Kuvassa auto perheineen

Otso Pietinen, 1960-luvun alku. Suomen valokuvataiteen museo.

Otso Pietisen mainoskuvasarjassa 1960-luvun suomalainen ydinperhe on riemuissaan uudesta Austin Ministä.

Kuvissa ei nähdä, mahtuuko perhe lopulta autoon matkatavaroineen ja koirineen... Mutta onko sillä edes väliä? Autosta on kuvissa tehty perheenjäsen, jonka kanssa hassutellaan, lomaillaan ja rentoudutaan. Sehän on pieni ja söpö kuin lapset, rauhallinen ja veikeä kuin koira, vahva ja luotettava kuin isä, ja sen penkeille voi käpertyä turvallisesti kuin äidin syliin.

Mainoskuvan historian tuntija, professori Merja Salo on todennut, että Pietisen kuvaama Mini-perhe on kopio amerikkalaisesta, vapaa-aikaa auton ja koiran kanssa viettävästä mainosten malliperheestä. Tosiaan: tällä autolla ei mennä töihin ja päiväkotiin eikä edes raahata ruokaostoksia loskaisena marraskuun iltana, vaan ollaan yhdessä vapaita arjesta.

Vaikka mainoskuvien suomalaisperhe solahtaa amerikkalaiseen muottiin, erikoiselta paikallisväriltä vaikuttaa sentään hiihtovarusteiden lisäksi se, että nelihenkisen perheen autoksi ehdotetaan pikkuista Miniä. Eiköhän amerikkalaisen perheen auto olisi isompi? Mutta Minipä olikin brittiläinen auto, ja brittiläisissä 1960-luvun mainoksissa samaa taika-autoa (”It’s wizardry on wheels!”, ”More Mini-magic!”) ihmettelevät ja testaavat myös kokonaiset perheet.

Suomalaisperhe kuvattiin suomalaisille suunnattuun Mini-mainokseen – kuulostaako erikoiselta? Automainoksia ei vielä 1960-luvulla tuotettu keskitetysti tuotemerkin ”päämajasta” yhdenmukaisiksi sen kaikille markkina-alueille, vaan mainostus oli maahantuojien vastuulla. Autojen maahantuonti oli juuri vapautunut, ja autot olivat muuttumassa ylellisyystuotteista tavallisten perheiden hyödykkeiksi. Niiden markkinointi perheille oli vasta alkamassa.

Autojenkin mainoskuvaukset tehtiin tuolloin usein sisällä studiossa, joten tilaa tarvittiin. Otso Pietinen rakennutti mainosvalokuvaamolleen 1960-luvun alussa uuden, tilavan toimitalon Lauttasaaren Veneentekijäntielle. Talon suunnitteli Aarno Ruusuvuori. Kuvaamosta tuli yksi Pohjoismaiden suurimmista. Siellä studioon mahtui kaksi henkilöautoa kerralla, kuorma-auto ja kerran jopa norsu, joten Austin Minin kuvaaminen ei tehnyt tiukkaa. Pietisen kuvaamon henkilökuntaan kuului enimmillään 34 ammattilaista, valokuvaajista retusoijiin ja lavastajiin.

Nykyisin Pietisen suurstudio on historiaa, ja suuret mainoskuvastudiot ovat digitaalisen kuvankäsittelyn myötä käyneet harvinaisiksi. Otso Pietisen ja hänen veljensä Matti Pietisen sekä heidän isänsä Aarne Pietisen kuvaamojen aineistoa on onneksi runsaasti tallella museon kokoelmissa. Pietisen valokuvaajasuvun perintöön kuuluu paljon muutakin, muun muassa muotokuvia sekä valokuvataidetta, jonka tekijänä kunnostautui myös Aarnen puoliso Nancy Pietinen.

 

Sofia Lahti, amanuenssi

Lähteitä:

Kuka kuvasi? -verkkopalvelu

Markku Pietinen, 2012: Tulivuori ja marttyyri – perhekuvassa Eila Hiltunen ja Otso Pietinen.

Merja Salo, 1999: Valokuva tavaran lumoissa. Artikkeli kirjassa Varjosta

Merja Salo, 2002: Seimen ääreltä grillin ympärille. Perhe mainoskuvassa. Artikkeli Suomen valokuvataiteen museon Perhe-näyttelyyn 2002.

 

 

 

Kokoelmanosto
"Hei katsokaapa nyt kameraan päin", tuntuu kuuluvan ääni kuvan ulkopuolelta. Markus Jokelan valokuva kertoo tarinan, jonka yksityiskohdista ei millään malta päästää irti.
Kokoelmanosto
Valokuvataitelija Iiu Susiraja (s. 1975) löytää kuvataiteen vuosisataisesta asetelmatraditiosta uutta ammennettavaa.
Kokoelmanosto
Vuonna 1966 helsinkiläiset valokuvaajat Mikko Savolainen ja Ismo Hölttö tekivät kesälomallaan yhteisen kuvausmatkan heille ennestään tuntemattomille Pohjois-Karjalan syrjäseuduille.
Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Kokoelmat painottuvat suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen – sekä valokuvaajien teoksiin että laajoihin valokuva-arkistoihin. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.
Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy