Hyppää pääsisältöön
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • Facebook
  • Instagram
  • Twitter
  • Blogi
  • Tule ja koe
    • Aukiolo, liput, sijainti
    • Tapahtumat
    • Opastukset
    • Aikuisryhmille
    • Kouluille
    • Valokuvauskurssit
    • Photofuss-nuoret
    • Museokauppa
    • Saavutettavuus
  • Näyttelyt
    • Näyttelyt nyt
    • Tulevat näyttelyt
    • Menneet näyttelyt
  • Kokoelmat
    • Kokoelmien TAKO-yhteistyö
    • Kuvakulma-näyttelytila
  • Podcast
  • Hankkeet
  • Tietopalvelut
    • Tietoa ja oppaita
    • Kuvapalvelu
    • Kirjasto
    • Konservointi
  • Museoinfo
    • Henkilökunta
    • Museon esittely
    • Medialle
    • Hae meille
    • Apurahat ja palkinnot
    • Aukiolo, liput, sijainti

Väriä elämästä

Harald Rosenberg, Lukeva tyttö, 1907–1910. Autochrome-diapositiivi. Suomen valokuvataiteen museo / AFK:n kokoelma

Mielikuvissa vanhojen valokuvien tytöillä on aina kireät letit, jäykkä ryhti ja tuima ilme. Ehkä heitä jännittää tai sitten he eivät viihdy tärkätyissä pyhämekoissa, joihin heidät on pakotettu valokuvan ottoa varten. Todellisuus ei kuitenkaan välttämättä vastaa näitä mielikuvia.

Esimerkiksi sopii vaikka nuori neiti Karin Rosenberg. Hän makaa sohvalla ja näyttää syventyneen kirjaan. Mustat nyörikengät on nostettu jugend-kankaan verhoamalle sohvalle ja kirja lepää laiskasti sylissä. Pää nojaa tyynyyn kampauksen mahdollisesta litistymisestä piittaamatta.

Karinin kuvan takana on kymmenen vuotta vanhempi isoveli Harald Rosenberg (1883–1931), jonka koulupoikana aloitettu valokuvaharrastus johti ensin lehtikuvaajaksi ja sittemmin Helsingin rikospoliisin pitkäaikaiseksi valokuvaajaksi. Valokuvataiteellisia intressejään Harald toteutti ajan tavan mukaan kameraseurassa, Helsingin Amatörfotografklubbenissa (AFK), ja kun Suomen toinen yleinen valokuvanäyttely avautui Ateneumissa syyskuussa 1907, oli Haraldkin mukana. Osa tuossa näyttelyssä esillä olleista mustavalkovedoksista on päätynyt mukaan myös Karinin muotokuvaan. Ne voi nähdä seinällä sohvan yläpuolella.

Vuoden 1907 näyttelyssä oli esillä Haraldin autochrome-tekniikalla tehtyjä värillisiä kuultokuvia. Tekniikka oli uunituore, vasta samana vuonna markkinoille saatettu. Kyseessä oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt värikuvausmenetelmä, jonka takana olivat ranskalaiset elokuvakeksijät Auguste ja Louis Lumière. Koskaan aikaisemmin suuri yleisö ei ollut nähnyt valoherkälle materiaalille kaikkine väreineen tallentunutta näkymää. Tunne oli oletettavasti melko samanlainen kuin mustavalkotelevisioiden parissa varttuneen sukupolven ensikokemus värillisestä tv-lähetyksestä.

Vanhimmat värivalokuvat hätkähdyttävät edelleen. Näyttäytyyhän merkittävä osa modernin maailman historiaa meille harmaan sävyissä. Mustavalkoisten valokuvien kautta värittömyydestä on tullut jopa menneen luontainen ominaisuus.

Siksi Karin Rosenbergin muotokuvakin tuntuu ihmeen tuoreelta, ei sadan vuoden takaiselta.

 

Maria Faarinen, kokoelma-amanuenssi

Lähde: Carpelan, Bert Kiistanalainen valokuvanäyttely 1907, Valokuvauksen vuosikirja 1984. Suomen valokuvataiteen museon säätiö, 1984.

 

Valokuvataiteen museoon deponoidussa AFK:n kokoelmassa on kopio Harald Rosenbergin autochrome-kuvasta.

 

Kokoelmanosto

Värikuvan varhainen mestari: Wladimir Schohinin autochrome-kuvat

Miten noin kauan sitten otetut valokuvat voivat olla värillisiä?

Kokoelmanosto

Valokuvattua värienergiaa – tiedettä vai taidetta

Tiede ja taide kohtaavat toisensa Lauri Anttilan kuvasarjassa Colors.

Kokoelmanosto

Herra Lehtinen haastaa tutkijan

Kaikki Valokuvataiteen museon yli 3,5 miljoonasta valokuvasta ja negatiivista eivät suinkaan ole tulleet tarkan harkinnan tuloksena.

Kokoelmat

Museon kokoelmat

Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Kokoelmat painottuvat suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen – sekä valokuvaajien teoksiin että laajoihin valokuva-arkistoihin. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.

Suomen valokuvataiteen museo

Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Sähköposti: fmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset: workshop@fmp.fi

Lipunmyynti: 09 6866 3621

Tieto- ja kuvapalvelu:
Kysy museolta
fmp@fmp.fi
040 159 5968

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003721291126 (Maventa)
Y-tunnus: 0202327-3

Aukioloajat

Näyttelyt ovat avoinna
ti–su 11–18, ke 11–20
ma suljettu

Pääsyliput

Liput: 10 / 5 €

Alle 18-vuotiaille ilmainen sisäänpääsy.

Museokortilla vapaa pääsy!

Ilmainen sisäänpääsy joka kuun viimeinen ke klo 17–20.

Seuraa meitä

Facebook
Instagram
Twitter
Museon blogi

Tilaa museon uutiskirje sähköpostiisi

 

Yhteistyössä