Kuva: Virve Laustela, 2019 / Suomen valokuvataiteen museo

Visiittikortteja Valokuvataiteen museosta

Visiittikortit olivat 1800-luvun ja 1900-luvun alun suuri valokuvavillitys. Visiittikortteja valokuvataiteen museosta -näyttely esittelee korttikuvastoa vuosilta 1894–1920 Ruoholahden Länsilinkissä, Baanan alkupäässä. 

Valokuvan merkitys sosiaalisena ilmiönä ja esineenä muuttui täysin, kun alusvaatekauppiaasta valokuvaajaksi siirtynyt André-Adolphe-Eugène Disdéri patentoi keksimänsä kameran vuonna 1854. Disderin kameran kumouksellisuus johtui sen kyvystä ottaa jopa tusinan kuvia yhdelle lasilevylle. Lasinegatiivi vedostettiin paperiarkille, josta kuvat leikattiin toisistaan irti. Kuvia kutsuttiin visiittikorteiksi, sillä ne olivat käyntikortin kokoisia ja ne liimattiin kovalle korttipahvipohjalle, jonka yleisin koko oli 10,5 cm x 6,4 cm. Myöhemmin markkinoille tuli useisiin eri kokoihin tehtyjä kuvakortteja.

Disdérin keksinnön myötä yhdellä valokuvaamokäynnillä sai itsestään monta korttikuvaa, jotka olivat huomattavasti aiempia valokuvatyyppejä huokeampia. Oma muotokuva oli nyt yhä useamman ihmisen saavutettavissa. Visiittikorteista tuli läpeensä sosiaalinen ilmiö, niitä jaettiin lähipiirille tai mielitietyille ja talletettiin albumeihin, joista tuli keskiluokkaisten kotien kiintopisteitä, muistamisen ja identiteetinrakentamisen välineitä.

Visiittikorttibuumi haastoi vanhoja käsityksiä muotokuvista. Tämä johti portinvartijuutta muistuttaviin puolustusmekanismeihin muotokuvat omaksi ilmiökseen mieltäneiltä yläluokilta. Esimerkiksi ranskalainen kirjailija Alexandre Dumas valitteli vuonna 1866, miten ennen niin arvokkaita muotokuvia jaeltiin nyt ”kuin almuja kerjäläisille”. Halveksunta ei pysäyttänyt korttimaniaa, mutta varhaisessa valokuvan historiankirjoituksessa visiittikorteista kirjoitettiin epäyksilöllisenä massailmiönä, jossa vaurastuva keskiluokka poseerasi kivikasvoisesti identtisen näköisissä liukuhihnakuvissa.

Korttikulttuuriin mahtui kuitenkin erilaisia itsensä esittämisen tapoja: mielikuvitusta, persoonallisuutta, huumoria, yhteiskuntaluokkien hämärtymistä ja toisiinsa sulautumista, kaverikuvia, kissakuvia ja ylioppilaskuvia. Vaikka usein puhutaan visiittikortin kuolemasta 1800-luvun loppupuolella, pysyivät ne Suomessa suosittuna aina 1920-luvulle saakka. Visiittikortteja valokuvataiteen museosta -näyttelyssä Ruoholahden Länsilinkissä voit tutustua suurennoksiin näistä myöhäisen korttikuvaston eri ilmiöiden edustajista.

Länsilinkki on Suomen valokuvataiteen museon kokoelmien ja yleisötyön näyttelypaikka.

Lainaus kirjasta: Frizot, Michael (toim.) 1988. A new history of photography. Köln: Könemann.

 

Kuvaa, keskustele, luo - tehtäväpaketti näyttelyyn

 

Näyttelypaikan sijainti kartalla:

Länsilinkki
Pylväsgalleria

00180 Helsinki

1.12.2019–22.5.2022
Teoskuvia

Kokoelmanosto
1800-luvun loppupuolella ateljeevalokuvauksessa käytetyt taustakankaat eli fondit nauttivat kultakauttaan.
Kokoelmanosto
Kurkista 1900-luvun alussa Helsingin Neljännellä linjalla sijainneen Atelier Wahlströmin kulisseihin
Muualla verkossa

Hae tietoa ennen 1950-lukua uransa aloittaneista Suomessa toimineista ammattikuvaajista, keskeisistä valokuvauksen harrastajista ja kuvaamoista.

Muualla verkossa

Jos etsit tietoa mistä tahansa valokuvaan liittyvästä, suosittelemme käyttämään Kysy museolta -verkkopalvelua. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivulle tallennetusta materiaalista.

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy