Porvarilliseksi hämäräksi kutsutaan viimeistä hämärän vaihetta aamulla ennen auringon pilkahdusta esiin horisontista (samoin kuin illan ensimmäistä vaihetta auringonlaskun jälkeen). Porvarillisen hämärän aikaan aurinko on alle 6° horisontin alapuolella. Valoa on niin runsaasti, että ulkona näkee liikkua vaivattomasti.
Aamun valjettua ihmiset kiiruhtavat töihin. Seikkailut ja salaperäisyys ovat ohi, sillä niille sopivat paremmin hämärän varhaisimmat vaiheet: astronominen ja nauttinen hämärä.* Aika, jolloin hailea valo hiljalleen vaalentaa horisonttia ja pimeys talojen nurkilla ja pensaiden alla muuttuu entistäkin mustemmaksi.
Inspiraatiota pimeisiin iltoihin ja yöllisiin retkiin voi ammentaa näistä Pertti Nisosen (s.1953) valokuvista. Ne kuuluvat Kuvatoimisto Gorillan kokoelmaan, jota Valokuvataiteen museo on kartuttanut vuodesta 2009 asti. Kokoelmaan kuuluu yli 1200 valokuvaa kahdeksaltatoista valokuvaajalta. Pertti Nisonen on helsinkiläinen freelance valokuvaaja ja kuvajournalisti. Hän on kuvannut muun muassa Suomen Kuvalehteen, Helsingin Sanomiin ja Imageen.
Maria Faarinen, kokoelma-amanuenssi
*Uusi tietosanakirja vuodelta 1962 kertoo, että nauttisen hämärän aikana aurinko on 6°-12° ja astronomisen hämärän aikana 12°–18° horisontin alapuolella. Nauttisen hämärän nimi viittaa merenkulkuun. Sen aikana horisontti on merellä erotettavissa ja kirkkaimmat tähdet näkyvät. Astronomisen hämärän aikana on niin pimeää, että tähtitieteellisten havaintojen teko on mahdollista, mutta kaikki talviöinä paljain silmin nähtävät tähdet eivät erotu. Hämärän eri vaiheet toistuvat sekä aamuisin että iltaisin. Esimerkiksi Helsingissä astronominen hämärä kestää 20.4.–20.8 koko yön, eikä täyttä pimeyttä saavuteta lainkaan.
