Valo K. Vantin aarteet

“Olen kerännyt valoherkkien aarteiden kokoelman, jossa on muistoja itselleni tärkeistä hetkistä ja kohtaamistani materiaaleista. Olen näkymätön ja äärimmäisen nopea mutta kohtaamisissa hidastun, joskus heijastun, taitunkin. Nämä esineet ovat tavallaan yksi tapa yrittää ymmärtää sitä, mikä minä oikeastaan olen.”

Valo on sähkömagneettista säteilyä ja aaltoliikettä. Valon välittäjinä toimivat fotonit eli valohiukkaset tai valokvantit. Valokuva syntyy, kun fotonit  kohtaavat valoherkän materiaalin ja saavat siinä aikaan muutoksia.

Valo K. Vantin valoherkistä aarteista saatat löytää esimerkiksi hopeaa, sinisävyisiä rautasuoloja, gelatiinia ja digitaalisen kennon.  
 
“Sinäkin olet minun valoherkkä aarteeni!”, Valo K. Vantti lisää. 

 

1. Kosteita tunnelmia 

Metallilevylle valotettu mustavalkoinen kuva, jossa näkyvät valoherkkien kemioiden jäljet. Kuva esittää kamera kädessä kuvaavaa henkilöä.

Märkälevyprosessissa kuvaajalla on kiire. Pinnoitettu, ”hopeakylvyssä” herkistetty levy tulee nimittäin valottaa, kehittää ja kiinnittää ennen kuin se ehtii kuivua eli yleensä noin 10–15 minuutin kuluessa. 

Märkälevy-kollodion menetelmä, kurssityö, 2019

 

2. Arvokas ja jalo vedos 

Pienen tummaihoisen pojan ruskeasävyinen muotokuva.

Tällainen valokuvavedos syntyy, kun raudan ja platinan suoloilla herkistetty paperi valotetaan UV-valolla kontaktissa negatiivin kanssa. Platinavedos on jalopainomenetelmä eli siinä kuvan syntymiseen ei tarvita lainkaan hopeaa. 

Platinavedos, Harri Tahvanaisen kokoelma 

 

3. Mitä tässä on meneillään? 

Lasinegatiivikuva lapsiryhmästä metsässä.

Negatiivikuvassa sävyt ovat kääntyneet päälaelleen: vaalea on tummaa ja tumma vaaleaa. Tämä ryhmäkuva on valotettu kameran sisään asetetulle valoherkälle lasilevylle. Lasin herkiste sisältää hopeaa, joka tummuu valon vaikutuksesta.  

Lasinegatiivi, kuvaaja tuntematon

 
 
4. Positiivi on negatiivin vastakohta 

Mustavalkoinen kuva ryhmäkuva lapsista metsässä.

Tämä on lasinegatiivin avulla työstetty positiivivedos. Lasi on asetettu pimiössä valokuvapaperille ja annettu valon virrata negatiivin läpi. Paperin pinnan emulsiossa valoherkät hopeasuolat ovat sekoittuneina gelatiiniin. 

Hopeagelatiinivedos, kuvaaja tuntematon

 

5. Miksi filmirullan reunoissa on reiät? 

Pätkä diafilmiä, jossa 6 ruutua erilaisia kuvia.

Tämä filmi valmistettu muovista ja sen pinnalla on valoherkkä emulsio. Kuvatessa filmi asetetaan kameran sisälle, missä hammasrattaat kuljettavat filmiä reikien avulla ruutu ruudulta linssin eteen valotettavaksi.  

Kinofilmi, kuvaaja tuntematon

 
6. Tätä filmiä kutsutaan keskikoon filmiksi.

Kolmen ruudun filmipätkä sekä negatiivina että positiivina.

Filmirullaan on voinut valottaa yhteensä 12 kuvaa. Se on leikattu lyhyemmäksi helpottamaan pimiötyöskentelyä. Huomaatko, että filmin ruudut ovat eri muotoiset kuin kinofilmissä?  

Keskikoon negatiivi, kuvaaja tuntematon

 

7. Ei ampiaiskenno vaan… 

Kamerasta irroitettu digitaalinen kenno.

 

Digitaalisessa kamerassa kuvat eivät tallennu filmille vaan sähköiselle kennolle. Kenno koostuu valoherkistä fotodiodeista. Ne muodostavat kuvauskohteesta valon voimakkuuden pohjalta harmaasävykuvan. Värit syntyvät kuvaan diodien päällä olevista värisuotimista. 

Digitaalinen kenno 

 

8. Saanko esitellä: Luuranko! 

Röntgenkuva jalkaterästä.

Lääketieteellinen röntgenkuva on ihmisen tai eläimen kehon vaimentaman säteilyn muodostama varjokuva. Röntgensäteily on suurienergistä sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on paljon lyhyempi kuin näkyvän valon. 

Röntgenkuva, kuvaaja tuntematon 

 

9. Vedostajan kapina 

Ruskeasävyinen lumenvedos, joka esittää erilaisia kasvinosia ja lehtiä.

Lumen-vedos tehdään käyttämällä valoherkän paperin ominaisuuksia toisin kuin yleensä. Kuva valotetaan auringon valossa tai muulla voimakkaalla UV-valolla puolesta tunnista useisiin tunteihin eikä sitä kehitetä pimiössä laisinkaan. 

Lumen-vedos, Virve Laustela, 2022 

 

10. Millaista on silmän sisällä? 

Kaksi polaroidkuvaa, jotka ovat värillisiä röntgenkuvia oikeasta ja vasemmasta silmästä.

Nämä silmät on kuvattu röntgensäteiden avulla Polaroid-filmille. Vaikka Polaroid on tuotemerkki, sillä viitataan usein yleisesti pikafilmitekniikkaan. Pikafilmi sisältää kaikki kuvan valmistamiseen tarvittavat kemikaalit ja kuva on valmis melkein heti kuvaushetken jälkeen.  

Polaroid, kuvaaja tuntematon

 

11. Itse tehty kamera 

Neulanreikäkameralla otettu värikuva, jossa näkyy kasvillisuutta osin epätarkasti.

Tämä kuva on otettu neulanreikäkameralla. Se on yksinkertaisimmillaan musta laatikko, johon pääsee valoa pienestä, neulanpään kokoisesta reiästä. Neulanreikäkamera ei tarvitse lainkaan sähköä. 

Neulanreikäkuva, Harri Tahvanaisen kokoelma 

 

12. Kieloja ja vodkaa 

Punaisen ja violetin sävyinen herkkä anthotypia, joka esittää irtonaisia kukkasia, jotka on levitetty tasolle.

Näin herkkäsävyinen valokuva syntyy, kun paperi herkistetään valolle kasvinosista ja alkoholista tehdyllä herkiste-emulsiolla ja paperi valotetaan auringossa.  

Anthotyyppi, Virve Laustela, 2022 

 

13. Miksi tämän kuvan reunat näyttävät ”karvaisilta”? 

Leikkidinosauruksia ja kasvin osia esittävä sinisävyinen syanotypiavedos.

Syanotyyppi eli sinikopio on sinisävyisillä rautasuoloilla herkistetylle paperille vedostettu valokuva. Paperille on sivelty pensselillä herkiste ja sen jälkeen sen päälle on asetettu kasveja ja dinosauruksia esittävän valokuvan negatiivi. Syanotyyppi valotetaan auringossa tai uv-valossa. 

Syanotyyppi, Virve Laustela, 2022

 

 

 

 

 
 
 
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy