Euroopassa etsitään dagerrotyyppejä tarkoituksena kerätä yhteiseen tietokantaan 25 000 varhaista valokuvaa. Kolmetoista maata ja kahdeksantoista hankekumppania, Valokuvataiteen museo mukaan lukien, muodostavat asiantuntijaverkoston (best practise network), joka herättelee Eurooppaa dagerrotyyppien tunnistamiseksi ja jakamiseksi verkon kautta. Daguerreobase-EU-hanke jatkuu vielä ensi vuoden huhtikuuhun.
Kiinnostavaa on, että myös yksityiset kokoelmat toivotaan mukaan, sillä merkittävä osa arvokkaista dagerrotyypeistä on keräilijöillä, joita on myös hankkeen asiantuntijoina. Kantaan luettelointi voi tapahtua museokumppanin kautta, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Dagerrotyyppien keräilijät ja muut yksityiset omistajat voivat tästä keväästä lähtien itse tallentaa valokuvansa. Sama koskee myös nykydagerrotypistejä – heitäkin on. Omistajatietoja ei yksityishenkilöiden odoteta julkaisevan, mutta sijaintitietoa ainakin maan tarkkuudella toivotaan. Jotta luettelointi osuisi kohdalleen, kannustetaan yhteydenottoon asiantuntijaan, Suomen osalta Valokuvataiteen museon konservaattoreihin.
Daguerrobase on lähtenyt liikkeelle valokuvakonservaattorien tutkimushankkeena. Hollannin valokuvamuseo FoMulla on jo jonkin aikaa ollut verkossa parin tuhannen kuvan dagerrotyyppitietokanta, joka EU-uusitaan ja kehitetään monikieliseksi, yhteiseuroooppalaiseksi alustaksi. Dagerrotyyppiobjektin kuvailussa käytetyn sanaston kääntämisessä yhdeksälle kielelle, mm. suomeksi, on tehty valtava työ. Daguerreobasesta aineistot tullaan viemään suppeammin tiedoin suoraan Europeanaan, www.europeana.eu, mikä lienee ollut merkittävä peruste Daguerreobase-hankkeen rahoitukselle. Tällä, kuten muutamilla rinnakkaishankkeilla (mm. Europeana Photography), tuetaan Europeanan aineistomäärien karttumista.
Daguerreobase-hankkeen tilannetta päivitettiin viime viikolla eläväisessä kokouksessa Prahassa. Hankekumppanit saivat kotitehtäväksi uuden tietokannan testauksen – kaksi viikkoa – minkä jälkeen, helmikuun lopussa, uusi kanta on tuotantokäytössä. Vilkkaasti keskusteltiin myös sopimuskäytännöistä Europeanan ja Daguerreobasen sekä Daguerreobasen ja kuvien omistajien välillä. Europeanan vahvistusta sopimuksesta odotamme edelleen.
Hankekokousta seuraavana päivänä Prahan Kansallinen tekniikan museo järjesti seminaaripäivän Daguerreobase-hankkeen tunnetuksi tekemiseksi. Suomen valokuvataiteen museon vuoro järjestää vastaava kansainvälinen seminaaripäivä on myöhemmin tänä keväänä. ”Awareness meeting” kokosi Tsekin lisäksi asiantuntijat Serbiasta, Unkarista, Itävallasta, Puolasta ja Slovakiasta kertomaan maansa dagerrotyyppikokoelmista ja tutkimuksen vaiheesta. Lisäksi kuulimme, että taideopiskelijoille valokuvauksen 1800-luvun menetelmiä tehdään taas tutuksi muun muassa Slovakiassa ja Saksassa.
Daguerreobase-hankkeen infopäivä Prahassa 22.1.2014.
Prahan kokouksen antia oli huomata, kuinka itäisen Euroopan nykyinen maantieteellinen jako ei sovellu läpi Euroopan nopeasti levinneen teknisen uutuuden historian tarkasteluun. Tarina ei millään muotoa asetu nykymaantieteen muottiin, mikä ilmeni samojen nimien vilahdellessa eri alustajien esityksessä. Sven Hirnin 1960–1970-luvulla käyttämä tutkimusmetodi, valokuvahistorian varhaisvaiheiden selvitys sanomalehtiaineistojen, mm. valokuvaajien ilmoittelun kautta, paljastui tässä joukossa uraauurtavaksi. Muissa maissa tätä on tehty myöhemmin, tai aiotaan vasta ryhtyä. Valokuvauksen varhaisvaiheiden tuntemus ja tutkimusintressi oli Puolassa ja Tsekissä huomattavan korkealla. Valokuvaajatietojen yhdistäminen säilyneisiin kuviin on yleiseurooppalaisesti ongelmallista, sillä pääsääntöisesti kuvissa ei ole tietoja tekijästä.
teksti: Elina Heikka
Daguerreobase-hankkeen verkkosivut: http://www.daguerreobase.org/
Daguerreobase-hanke Facebookissa: https://www.facebook.com/Daguerreobase
