Kirjassaan ”Tilan poetiikka” Gaston Bachelard korostaa kodin käsitteen merkitystä sosiaalisessa elämässä. Hän toteaa, että koti on suoja, jonka kautta ihmiset kohtaavat ”ulkopuolisen maailman” - sen on tarkoitus kätkeä meidät, lohduttaa meitä ja toimia kilpenä elämän epävarmuuksia vastaan. Pitääkö tämä käsitys kodista kuitenkaan paikkansa - esimerkiksi siinä kontekstissa, jossa olen itse asunut? Mitä pidetään kotina, mikä sen määrittelee ja puolustaako se, kuten Henri Bosco ehdottaa, edelleen itseään soturin lailla?
Näyttelyssään Kitchen Talk (Keittiökeskustelu) taiteilija Navid Afzalnia (s. 1997) tarkastelee kodin käsitettä nyky-yhteiskunnassa. Hän kyseenalaistaa kodin mahdollisuuden tarjota suojaa poliittisesti epävakaassa ilmapiirissä. Otsikko Kitchen Talk viittaa ajatukseen siitä, että turvallisuudentunteen menettäneessä kodissa keittiö toimii sen viimeisenä linnakkeena. Läpi historian keittiö on ollut se osa kotia, jonne ihmiset ovat vetäytyneet keskustelemaan pelätessään esimerkiksi jonkun kuuntelevan heitä seinien läpi tai puhelimien kautta.
Tarkemman tarkastelun myötä Afzalnian installaatiossa voi huomata yksityiskohtia, jotka rikkovat totuttua, arkisen oloista näkymää kodista ja galleriatilasta. Näiden hienovaraisten murtumien myötä taiteilija esittää kysymyksen: Ovatko tämän talon seinät todella vankat, vakaat ja turvalliset, kuin miltä ne vaikuttavat?
Näyttely on osa gallerian Turvan tekstuurit -ohjelmaa (2025–26), jonka on kuratoinut museon kuraattoritiimi yhdessä kutsutun kuraattorin Farbod Fakharzadehin kanssa avoimen haun kautta. Näyttely on saanut tukea Museovirastolta.
Suomen valokuvataiteen museo
0. kerros
Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, Helsinki
