Behind the Scenes – 1980- ja 90-lukujen kuvia missikisojen maailmasta

Vuosi 1983. Parin vuoden tauon jälkeen MTV toi missikisat olohuoneisiin. Siitä lähtien kisoja on esitetty vuosittain. Uimapukukierros nauhoitettiin MTV:n studiolla edellisenä päivänä, jolloin myös lehdistö sai kuvata ja haastatella ehdokkaita. ”Antakaa tytöt sielunne hymyillä”, neuvoi tuomariston jäsen ohjaaja Mikko Niskanen.

Valokuvataiteen museo sai vuoden 2019 loppupuolella lehtikuvaaja Erkki Raskisen lahjoittamana hänen ottamiaan kuvia missimaailmasta 1980- ja 1990-luvuilta. Lähes kahden vuosikymmenen dokumentoinnin tuloksena syntyi valokuvanäyttely Kaunis onni, joka oli Postimuseossa esillä vuonna 1999.

Museo valitsi näyttelykuvista kokoelmiinsa 60 kapalevylle pohjustettua kuvaa. Kuvien alla olevat kursivoidut tekstit ovat alkuperäisiä näyttelytekstejä tai Raskisen käsin kirjoittamia kommentteja kuvien taustapuolelle.

 


Vuosi 1987. Ensimmäinen kerta on pahin myös missikisojen uikkarikuvauksessa. Kiertueen juontaja Kyösti Landen on ollut mukana niin monta kertaa, että häneltä riittää kultaisia neuvoja missiuraansa aloittelevalle kaunotarkatraalle.

Missikisojen suosio on asteittain hiipunut tähän päivään tultaessa. Onko kauneuskilpailuille tilausta vielä tänä päivänä? Vuonna 2020 missikisoja tullaan seuraamaan TV:stä reality-ohjelmana tai täsmällisemmin ilmaistuna ”Matkalla Miss Suomeksi -seurantadokumenttina”. Nyt on siis hyvä hetki kurkistaa lähimenneisyyteen ja 1980- ja 90-lukujen missikiertueiden ja -kisojen dokumenttiaineistoon, silloiseen ”behind the scenes" -materiaaliin.

Kokoelmanoston ajatuksena on esitellä vuoden 1999 näyttelyn kuvia alkuperäisten näyttelytekstien ja kuvaajan huomioiden kautta. Kuvia kehystävät tekstit kertovat tarinoita ja lisäävät tulkintojen mahdollisuutta. Olisivatko kuvat puhtaammin dokumentaarisia, visuaalisia esityksiä ilman näyttelytekstien esille tuomista – häiritsevätkö tekstit vai tuovatko ne lisäarvoa kuvien katsomiseen tänä päivänä?
 

Vuosi 1990. Missihistorian ensimmäiseksi Miss Itämereksi valittiin helsinkiläinen korumyyjä Nina Andersson. Loppukilpailu käytiin Itämeren aalloilla Finnjetillä 17. joulukuuta. Nina lausui voiton jälkeen: ”tahdon suojella mertani”. Tittelin lisäksi Nina sai muun muassa tuhat dollaria, turkin ja kaksi Espanjan matkaa, joista toinen tuli yleisön suosikkitytön arvonimestä. Niina mietiskeli lahjaturkistaan lehdistölle: ”Olen kotoisin Pohjanmaalta, jossa turkistarhaus on elinehto. Enhän kuitenkaan saa turkkiini käytettyjä eläimiä eläväksi. Turkisten vastustamisessa on paljon ristiriitaisia asioita. Pitäisikö kananmunien käyttö lopettaa siksi, että kanoja pidetään ahtaissa häkeissä."

 

Vuosi 1993. Missikiertue. Koskaan aikaisemmin ei ole nähty missin tepastelevan yleisön eteen sukkanauhaliiveissä.
TV:n finaalissa asuja ei n
ähty.

 

Missikiertue 1993. Missikeisari Eino Makunen.

