yhteistyönsä jo 1979. Parivaljakko on esittänyt veistosinstallaatioitaan, lyhytelokuviaan, videoitaan ja valokuviaan lukuisissa yhteis- ja yksityisnäyttelyissä Euroopassa ja Amerikan mantereella.

Wolfgang Tillmans

Saksalaisbrittiläinen Wolfgang Tillmans on ollut viime vuosien kohutuimpia eurooppalaisia valokuvaajia. Hänen tuotantonsa on monipuolinen ja rohkea, valokuvauksen raja-aitoja kaatava ja vaikeasti määriteltävissä. Tillmans, joka toimii sekä mainosvalokuvauksen, että taiteen piirissä, on johdonmukaisesti puolustanut ns. x-sukupolven arvomaailmaa, jossa korkeataide ja kulutuskulttuuri, lavastettu ja autenttinen, esittävä ja ei-esittävä sekä henkilökohtainen ja yleinen sulautuvat saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tillmanssin yksittäiset kuvat ovat usein koruttomia ja tutunoloisia, miltei kuin sitaatteja eri vuosikymmeniltä. Esimerkiksi sadoista seinään liimatuista mustesuihketulosteista koostuvat installaatiot ja taitavasti editoidut kirjat tuovat esiin Tillmanssin esteettisen eleganssin ja kerrontaan liittyvän lahjakkuuden. Tillmans rakentaa "Joitakin osia maailmasta" -näyttelyyn 17 metriä pitkän seinäteoksen.

Esko Männikkö

Esko Männikkö on ollut suomalaisen nykytaiteen ja valokuvauksen menestyneimpiä ja kiistellyimpiä taiteilijoita jo pitkään. Männikön kuvien vaikuttavuutta on perusteltu milloin maalaustaiteen perinteestä tutuin kriteerein, milloin taas vetoamalla siihen, että ne ovat perinteistä dokumentaarista valokuvausta parhaimmillaan. Männikön pyrkimyksiä laajentaa taiteellista ilmaisuaan kolmiulotteisuuden suuntaan on sen sijaan käsitelty vähemmän. Männikön viime vuosien veistokselliset tilaan rakennetut valokuvainstallaatiot ovat etääntyneet niin perinteisemmästä "puhtaasta" tauluperinteestä kuin suorasta valokuvauksestakin kohti nykykuvataiteesta tuttua esinekollaasin rakennetta ja kuvan esineellisen läsnäolon korostamista. Männikkö valmistaa Valokuvataiteen museoon uuden neliosaisen installaation, joka pohjautuu Suomessa otettuihin panoraamavalokuviin.

Frances Kearney

Brittiläinen Frances Kearney esittää sarjan suurikokoisia, värillisesti vaikuttavia valokuvia. Kearneyn kuvien ihmiset ovat selin kameraan, omiin oloihinsa vaipuneita, ja jokainen heistä "suorittaa" pienenpientä ajan kulumista korostavaa melankolista rituaalia. On kuin valokuvaukseen kuuluva todistaminen tai realistinen esittäminen olisi Kearneyn kuvissa käännetty päälaelleen: katsojalla ei ole pääsyä kuvissa olevien ihmisten mielikuvamaailmoihin - me voimme vain kuvitella mitä kuvien esittämät tapahtumat lopulta merkitsevät.

Frances Kearney valmistui vuonna 1998 lontoolaisesta Royal College of Artista ja on sen jälkeen osallistunut useaan merkittävään näyttelyyn niin Iso-Britanniassa kuin manner-Euroopassakin.

