I.K. Inhan alkuperäis-vedokset

Aamu Nyströmin testamenttilahjoituksen mukana oli pohjustettu, 17x23-kokoinen vedos ”Njokkoo antamassa”.

Suomalaisen valokuvataiteen pioneerin Into Konrad Inhan (1865–1930) monisyinen tuotanto on ollut museon systemaattisen kartoituksen kohteena jo vuosia. Kokoelmiin kuuluu Inhan alkuperäisnegatiiveja sekä eri tekniikoin valmistettuja vedoksia. Vuonna 2014 museo vastaanotti Inhan veljenpojan tyttären Aamu Nyströmin testamenttilahjoituksena satoja Inhan alkuperäisvedoksia, joihin kuuluu myös esimerkkikuva ”Njokkoo antamassa” vuodelta 1894.

Luonnonkuvaajana parhaiten tunnettu Inha oli suuri romantikko, joka onnistui välittämään aiheesta haltioitumisensa taiten sommitelluissa kuvissaan. Hän kuvasi myös muita kokonaisuuksia, kuten kansatieteellisistä lähtökohdista kuvatun Vienan Karjala-sarjan vuonna 1894. Noihin aikoihin karelianismi oli yksi vallitsevia aatteellisia liikkeitä, ja aiheesta innostunut Inha anoi Suomalaisen kirjallisuuden seuralta apurahan Vienan Karjalan katoavaa perinnettä taltioivaan kuvausmatkaan. Mukaansa hän sai kielentutkija Kusti Karjalaisen, ja retki toteutettiin keväällä ja kesällä 1894. Matkakirja ”Kalevalan laulumailta” julkaistiin Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1911.

Karjalaisia ihmisiä ja miljöitä esittävä kuvasarja on yksi valokuvataiteemme klassikoita. Se vaikutti voimakkaasti siihen, miten miellämme runojen Karjalan. Vaikka Inhan perusteet SKS:lle olivat kansatieteelliset – tarkoitus oli kuvata puolueettomasti ”kansantyyppejä” – kuvista välittyy inhimillinen kiinnostus ja kunnioitus kuvattavia kohtaan.

Kuva, jossa uhtualainen pikkutyttö hieroo nenää tätinsä kanssa, esiintyy Kalevalan laulumailta-kirjassa käytännöllistä perimätietoa kertaavassa osiossa. Kuvatekstin mukaan ”pikku tyttöjä ei suudella, vaan ne antavat njokkoo”.  Inhan oli tunnetusti helppo kommunikoida lasten kanssa, ja useissa Vienan Karjalan kuvissa lapset esiintyvät rennosti ja kuvaajaan luottaen. Njokonantokuvasta välittyy Inhan ihastus hellittelyhetkeä kohtaan, ja pääosassa on nimenomaan pieni tyttö. Kamera on tarkennettu hänen pyöreisiin kasvonpiirteisiinsä.

Vienan Karjalan kuvia nähtiin jo marras-joulukuussa 1894 Helsingissä järjestetyssä näyttelyssä. Kuvausmatkan lasinegatiivilevyt kustantanut valokuvaaja K.E. Ståhlberg teetti kuvista 17x23-kokoisia, kartongille pohjustettuja myyntivedoksia. Kuvat numeroitiin, nimettiin ja niihin lisättiin sekä Inhan että K.E. Ståhlbergin nimet. Ajan hermolla ollut kaupunkilaisväestö osti kuvia seinilleen koristeeksi. Lisäksi, kun johonkin yhteyteen tarvittiin Karjala-aiheista kuvitusta, jäljennettiin Inhan kuvastoa joko sellaisenaan tai piirrettyinä versioina. Näin kuvat pureutuivat suomalaisten mieliin välähdyksinä kadonneesta runonlaulajien kulttuurista.

 

Leena Sipponen, amanuenssi

Kokoelmanosto
I. K. Inhan (1865–1930) lehmäkuvat otettiin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn edustamaan suomalaisen maatalouden kehitystä ja korkeaa laatua.
Kokoelmanosto
Tämä kokoelmanosto on hittiparaati morsiamia, ja vähän sulhasiakin – I. K. Inhan, Emmi Fockin, Kalle Kultalan ja Helge Heinosen kuvissa.
Kokoelmanosto
Vuonna 1966 helsinkiläiset valokuvaajat Mikko Savolainen ja Ismo Hölttö tekivät kesälomallaan yhteisen kuvausmatkan heille ennestään tuntemattomille Pohjois-Karjalan syrjäseuduille.
Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa lähes 3 miljoonaa valokuvaa. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.
Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
12/6/0 €, 16/6/0 € 1.1.2024 alkaen
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy