Hyppää pääsisältöön
  • +
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • Tule ja koe
    • Aukiolo, liput, sijainti
    • Saavutettavuus
    • Tapahtumat
    • Opastukset ja työpajat
    • Kouluille
    • Valokuvauskurssit
    • Podcast
    • Pelit
    • Museo Youtubessa
    • Photofuss-nuoret
    • K1-klubit
  • Näyttelyt
    • Näyttelyt nyt
    • Tulevat näyttelyt
    • Menneet näyttelyt
    • Näkökulmia näyttelyihin
  • Kokoelmat
  • Hankkeet
  • Tietopalvelut
    • Tietoa ja oppaita
    • Kuvapalvelu
    • Kirjasto
    • Konservointi
  • Info
    • Henkilökunta
    • Medialle
    • Hae meille
    • Apurahat ja palkinnot
    • Museon esittely
    • Museon arvot
    • Turvallisemman tilan periaatteet
    • Kestävä kehitys
    • Aukiolo, liput, sijainti

Sinä ja minä rintaneulassa, sinä ja minä kalvosinnapissa

Rintaneula, tekijä tuntematon, 1800-luvun loppupuoli. Valokuvataiteen museo D2019:8.

Kaksi pikkuruista, pyöreää kehystä yhteen liitettyinä - noin sormenpään kokoiset. Kehyksissä nainen ja mies. Kuvista muodostuu rintaneula. Kuka sitä on käyttänyt? Keitä he olivat? Korun historia on tuntematon.

Toinen, tismalleen yhtä pieni ja pyöreä kuva on kalvosinnappina. Siinä on nuori nainen. Onkohan toisessa napissa ollut sama nainen vai kenties mies? Kuvittelen, että nämä valokuvakorut on hankittu jonkin juhlapäivän, vaikkapa kihlauksen kunniaksi. Sellaisina päivinä myös mentiin valokuvaamoon kuvattavaksi.

Kalvosinnappi, tekijä tuntematon, 1800-luvun loppupuoli. Valokuvataiteen museo D2019:12.

120 vuotta sitten nuo valokuvakorut ovat saattaneet olla muoti-ilmiö, vaikka itse törmäsinkin niihin ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Ne hankittiin vastikään museon kokoelmiin esimerkkeinä valokuvan käyttämisen ja näyttämisen historiasta.

Mielitietyn kuva korussa on toki ollut mahdollinen jo ennen valokuvan keksimistä: 1700-luvulla sydämen valitusta maalattu miniatyyrimuotokuva olisi ollut medaljongin sisällä, piilossa kannen alla. Nämä valokuvakorut olivat kuitenkin aikansa uutuuksia. Tyypillisin valokuvan formaatti tuolloin oli kyllä myös helposti mukaan otettavaa taskukokoa: pahville pohjustettu, hiukan älypuhelinta pienempi visiittikorttikuva. Ne sijoitettiin albumiin tai kehyksiin.

Nyt meillä on taskussamme tuhansia valokuvia. Tai miljoonia, jos otetaan huomioon oman puhelimen muistikortin lisäksi kaikki ne, jotka saa esiin avaamalla vaikka Instagramin. Myös puhelimen suojakuorta, paitaa tai kangaskassia voi koristaa tulostettu tai painettu valokuva – kuten myös hiirimattoa, mukia, kenkää tai kelloa. Kaikki on nähty. Minkähän takia nämä pienet, vanhat korut kuitenkin tuntuvat niin erityisiltä? Johtuisiko se siitä, että ne ovat nyt harvinaisuuksia, silminnähden kaukana nykyajan valokuvatuotteista? Vai olisiko niihin tallentunut aavistus siitä noin 120 vuoden takaisesta uutuudenviehätyksestä ja juhlan tunnusta?

Sofia Lahti, kokoelma-amanuenssi

 

Suomen valokuvataiteen museolla on hallussaan mittava kokoelma, jonka monipuolisuus saattaa toisinaan yllättää museon työntekijätkin. Kokoelmanosto-sarja on vuonna 2010 aloitettu, jatkuvasti kasvava verkkonäyttely museon kokoelmista. Museon työntekijät nostavat esiin kokoelman helmiä, sattumia ja yllätyksiä sekä valokuvahistorian ja nykypäivän ilmiöitä.

Skip "More on the subject" liftups

More on the subject

Luutnantti kultakehyksissä

Kokoelmanosto
Valokuvataiteen museon uusi kokoelma-aarre on daguerreotyyppi, jossa poseeraa taistelussa kasvoihin haavoittunut luutnantti Schatelowicz. Luutnantti on saanut kasvoilleen vienon punan, mutta takin kaulukset, epoletti olkapäällä ja rinnan yli kulkeva kultavitja on väritetty voimakkaasti.

Kävelykeppi ja muita valokuvan välineitä

Kokoelmanosto
Valokuvien lisäksi museo tallentaa esineitä: valokuvaajien työvälineitä ja muuta valokuvaukseen liittyvää esineistöä.

Salaa Ahvenanmaalla

Kokoelmanosto
Helsinkiläinen nuori aristokraatti Nils Wasastjerna vietti kesää Ahvenanmaalla eikä unohtanut valokuvausharrastustaan. Lisäjännitystä puuhaan toi varsin tuore keksintö, ns. salapoliisikamera tai napinläpikamera.

Museon kokoelmat

Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Kokoelmat painottuvat suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen – sekä valokuvaajien teoksiin että laajoihin valokuva-arkistoihin. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.

Aukiolo, liput, sijainti

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
K1: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Suomen valokuvataiteen museo: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas

Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Asiakaspalvelu ja lipunmyynti: 
040 1922 300
kaapelifmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset

Tieto- ja kuvapalvelu:
tietopalvelu@fmp.fi
Kysy museolta
Kuvapalvelu
040 159 5951

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003723327487 (Apix)
Y-tunnus: 0202327-3 

K1, Kämp Galleria

Käyntiosoite: Kämp Galleria, Mikonkatu 1, 00100 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Opastus- ja työpajavaraukset

Asiakaspalvelu ja lipunmyynti:
040 163 3210
k1fmp@fmp.fi

Ravintola The Glass: 
theglass.fi/ 
0456789045 
info@theglass.fi

Museokauppa The Object: 
www.theobject.fi

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003723327487 (Apix)
Y-tunnus: 0202327-3

Seuraa meitä

Instagram
Facebook
Twitter

Tilaa museon uutiskirje sähköpostiisi

Tilaa museon näyttelykutsut sähköpostiisi

Yhteistyössä

Pääyhteistyökumppani

 

Yhteistyökumppani

 

Tällä sivustolla käytetään evästeitä.

Hyväksy vain välttämättömät evästeetHyväksy kaikki evästeet