Paul Graham

Brittiläinen, Helsingin Juhlaviikoilla vuonna 1998 esiintynyt Paul Graham, esittelee ensimmäistä kertaa teossarjansa "Paintings". Graham on kuvannut julkisten käymälöiden seinäpintoja ja niihin kirjoitettuja ja piirrettyjä viestejä. Grahamin valokuvat ovat hämmentävän ristiriitaisia: abstraktia taidetta muistuttavat ylevänoloiset seinäpinnat ovat täynnä perverssejä ja suorasukaisia seksiin liittyviä ehdotuksia ja kommentteja. Kansainvälisesti tunnetulla Paul Grahamilla on pitkä ura takanaan. Erityisen innostavia ovat olleet Grahamin valokuvakirjat, jotka jatkavat Robert Frankin subjektiivisdokumentaarista kerrontatapaa. Grahamin viimeisin kirja "End of an Age" julkaistiin Scalon toimesta 1999.

Jonas Ekeberg

Norjalaisen Jonas Ekebergin "SYNC." -teos rakentuu yhdeksästä videomonitorista. Kullakin monitorilla esiintyy ulko- tai sisätiloissa arkisia askareita puuhaava ihminen. Ihmisillä ei aluksi näytä olevan muuta yhteistä kuin teoksen äänimaailma, joka sekin perustuu yhdeksään eri tapahtumaan, mutta on muokattu nelikanavaiseksi "äänitilaksi". Ekebergin teos kuvaa tuttua, mutta helposti vaille huomiota jäävää modernin ajan kysymystä: meitä kaikkia ympäröi niin valtava kuvien ja äänien kakofonia, että se väkisinkin muodostaa eräänlaisen poeettisen kokonaiselämyksen, jossa yksittäisen kuvan tai äänen sisällöllä ei ole suurtakaan merkitystä.

Ekeberg valmistui vuonna 1997 göteborgilaisesta Högskolan för Film och Fotografi MA-koulutusohjelmasta. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin. Ekeberg on lisäksi toiminut niin taidekriitikkona kuin kuvataidekuraattorinakin.

Näyttelyluettelo

"Joitakin osia maailmasta" -tapahtuman yhteydessä julkaistaan kaksikielinen (suomi/englanti) näyttelyluettelo, joka sisältää teoskuvia jokaiselta näyttelyihin osallistuvalta taiteilijalta sekä jokaista taiteilijaa ja hänen tuotantoaan esittelevän huippuluokan kirjoittajan laatiman tekstin. Näyttelyluettelon toimituksesta vastaavat Mika Elo, Jan Kaila ja Marjatta Tikkanen, taitosta Mika Elo.
Yhteistyötahot

JOITAKIN OSIA MAAILMASTA / VALOKUVATAIDE - ARKITAIDE 2000 kuuluu Helsingin kulttuurivuoden ohjelmistoon, Helsingin ollessa vuonna 2000 Euroopan kulttuurikaupunki. "Joitakin osia maailmasta" -tapahtuman tuottaa Valokuvataiteilijoiden Liitto ry yhdessä Helsingin kulttuurikaupunkisäätiön, Suomen valokuvataiteen museon, Galerie Anhavan, Galleria Artinan, Galleria Bakeliittibambin, Galleria Kari Kenetin, kuvataideakatemian ja Valokuvagalleria Hippolyten kanssa.

TAPAHTUMAAN TUKEVAT MM. Alankomaiden Suurlähetystö, The British Council, Goethe Institut, NIFCA, NKKK, Norjan Suurlähetystö, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Taideteollinen Korkeakoulu / Valokuvataiteen laitos.

"JOITAKIN OSIA MAAILMASTA" / VALOKUVATAIDE - ARKITAIDE 2000 -tapahtuman on kuratoinut Jan Kaila. Tapahtuman koordinoinnista on vastanut Marjatta Tikkanen. Valokuvataiteen museon näyttelyarkkitehtuurin on luonut arkkitehti Roy Mänttäri. Installaatioiden tekniikasta vastaa Marko Loponen Koskela Art & Media Housesta. Näyttelyrakenteet ovat puuseppä Heikki Mäkisen käsialaa.

 

Suomen valokuvataiteen museo
1. kerros

Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki

1.4.–4.6.2000
Teoskuvia
Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy