New phone who dis? Lankapuhelin in memoriam

Kuvaaja tuntematon, 1931. Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo, D1974:33/5834.

Vuosi 2018: puhelimella kuvataan, filtteröidään, päivitetään, tägätään ja liketetään. Sillä whatsappataan, facetimetetään, katsotaan reittiohjeita, tehdään fanikuvakansiota, töitä, shoppaillaan, pelataan, kuunnellaan musiikkia ja podcasteja, editoidaan ja katsotaan videoita. Muun muassa ja missä tahansa. Ennen puhelimella oli tasan yksi funktio: soittaminen.

Vielä 90-luvulle asti puhelimia oli usein taloudessa yksi tai ehkä kaksi. Nämä lankapuhelimet olivat johdoistaan kytkettynä fyysisesti johonkin, usein yhteiseen tilaan.

Puhelut käytiin usein muiden läsnä ollessa keittiössä, eteisessä tai olohuoneessa. Oli sellainenkin asia kuin erityisesti puhelimelle tarkoitettu puhelinpöytä, jonka hyllyllä oli erityinen paikka puhelinluettelolle.

Arvi Ahonen, Tampere, 1953. Helvi Ahonen kokoelma / Suomen valokuvataiteen museo.

Puhelinpöytä, ja aika ennen kuin puhelin oli kamera. Arvi Ahonen, Tampere, 1953. Helvi Ahosen kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo, D1988:105/1/9/1/3/2.

4/225

Pekka Turunen, Ilomantsi, 1986. Suomen Yhdyspankin kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo, D1995:4/225.

Pentti Sammallahti 1984

Pentti Sammalahti: Hämeentie, Toukola, Helsinki, 1984. Suomen valokuvataiteen museo, D2007:88/23.

Allekirjoittanut ratkaisi aikoinaan lankapuhelimen yksityisyyden puutteen ongelman kuluttamalla teininä kaikki viikkorahansa puhelinkoppeihin jutellakseen ulkomaille muuttaneen heilansa kanssa. Joskus puheluun meni 80 markkaa. Mahdollisesti jossain toisaalla joku onnekas teini sai vedettyä tarpeeksi pitkäjohtoisen lankapuhelimen huoneeseensa ovenraosta, pois uteliaiden korvilta.

Valokuvataiteen museon kokoelmien valokuvat paljastavat, että ennenkin oli hienoa päästä yhteiskuvaan puhelimen kanssa. Kuvassa Vili Heikkinen, valokuvaaja ja kuvausvuosi tuntematon. Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo, D1974:33/5462.

Lankapuhelin oli tärkeä, mutta samalla yhtä erillinen asia ihmisestä kuin vaikkapa kirje, polkupyörä tai lempibändin t-paita.

Sitten ajat alkoivat muuttua: tuli radioaalloilla toimiva matkapuhelin. Tuli matkapuhelimen radio. Tuli uudet soittoäänet, kamera ja lopulta netti ja sovellukset. Matkapuhelimesta tehtiin älypuhelin.

Erkki Laine

Erkki Laine, Bulgaria, 1994. Suomen valokuvataiteen museo, D2009:7/264.

Hannele Rantala

Hannele Rantala: Natasha, Venäjä, 2002. Suomen valokuvataiteen museo, D2004:121/91.

Vuonna 2018 2,5 miljardia ihmisistä käyttää älypuhelinta. Puhelin otetaan mukaan aamupalapöytään, tyynyn viereen, vessaan, leikkipuistoon ja kokouksiin. Jos kotoa poistuu ilman puhelinta, on tyhjä, vaikea, stressaantunut, mutta ehkä jopa vapaa olo. Yhdysvalloissa usean tutkimuksen perusteella tehdyn yhteenvedon mukaan ihmiset viettävät keskimäärin puhelimensa kanssa noin neljä tuntia päivässä. Puhelimesta on tullut uskollinen, mutta aikaa vievä elämänkumppani. 

Nykyään puhelin näkyy valokuvissa peilin kautta selfieissä, ja netissä leviää dokumentteja kaupungin ihmisvilinästä, jossa kaikki ovat kääntäneet katseensa alas puhelimen ruutuun. On herännyt keskustelua, kritiikkiä ja pohdintaa siitä, miten olemme olemassa mobiililaitteidemme kautta ja kanssa. Muun muassa internet- ja mediataiteilija Tom Galle tuo Instagram-kuvissaan hyvin esiin tämän symbioosin.

Vuoden 2018 alussa julkaistun tutkimuksen mukaan kännykkää useita tunteja päivässä räpläävä teini on onnettomampi, kuin se, joka näkee ystäviään ”oikeassa” elämässä. Puhutaan jo kännykkäriippuvuudesta. Mikä tahansa riippuvuus tekee tietenkin onnettomaksi. Vuoden 2018 nousevana trendinä tuntuu olevan kännykän käytön vähentäminen tai siitä ehkä jopa kokonaan luopuminen.

Voiko jopa olla, että vanhoihin puhelimiin palataan vielä?

Teksti: Laura Porola, museolehtori, 2018

 

 Robin Hackman, Modärn dialog, 1964. Suomen valokuvataiteen museo.

Kaikista ärsyttävintä oli, kun jonkun puhelinnumerossa oli monta nollaa peräkkäin.
Kuva: Robin Hackman, Modärn dialog, 1964. Suomen valokuvataiteen museo, D2001:152/6.

 

Arkkitehti, professori Alvar Aalto puhuu puhelimessa työhuoneessaan. K-G Roos, sarjasta Ihmisten Helsinki, Helsinki, 1960. Suomen valokuvataiteen museo.

Arkkitehti, professori Alvar Aalto puhuu puhelimessa työhuoneessaan.
K-G Roos, sarjasta Ihmisten Helsinki, Helsinki, 1960. Suomen valokuvataiteen museo, D1988:204/49.

Mikset sä soita? Tai edes liketä mun instakuvaa? Ben Kaila, 1982, Helsinki. Kuvatoimisto Gorilla / Suomen valokuvataiteen museo.

Mikset sä soita? Tai edes liketä mun instakuvaa?
Kuva: Ben Kaila, 1982, Helsinki. Kuvatoimisto Gorilla / Suomen valokuvataiteen museo, D2009:20/30.

Katso lisää:

Mediataiteilija Tom Gallen Instagram-tili

How Much Time Do People Spend on Their Mobile Phones in 2017? Hackernoon, 15.2.2018.

Phone-addicted teens are unhappy. A new study by SDSU psychology professor Jean M. Twenge finds that more screen time is coincides with less happiness in youths. San Diego State Universtity. 22.1.2018.

Digital in 2017: Global overview

Tapahtumat, työpajat ja kurssit
Kokoelmanosto
Vuonna 1966 helsinkiläiset valokuvaajat Mikko Savolainen ja Ismo Hölttö tekivät kesälomallaan yhteisen kuvausmatkan heille ennestään tuntemattomille Pohjois-Karjalan syrjäseuduille.
Kokoelmanosto
Sanomalehti Uusi Suomi lähetti vuonna 1946 kuvaajan dokumentoimaan Pauli Salomaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle suunnittelemaa Domus Academicaa.
Kokoelmanosto
Rafael Roos oli suomalaisen teollisuuden tallentaja ja visualisoija.
Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa lähes 3 miljoonaa valokuvaa. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.
Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy