Hyppää pääsisältöön
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • Facebook
  • Instagram
  • Twitter
  • Blogi
  • Tule ja koe
    • Aukiolo, liput, sijainti
    • Tapahtumat
    • Opastukset
    • Aikuisryhmille
    • Kouluille
    • Valokuvauskurssit
    • Photofuss-nuoret
    • Museokauppa
    • Saavutettavuus
  • Näyttelyt
    • Näyttelyt nyt
    • Tulevat näyttelyt
    • Menneet näyttelyt
  • Kokoelmat
    • Kokoelmien TAKO-yhteistyö
    • Kuvakulma-näyttelytila
  • Podcast
  • Hankkeet
  • Tietopalvelut
    • Tietoa ja oppaita
    • Kuvapalvelu
    • Kirjasto
    • Konservointi
  • Museoinfo
    • Henkilökunta
    • Museon esittely
    • Medialle
    • Hae meille
    • Apurahat ja palkinnot
    • Aukiolo, liput, sijainti

Huonon sään Helsinki

Pentti Sammallahti: Linnankuja, Katajanokka, Helsinki, 1973

Kun kevätaurinko paistaa, voimme turvallisen etäisyyden päästä muistella, miltä syksy ja talvi pääkaupungissa oikein näyttävät.

Kuluneen talven säät on syystäkin helppo painaa pois mielestä, mutta muistutettakoon vielä, mistä olemme taas selvinneet: lokakuu, marraskuu, joulukuu, tammikuu, helmikuu. Helsingissä on pitkä ja epämääräinen huonon sään vuodenaika.


Matti Koivumäki kuvasi bussiin jonottavia ihmisiä Helsingin Rautatientorin lumimyräkässä 14.2.1971. Suomen valokuvataiteen museo, D2002:109/778.

Sääilmiöitä uutisoidaan nykyään turtumiseen asti superlatiivein – milloin löytyy kuumin, milloin kylmin, milloin sateisin poikkeama tietyn ajankohdan tai ajanjakson keskiarvoon – mutta kuukaudet lokakuusta 2017 tammikuulle 2018 olivat tilastollisestikin harvinaisen synkkiä ympäri Suomea. Aurinko paistoi harvinaisen vähän, ja esimerkiksi Jyväskylässä ei nähty joulukuussa yhtään tuntia auringonpaistetta.

Karu ajatus hiipii mieleen, kun selaa talvikuukausien aikana otettuja Helsinki-kuvia museomme kokoelmista. Kuluneessa talvessa ei taida sittenkään olla mitään niin poikkeuksellista. Tältä täällä usein näyttää, lokakuulta huhtikuulle.

I. K. Inha
I. K. Inha kuvasi Rautatientorin nuoria joulukuusenmyyjiä joulukuun loskassa vuonna 1908. Suomen valokuvataiteen museo, D2005:132/665.

Kalle Kultala, 1981
Kalle Kultala kuvasi jalankulkijan lumisateessa Helsingin Hietalahdessa 22. huhtikuuta 1981. Suomen valokuvataiteen museo, D1995:36.

Tulevaisuudessa meillä on talvisin huonoa säätä todennäköisesti entistäkin enemmän. Ilmastonmuutoksen myötä talvista on tulossa entistä pilvisempiä. Etenkin talvipuolella vuotta sateet lisääntyvät ja tulevat yhä useammin vetenä.

Ankeasta säästä on vaikea iloita, mutta valokuvauksen harrastajat voivat etsiä lohtua valokuvataiteilija Pentti Sammallahden sanoista: ”Opettajana mä teroitin valokuvauksen opiskelijoille, ja vain puoliksi leikillisesti, että mitä huonompi sää, sen parempi kuva. Kuinka mä kaipaankaan räntää ja tihkusumua!” (Haastattelu: Suomen valokuvataiteen museo, 2010)

Sammallahti luonnehtii samalla haastattelunauhalla, että vaikka poutapäivän maisema näyttäisi kuvaushetkellä kuinka kiehtovalta, niin lopullisessa kuvassa se näyttää aina postikortilta.

81/236
I. K. Inhan kuvaama loskainen puisto kevättalvella 1889. Suomen valokuvataiteen museo, D2015:81/236.

Uusi Suomi
Uusi Suomi -lehden uutiskuva Helsingin Erottajalta 23. marraskuuta 1955. Valokuvaaja tuntematon. Journalistinen kuva-arkisto / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma. Digitointi Suomen valokuvataiteen museo, D2004:17/55-4390/1.

Olisiko näissä rehellisissä talvimaisemissa siis vaihtoehtoja kliseisille Helsinki-postikorteille?

Taneli Eskola
Taneli Eskolan teoksessa näkyy Ravintola Lehtovaaran edusta lumipyryssä vuonna 1983. Suomen valokuvataiteen museo D1984:220/1

Matti Koivumäki
Talven riemuja: Matti Koivumäen kuvassa lapset leikkivät lumikasassa Helsingin Hämeentiellä vuonna 1971. Suomen valokuvataiteen museo, D2002:36/1.

Todistettavasti Helsingissäkin paistaa joskus aurinko, ja onpa Pentti Sammallahtikin joskus ottanut kuvia kevätauringossa kylpevästä kaupungista.

Sammallahti
Pentti Sammallahti, Kirkkokatu, Kruununhaka, 1980. Suomen valokuvataiteen museo, D2007:88/2.

Nautitaan nyt, sillä kohta sitä räntää sataa taas!

K-G Roos
K-G Roos, 1956–1958, Helsinki. Suomen valokuvataiteen museo, D1986:63/1417.

Lauri Alaviitala, viestintäasiantuntija

 

Lähteet:
Pentti Sammallahden haastattelu, Suomen valokuvataiteen museo, 2010.

Ilmasto-opas: Ennustettu ilmastonmuutos Suomessa

Yle Uutiset: Tuntuiko, että loppuvuosi elettiin säkissä? – Olet oikeassa, loka-joulukuu oli tavallista pimeämpi (3.1.2018)

Yle Uutiset: Aurinko paistanut viime viikkoina kauemmin kuin muina talvikuukausina yhteensä – ja aurinkoinen talvikeli jatkuu (4.3.2018)

Kokoelmanosto

Elvis Helsingissä

Ei mutta tuohan on Elvis! Suosikki-lehden sivuilla kaksi valokuvaa todistaa tähden vierailusta pääkaupunkiimme. Artikkeli päättyy kuitenkin valintatehtävään: "Yliviivatkaa toinen vaihtoehto: Uskon / en usko." Valokuvaamo Foto Jatan negatiiviarkistosta löytyy ikäviä uutisia niille, jotka halusivat uskoa.

Kokoelmanosto

Kaupunkilaisen luontopolulla

”Kymmeniä tuhansia kilometrejä matkustettuaan he huomasivat viidakon kadonneen. Mitään ei ollut enää tehtävissä; saattoi vain nojautua taaksepäin ja yrittää viihtyä.” Näillä sanoilla alkaa Merja Salon foliokokoinen valokuvakirja Musta kasvisto – illuusioita luonnosta, 1984. Salo kuvasi mustavalkoisen sarjansa valtaosin 1980-luvun alun Helsingissä.

Kokoelmanosto

Turku 150 vuotta sitten

Onkohan Turussa sumua? Vai savua Turun palon jäljiltä? Ei sittenkään. Johan Jakob Reinbergin ottama valokuva on himmenemässä, mutta vielä erottuvat vuosisatoja vanhat maamerkit, Tuomiokirkko ja Aurajoki.

Kokoelmat

Museon kokoelmat

Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Kokoelmat painottuvat suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen – sekä valokuvaajien teoksiin että laajoihin valokuva-arkistoihin. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.

Suomen valokuvataiteen museo

Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Sähköposti: fmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset: workshop@fmp.fi

Lipunmyynti: 09 6866 3621

Tieto- ja kuvapalvelu:
Kysy museolta
fmp@fmp.fi
040 159 5968

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003721291126 (Maventa)
Y-tunnus: 0202327-3

Aukioloajat

Näyttelyt ovat avoinna
ti–su 11–18, ke 11–20
ma suljettu

Pääsyliput

Liput: 10 / 5 €

Alle 18-vuotiaille ilmainen sisäänpääsy.

Museokortilla vapaa pääsy!

Ilmainen sisäänpääsy joka kuun viimeinen ke klo 17–20.

Seuraa meitä

Facebook
Instagram
Twitter
Museon blogi

Tilaa museon uutiskirje sähköpostiisi

 

Yhteistyössä