Katsommeko näitä kuvia hauskoina populaarikulttuurin ilmentyminä, ripauksella muodikasta kasari- ja ysärinostalgiaa. Voimme arvuutella, onko kuvaajan näkemys missikisoista pureva vai onko hänen otteensa puolueettoman journalistinen. Onko kuvissa lavastusta ja ehkä huumoria mukana? Nykypäivänä on usein kiusaus katsoa kuvia mediassa vallalla olevan sarkasmin kautta, mutta oliko asia niin omana aikanaan, yli kaksikymmentä vuotta sitten? Usein todetaan, että jokin on ”aikansa tuote” tai ”ajankuva” ja sitä nämä kuvat todella ovat.

Kenen maailmaa kuvat edustavat, kuka on objekti ja kuka subjekti? Onko ylipäätään valitsemalleni sukupuolten vastakkainasettelulle tarvetta? Toisaalta, kyseinen aineisto asettui herkullisesti tällaisen katseen alle. Kuvat ihastuttavat ja kiihdyttävät. Neutraaliutta kuvista on vaikea löytää, teksteillä tai ilman, ne herättävät ajatuksia ja hyvä niin. Kuvat ovat ajankohtaisia tänäkin päivänä ja on mielekästä pohtia, miten kuvien historia ja nykyisyys tulisi ymmärtää. Jos kuvat tulisivat nyt näyttelyyn, niin millaisessa yhteydessä ja mitä niiden kontekstitiedoissa ja näyttelyteksteissä tuotaisiin esiin? Mihin nykykatsoja kiinnittää katseensa?




Vuosi 1993. Tuore Miss Suomi Tarja Smura kävi yllättäen Renny Harlinin luona Beverly Hillsissä. Siitä nousi aikamoinen kohu missiorganisaatiossa.
Missikeisari Eino Makunen keskustelee yll
ättävästä USA:n matkasta, jonne juuri valittu Miss Suomi Tarja Smura oli lähtenyt!

 

Missikiertue Hki-Lontoo-Tunisia. Lontoo 30.1.1998. Kuvasin missit legendaarisella Abbey Roadin tutulla suojatiellä Beatlesin levyn kannesta, joka kuvattiin kolme vuosikymmentä aiemmin!
Marssitin tyttöjä pari-kolme kertaa suojatiellä, että sain hyvän kuvan. Autojono muodostui pitkäksi. Suojatien edessä olevan auton miehet hurrasivat ja taputtivat kaunottarille!!

 

”Astuessaan kuvaan ihminen asettaa itsensä näyttämölle, yleisen ja julkisen esittämisen avoimelle alueelle. Näin ihminen asettaa itsensä näyttämöksi […]. Ihmisestä tulee objektivoidun olevan edustaja, representantti.” - Martin Heidegger 1938.
 

Kiertue Tunisia helmik. 98. Missikeisari Eino Makunen tulee uimasta. Ehdokkaat MTV:n kuvauksessa. (Avajaisissa Makunen olisi halunnut tämän kuvan poistetuksi!)

 

Lotta Anttila, Valokuvataiteen museon korkeakouluharjoittelija, maaliskuu 2020

Heideggerin teksti on poimittu Annamari Vänskän artikkelista Vikuroiva teoria? Taidehistoria, visuaalisen kulttuurin tutkimus ja queer-teoria. Teoksessa Tarkemmin katsoen: Visuaalisen kulttuurin lukukirja (2007).

Kaikki kuvat: Erkki Raskinen. Suomen valokuvataiteen museo.

 

Kokoelmanosto
Muotikuvaaja Ulla Finnilän kuvissa avaruusajan nainen poseeraa silmät tummilla kärpäslaseilla peitettyinä.
Kokoelmanosto
K-G Roosin (1937-1976) Marimekko-kuvaan ja siinä esiintyvään opiskelijaäitiin ruumiillistuvat moderni aika ja muuttuvat arvot.
Kokoelmanosto
Kalle Kultalan muotikuva raportoi sukkamuodin uutuuksista kesällä 1965
Kokoelmanosto
Kalle Kultalan 1960-luvun kuvista huomaa, että Suomen vanhimman huvipuiston Linnanmäen luonne on vuoristoradan vieriessä muuttunut.
Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy