Hyppää pääsisältöön
  • +
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • Tule ja koe
    • Aukiolo, liput, sijainti
    • Tapahtumat
    • Opastukset ja työpajat
    • Valokuvauskurssit
    • Kouluille
    • Podcast
    • Pelit
    • Museo Youtubessa
    • Photofuss-nuoret
    • Saavutettavuus
  • Näyttelyt
    • Näyttelyt nyt
    • Tulevat näyttelyt
    • Menneet näyttelyt
    • Näkökulmia näyttelyihin
  • Kokoelmat
  • Hankkeet
  • Tietopalvelut
    • Tietoa ja oppaita
    • Kuvapalvelu
    • Kirjasto
    • Konservointi
  • Info
    • Henkilökunta
    • Medialle
    • Hae meille
    • Apurahat ja palkinnot
    • Museon esittely
    • Museon arvot
    • Turvallisemman tilan periaatteet
    • Aukiolo, liput, sijainti

Väriä elämästä

Harald Rosenberg, Lukeva tyttö, 1907–1910. Autochrome-diapositiivi. Suomen valokuvataiteen museo / AFK:n kokoelma

Mielikuvissa vanhojen valokuvien tytöillä on aina kireät letit, jäykkä ryhti ja tuima ilme. Ehkä heitä jännittää tai sitten he eivät viihdy tärkätyissä pyhämekoissa, joihin heidät on pakotettu valokuvan ottoa varten. Todellisuus ei kuitenkaan välttämättä vastaa näitä mielikuvia.

Esimerkiksi sopii vaikka nuori neiti Karin Rosenberg. Hän makaa sohvalla ja näyttää syventyneen kirjaan. Mustat nyörikengät on nostettu jugend-kankaan verhoamalle sohvalle ja kirja lepää laiskasti sylissä. Pää nojaa tyynyyn kampauksen mahdollisesta litistymisestä piittaamatta.

Karinin kuvan takana on kymmenen vuotta vanhempi isoveli Harald Rosenberg (1883–1931), jonka koulupoikana aloitettu valokuvaharrastus johti ensin lehtikuvaajaksi ja sittemmin Helsingin rikospoliisin pitkäaikaiseksi valokuvaajaksi. Valokuvataiteellisia intressejään Harald toteutti ajan tavan mukaan kameraseurassa, Helsingin Amatörfotografklubbenissa (AFK), ja kun Suomen toinen yleinen valokuvanäyttely avautui Ateneumissa syyskuussa 1907, oli Haraldkin mukana. Osa tuossa näyttelyssä esillä olleista mustavalkovedoksista on päätynyt mukaan myös Karinin muotokuvaan. Ne voi nähdä seinällä sohvan yläpuolella.

Vuoden 1907 näyttelyssä oli esillä Haraldin autochrome-tekniikalla tehtyjä värillisiä kuultokuvia. Tekniikka oli uunituore, vasta samana vuonna markkinoille saatettu. Kyseessä oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt värikuvausmenetelmä, jonka takana olivat ranskalaiset elokuvakeksijät Auguste ja Louis Lumière. Koskaan aikaisemmin suuri yleisö ei ollut nähnyt valoherkälle materiaalille kaikkine väreineen tallentunutta näkymää. Tunne oli oletettavasti melko samanlainen kuin mustavalkotelevisioiden parissa varttuneen sukupolven ensikokemus värillisestä tv-lähetyksestä.

Vanhimmat värivalokuvat hätkähdyttävät edelleen. Näyttäytyyhän merkittävä osa modernin maailman historiaa meille harmaan sävyissä. Mustavalkoisten valokuvien kautta värittömyydestä on tullut jopa menneen luontainen ominaisuus.

Siksi Karin Rosenbergin muotokuvakin tuntuu ihmeen tuoreelta, ei sadan vuoden takaiselta.

 

Maria Faarinen, kokoelma-amanuenssi

Lähde: Carpelan, Bert Kiistanalainen valokuvanäyttely 1907, Valokuvauksen vuosikirja 1984. Suomen valokuvataiteen museon säätiö, 1984.

 

Valokuvataiteen museoon deponoidussa AFK:n kokoelmassa on kopio Harald Rosenbergin autochrome-kuvasta.

 

Skip "More on the subject" liftups

More on the subject

Värikuvan varhainen mestari: Wladimir Schohinin autochrome-kuvat

Kokoelmanosto
Miten noin kauan sitten otetut valokuvat voivat olla värillisiä?

Valokuvattua värienergiaa – tiedettä vai taidetta

Kokoelmanosto
Tiede ja taide kohtaavat toisensa Lauri Anttilan kuvasarjassa Colors.

Herra Lehtinen haastaa tutkijan

Kokoelmanosto
Kaikki Valokuvataiteen museon yli 3,5 miljoonasta valokuvasta ja negatiivista eivät suinkaan ole tulleet tarkan harkinnan tuloksena.

Museon kokoelmat

Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Kokoelmat painottuvat suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen – sekä valokuvaajien teoksiin että laajoihin valokuva-arkistoihin. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.

Aukiolo, liput, sijainti

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
K1: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki
Suomen valokuvataiteen museo: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
suljettu remontin vuoksi syksyyn 2021 asti
Liput
10/5/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas

Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Sähköposti: fmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset: booking@fmp.fi

Lipunmyynti: 09 6866 3621

Tieto- ja kuvapalvelu:
Kysy museolta
040 159 5951
HUOM! Museon kuva-arkisto ja kirjasto sekä kuva- ja tietopalvelut ovat suljettuina vuoden 2021 loppuun asti.
Kysy museolta -palvelu toimii normaalisti.

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003721291126 (Maventa)
Y-tunnus: 0202327-3

K1, Kämp Galleria

Käyntiosoite: Kämp Galleria, Mikonkatu 1, 00100 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Sähköposti: k1fmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset: booking@fmp.fi

Lipunmyynti: 040 163 3210

Museokauppa Object: info@theobject.fi

Ravintola The Glass: 0456789045, Info@theglass.fi

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003721291126 (Maventa)
Y-tunnus: 0202327-3

Seuraa meitä

Facebook
Instagram
Twitter
Museon blogi

Tilaa museon uutiskirje sähköpostiisi

Yhteistyössä