Hyppää pääsisältöön
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • Facebook
  • Instagram
  • Twitter
  • Blogi
  • Tule ja koe
    • Aukiolo, liput, sijainti
    • Tapahtumat
    • Opastukset
    • Aikuisryhmille
    • Kouluille
    • Valokuvauskurssit
    • Photofuss-nuoret
    • Museokauppa
    • Saavutettavuus
  • Näyttelyt
    • Näyttelyt nyt
    • Tulevat näyttelyt
    • Menneet näyttelyt
  • Kokoelmat
    • Kokoelmien TAKO-yhteistyö
    • Kuvakulma-näyttelytila
  • Podcast
  • Hankkeet
  • Tietopalvelut
    • Tietoa ja oppaita
    • Kuvapalvelu
    • Kirjasto
    • Konservointi
  • Museoinfo
    • Henkilökunta
    • Museon esittely
    • Medialle
    • Hae meille
    • Apurahat ja palkinnot
    • Aukiolo, liput, sijainti

Kuvaaminen vapauttaa muistia

Tuomo-Juhani Vuorenmaa: sarjasta Delete, 1989–1998. Seleenisävytetty hopeagelatiinivedos. Hannula & Hinkka -kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.

Kummalliset, levottomuutta herättävät esineet tungeksivat Tuomo-Juhani Vuorenmaan työpöydällä. Ne veivät hänen tilansa ja huomionsa. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kuvata ne.

”Samalla kun työntää kuvatut esineet pois työpöydältä, voi tuntea tyhjentävänsä oman sisäisen työtilansa irrallisista ajatuksista. Niin kuin tietokoneen muistista vapautetaan tilaa käskyllä ”delete”, esineiden kuviksi muuttaminen vapauttaa tilaa uuden tekemiselle. (---) Valokuvalla on erityinen ominaisuus nostaa esiin muistin kuvia, tuottaa mielikuvaketjuja.” (Tuomo-Juhani Vuorenmaa, 1998)


Tuomo-Juhani Vuorenmaa: sarjasta Delete, 1989–1998. Pigmenttimustevedos (mustesuihkutuloste). Hannula & Hinkka -kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.

’Delete’ on satoja vuosia vanha sana, joka merkitsee poistamista, pois pyyhkimistä. Nyt siitä on tullut tietokoneen välttämättömimmän näppäimen nimi. Valokuvaajakin on riippuvainen siitä – muuten tärkeimmät kuvat hukkuisivat satojentuhansien muiden joukkoon, ja kameran tai tietokoneen muistiin ei mahtuisi uusia kuvia.

Vuorenmaan Delete-kuvat eivät ole syntyneet digitaalisina eikä niitä voi deletoida näppäimellä. Ne on kuvattu vanhalla puisella matkakameralla paperinegatiiville. Jo kuvatessaan taiteilija on pelkistänyt ja keskittynyt, valinnut yhden esineen tai esineen osan, rajannut ulos kaiken muun tutkiakseen muodostuvan kuvan sävyjä ja terävyyttä. Kuvat jäljittelevät ihmissilmän tapaa tarkentaa yhteen pisteeseen kerrallaan. Täydellä aukolla kuvien syväterävyysalue on saatu mahdollisimman pieneksi. Leikkivä ja kokeileva tutkimus on jatkunut pimiössä tai (digitoinnin jälkeen) tulostimen ääressä, jossa samoista ilmiöistä avautuu uusia asteikkoja.

Hannula & Hinkka -kokoelman näyttelyssä Vuorenmaa esiintyi sekä valokuvataiteilijana että vanhojen, arkistoista löytyneiden negatiivien henkiin herättäjänä. Läheinen kontakti historiallisten kuvien kanssa on tehnyt Vuorenmaan omista valokuvista niiden lähisukulaisia. Suolapaperivedosten mestari voi melkein matkustaa ajassa.


Johan Conrad Lihr: Kirjailijat J. L. Runeberg ja Z. Topelius, Helsinki, 1863. Kuvaaja on täydentänyt Topeliuksen olkapäätä ja lantiota negatiivin emulsioon raapeveitsellä raaputtamalla. Alkuperäisnegatiivi: Svenska Litteratursällskapet. Uusi suolapaperivedos 1991 (Tuomo-Juhani Vuorenmaa). Hannula & Hinkka -kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.

 

Sofia Lahti, amanuenssi

Lähteet:
Tuomo-Juhani Vuorenmaan Delete, työpöytäkuvia -näyttelyn tiedote, VB-valokuvakeskus 1998
Suomen valokuvataiteen museon teostietolomake, 2012

Kokoelmanosto

Muistan jäätelökesän

Kalle Kultalan kuvaan tiivistyy menneiden vuosikymmenten kesät. Moni suosikkijäätelö on ostettu taskussa kilisevillä markoilla tämän näköisestä mökki- tai kyläkioskista aikana, jolloin limonaadi oli vielä lasipullossa ja kompaktikameraan kelattiin rullafilmiä.

Kokoelmanosto

New phone who dis? Lankapuhelin in memoriam

Vuosi 2018: puhelimella kuvataan, filtteröidään, päivitetään, tägätään, tehdään töitä, shoppaillaan, pelataan – muun muassa, ja missä tahansa. Ennen puhelimella oli tasan yksi funktio: soittaminen.

Kokoelmanosto

Arkeologisia saavutuksia

Atelieri O. Haapalan Seikkailut on sarja teoksia, joissa rouva Onyxei Haapala ja hänen uskollinen avustajansa Helmut Schweinstein esiintyvät erilaisissa 1800–1900-lukujen vaihteeseen sijoittuvissa ja tuon ajan henkeä ilmentävissä kohtauksissa. Arkeologisia saavutuksia -kuvaa varten kuvaajakaksikko Saara Salmi ja Marco Melander matkustivat Gizan pyramideille.

Kokoelmat

Museon kokoelmat

Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Kokoelmat painottuvat suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen – sekä valokuvaajien teoksiin että laajoihin valokuva-arkistoihin. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.

Suomen valokuvataiteen museo

Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Sähköposti: fmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset: workshop@fmp.fi

Lipunmyynti: 09 6866 3621

Tieto- ja kuvapalvelu:
Kysy museolta
fmp@fmp.fi
040 159 5968

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003721291126 (Maventa)
Y-tunnus: 0202327-3

Aukioloajat

Näyttelyt ovat avoinna
ti–su 11–18, ke 11–20
ma suljettu

Pääsyliput

Liput: 10 / 5 €

Alle 18-vuotiaille ilmainen sisäänpääsy.

Museokortilla vapaa pääsy!

Ilmainen sisäänpääsy joka kuun viimeinen ke klo 17–20.

Seuraa meitä

Facebook
Instagram
Twitter
Museon blogi

Tilaa museon uutiskirje sähköpostiisi

 

Yhteistyössä