Aarno Ruusuvuoren (1925–1992) suunnitteleman Roihuvuoren kansakoulun arkkitehtuuri herättää tunteita. Valokuvaaja Matti Saanio tallensi koulun rakentamista ja vastavalmistuneen koulun tiloja ja käyttäjiä.
”Alkuperäisasussaan sekä ulkoarkkitehtuuriltaan että sisätiloiltaan hyvin säilynyt, joskin huonoon kuntoon päästetty 1960-luvun betoniarkkitehtuurin ja koulusuunnittelun tinkimätön merkkiteos, jonka arkkitehtuurin ja ympäröivän luonnon välille muodostuu voimakkaiden kontrastien komea vuoropuhelu. Poikkeuksellisista materiaalivalinnoista ja tilaratkaisuista rakentuu aito ja selkeä, lapsenkokoinen ympäristö.”
-Helsingin kaupunginmuseon kulttuuriympäristöyksikön lausunto, vastaus Helsingin kaupungin opetusviraston lausuntopyyntöön koskien Helsingin koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistamista vuosina 2008–2010.
”Onneksi koulu sijaitsee niin syrjässä vuorenpeikontien päässä ettei tarvitse mokomaa rumilusta katsella päivittäin. Koulu on ulkoa ja sisältä ankea ja ahdistava. --- Koulun piha muistuttaa lähinnä vankilaa, ihme ettei koulu ole vielä rakennuttanut piikkilanka-aitaa. ”
-Nimimerkki Tomppa Roihuvuoren kaupunginosasivuston keskustelupalstalla.
Vuonna 1967 valmistunut Roihuvuoren kansakoulu syntyi arkkitehti Aarno Ruusuvuoren uran tuotteliaimmalla kaudella osana hänen keskeisintä tuotantoaan. 1960-luvulla voimakas muuttoliike jätti maaseudun vanhat kansakoulut tyhjilleen, mutta pääkaupunkiseudulle rakennettiin uudenlaisia, tasa-arvoisempaan kasvatuskäsitykseen perustuneita oppimisympäristöjä.
Roihuvuoren kansakoulun suunnittelun lähtökohtana oli luoda haastavalle tontille kompakti ja toimiva koulurakennus. Vahvistetusta betonista toteutettu kaksikerroksinen koulu koostuu rakennuksen sydämessä olevasta keskushallien sarjasta, joiden ympärille kahteen kerrokseen on sijoitettu luokkahuoneet. Syvän rakennusrungon keskellä ovat urheilusali ja monikäyttöinen, ruokalanankin toimiva aula, jotka saavat luonnonvaloa kattoikkunoiden kautta. Rakennuksen ulkokehällä sijaitseviin luokkahuoneisiin tulvii valoa lähes kokonaan lasista toteutettujen ulkoseinien lävitse. Rakennuksen julkisivua hallitsee veistoksellinen, kulmikas betoniramppi. Koko koulurakennuksessa on tavoiteltu yhtenäistä, avaraa tilaa – kaikki tarpeettomat väliseinät on jätetty pois, välttämättömät toteutettu monin paikoin lasista. Tavoitteena on ollut ensiluokkainen oppimisympäristö ja monenlaiseen käyttöön luontevasti mukautuva tila.
Aarno Ruusuvuoren arkkitehtuuria useaan otteeseen valokuvannut Matti Saanio tallensi Roihuvuoren kansakoulun rakentamista ja vastavalmistuneen koulun tiloja ja käyttäjiä. Saanion kuvissa koulurakennuksen voimakas arkkitehtuuri ja koulun arki lomittuvat kiinnostavasti. Kuvat rikkovat modernin arkkitehtuurin valokuvallisen esittämisen perinteisiä tapoja. Arkkitehtuuri, mutta erityisesti puhdaslinjainen modernismi, on tapana kuvata aikaan ja paikkaan kiinnittymättömänä autiona ja veistoksellisena muotojen, valojen ja varjojen kokonaisuutena. Tilojen käyttäjiä ei tällaisissa kuvissa ole totuttu näkemään. Pesunkestävä humanisti Saanio löytää kauneuden myös Ruusuvuoren betonibrutalismin abstrakteista muodoista, mutta kuvien keskiöön nousee silti käyttäjien, pienten koululaisten, ja rakennuksen vuoropuhelu.
Roihuvuoren ala-asteen tulevaisuus on ollut pitkään epävarma. Koulua ollaan oltu lakkauttamassa useaan otteeseen, eikä 45-vuotiassa, suojellussa rakennuksessa ole tehty perusparannusta. Rakennuksen nurkat repsottavat ja koulua käydään osittain koulun pihalla olevissa parakeissa. Nyt, kun suomalainen muotoilu ja suomalainen peruskoulu ovat maailman mielenkiinnon kohteena, designpääkaupunkivuotta viettävällä Helsingillä on hieno mahdollisuus löytää helmi omalta takapihaltaan. Koulun käyttäjät ovat sen arvon jo käytännössä todenneet:
"Olen kyllä Tompan kanssa eri mieltä koulun sisätilojen ja pihan viihtyisyydestä. Sisällä on kodikasta, vaikka tilat ovatkin odottaneet remonttia jo pitkään. Asfaltoitu etupiha on hyvä erilaisille peleille ja metsäiselle takapihalle voi rakennella majoja. Piikkilankoja ei kouluun tarvita, kun lapset viihtyvät siellä ilmankin. :)"
-Nimimerkki IK Roihuvuoren kaupunginosasivuston keskustelupalstalla.
Jälkikirjoitus: Koulu peruskorjattiin 2016.
Anni Wallenius, tutkija, 2012
Lähteet:
Helsingin kaupunginmuseon kulttuuriympäristöyksikön lausunto 27.3.2007, vastaus Helsingin kaupungin opetusviraston lausuntopyyntöön koskien Helsingin koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistamista vuosina 2008–2010.
Verkkokeskustelu Roihuvuoren koulusta ja koulurakennuksesta luettavissa Roihuvuoren kaupunginosasivun keskustelupalstalla.
Aarno Ruusuvuoren arkkitehtuurista:
Concrete spaces: architect Aarno Ruusuvuori’s works from the 1960s. Museum of Finnish Architecture, 2000.
Aarno Ruusuvuori: structure is the key to beauty = järjestys on kauneuden avain. Suomen rakennustaiteen museo, 1992.