Hyppää pääsisältöön
  • +
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • Tule ja koe
    • Aukiolo, liput, sijainti
    • Tapahtumat
    • Opastukset ja työpajat
    • Valokuvauskurssit
    • Kouluille
    • Podcast
    • Pelit
    • Museo Youtubessa
    • Photofuss-nuoret
    • Saavutettavuus
  • Näyttelyt
    • Näyttelyt nyt
    • Tulevat näyttelyt
    • Menneet näyttelyt
    • Näkökulmia näyttelyihin
  • Kokoelmat
  • Hankkeet
  • Tietopalvelut
    • Tietoa ja oppaita
    • Kuvapalvelu
    • Kirjasto
    • Konservointi
  • Info
    • Henkilökunta
    • Medialle
    • Hae meille
    • Apurahat ja palkinnot
    • Museon esittely
    • Museon arvot
    • Turvallisemman tilan periaatteet
    • Aukiolo, liput, sijainti

Kuvamanipulaation Tie-break

Petteri Bülow, Juha Saari, Touko Yrttimaa, Tie-break, 1990. Tuloste. Suomen valokuvataiteen museo

Digitaalisesti muokattuja valokuvateoksia esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuoden 1990 toukokuussa.  Petteri Bülowin, Juha Saaren ja Touko Yrttimaan näyttely ihastutti yleisöä, mutta toisten kuvaajien taholta kuultiin myös sapekasta kritiikkiä. Teosten rakentaminen digitaalisesti muiden valokuvaajien ottamia kuvia materiaalina käyttäen nähtiin tekijänoikeuksia loukkaavaksi.

Digitaalisen kuvamanipulaation pioneerikolmikko käytti työpaikallaan Yleisradion uutistoimituksessa Quantel Paintbox -laitetta, jolla käsiteltiin videokuvaa ja tuotettiin uutisgrafiikkaa, esimerkiksi niitä uutistenlukijan olan takana näkyviä pieniä symbolikuvia. Kallis kone oli hankittu Yleisradioon jo vuonna 1986, ja samanlaisia käyttivät suuret televisioyhtiöt ympäri maailmaa.

Työssään Paintboxin äärellä Bülow, Saari ja Yrttimaa näkivät sähköisen kuvankäsitellyn tuomat uudet mahdollisuudet ja kuvamanipuloinnin voiman. Ajatus yhteisnäyttelystä syntyi loppusyksystä 1989. Touko Yrttimaa kertoo, että heille tuli lopulta kiire. Oli selvää että digitaalisesta kuvamanipulaatiosta tulisi menestys minä hetkenä hyvänsä, mutta he halusivat ehtiä toteuttaa oman visionsa ensin. Näyttelyn teokset syntyivät seuraavana keväänä intensiivisesti muutaman kuukauden kuluessa - yöaikaan, sillä päivisin tehtiin uutisgrafiikkaa.

Saman vuoden helmikuussa eräs suhteellisen tuntematon Adobe-niminen kalifornialaisyritys julkaisi Macintosh-tietokoneille Photoshop 1.0 -kuvankäsittelyohjelman, josta tuli sittemmin suurmenestys ja markkinajohtaja. Nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin digitaalinen kuvamanipulaatio on arkipäivää, myös valokuvataiteessa. Silti kuvan muokkaaminen tietokoneen näytöllä herättää edelleen voimakkaita tunteita.

Tunteita on herättänyt myös Robert Capan maailmankuulu valokuva, jota Bülow, Saari ja Yrttimaa ovat käyttäneet teoksensa Tie-break pohjana. Capan kuva esittää Espanjan sisällissodassa kuolevaa sotilasta, mutta sen aitoudesta on käyty useita otteluita ja kuvaajaklassikkoa syytetty kohtauksen lavastamisesta. Bülowin, Saaren ja Yrttimaan väritetyssä versiossa mies on saanut kiväärin paikalle käteensä tennismailan.

Tie-break on tennistermi, jolla tarkoitetaan tasaväkisen erän ratkaisemista niin, että pelaajat syöttävät palloja toisilleen vuoronperään. Joka voittaa ensimmäisenä vähintään seitsemän palloa ja kaksi enemmän kuin vastustaja, on koko erän voittaja.

 

Maria Faarinen, kokoelma-amanuenssi

 

Lähde: Touko Yrttimaan haastattelu maaliskuussa 2010

Skip "More on the subject" liftups

More on the subject

Pikku prinssi

Kokoelmanosto
Petteri Bülowin, Juha Saaren ja Touko Yrttimaan kuvamuunnelmassa valtionpäämies Mannerheimilta on pyyhitty pois aseman ja arvovallan symbolit. Hän istuu hevosensa selässä kuin kansanmies saunassa ikään.

Piiri pieni pyörii

Kokoelmanosto
Ulla Jokisalon kuvassa kuusi pientä lasta tanssahtelee piirissä juhlavaatteet päällä. Posket ovat jo rivakasta pyörimisestä punaiset, mutta yhteinen laulaminen ja liike tuntuu vievän mennessään.

Fotomontaasi vie unien maahan

Kokoelmanosto
Otso Pietisen kirjoittamassa ja kuvittamassa sadussa Silja-tyttö näkee unta, jossa seikkailee merentakaisessa Savipeikkojen maassa.

Museon kokoelmat

Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Kokoelmat painottuvat suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen – sekä valokuvaajien teoksiin että laajoihin valokuva-arkistoihin. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.

Aukiolo, liput, sijainti

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
K1: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki
Suomen valokuvataiteen museo: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
suljettu remontin vuoksi syksyyn 2021 asti
Liput
10/5/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas

Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Sähköposti: fmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset: booking@fmp.fi

Lipunmyynti: 09 6866 3621

Tieto- ja kuvapalvelu:
Kysy museolta
040 159 5951
HUOM! Museon kuva-arkisto ja kirjasto sekä kuva- ja tietopalvelut ovat suljettuina vuoden 2021 loppuun asti.
Kysy museolta -palvelu toimii normaalisti.

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003721291126 (Maventa)
Y-tunnus: 0202327-3

K1, Kämp Galleria

Käyntiosoite: Kämp Galleria, Mikonkatu 1, 00100 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Sähköposti: k1fmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset: booking@fmp.fi

Lipunmyynti: 040 163 3210

Museokauppa Object: info@theobject.fi

Ravintola The Glass: 0456789045, Info@theglass.fi

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003721291126 (Maventa)
Y-tunnus: 0202327-3

Seuraa meitä

Facebook
Instagram
Twitter
Museon blogi

Tilaa museon uutiskirje sähköpostiisi

Yhteistyössä