Tutkimusapurahat

Börje Söderholm toimistossaan, 1960, Suomen valokuvataiteen museo.

Suomen valokuvataiteen museo jakaa vuosittain tutkimusapurahan Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta. Valokuvaaja Börje Söderholmin (1922–1998) elämäntyön keskeiset alueet olivat muoti-, mainos- ja muotokuvaus. Hän oli myös lukuisten valokuvajärjestöjen perustajajäsen.

Apurahoja valokuvatutkimukseen

Börje ja Dagmar Söderholmin rahasto

Suomen valokuvataiteen museo jakaa vuosittain tutkimusapurahan Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta. Valokuvaaja Börje Söderholmin (1922–1998) elämäntyön keskeiset alueet olivat muoti-, mainos- ja muotokuvaus. Hän oli myös lukuisten valokuvajärjestöjen perustajajäsen.

Haettavaksi julistetaan 10.000 euron apuraha, joka voidaan jakaa myös useamman hakijan kesken. Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus päättää apurahan saajasta tai vaihtoehtoisesti apurahan jakamisesta useammalle hakijalle. Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee kertoa haettavan apurahan määrä, mihin apurahaa haetaan, aikataulusuunnitelma ja muut mahdolliset rahoittajat. Hankkeen merkittävyys tulee perustella, ja hakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma. Hakemus toimitetaan yhtenä pdf-tiedostona.

Lisätiedot: Museonjohtaja Elina Heikka, 050-527 8885, elina.heikka@fmp.fi

Hakemusten toimittaminen: Hakemukset toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen fmp@fmp.fi. Aihekenttään merkitään ”Söderholmin rahasto”.

 

Apurahat 2022

Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus on kokouksessaan 27.4.2021 myöntänyt Börje ja Dagmar Söderholmin rahaston apurahan 10.000 euroa FT Johanna Frigårdille ja työryhmälle tutkimukseen Naisvalokuvaajat Suomessa.

 

Apurahat 2021

Suomen valokuvataiteen museon säätiö on kokouksessaan 20.4.2021 jakanut Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta kaksi apurahaa seuraavasti:

TaM Petri Juntunen 5000 euroa väitöskirjaan Photography´s Transformation Within Virtual Reality.

TaM Hanna Timonen 5000 euroa väitöskirjaan Seriality, the Everyday and Vernacular Attitude.

 

Apurahat 2020

Suomen valokuvataiteen museon säätiö on kokouksessaan 21.4.2020 päättänyt jakaa Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta kolme apurahaa:

Dr. Carlos Idrobo, 3000 e artikkeliin Walking between Time, Memory and Oblivion - The Walking / Photography of Jouko Leskelä, Jari Silomäki and Juha Suonpää 

FM Tuuli Matila 2000 e väitöskirjan artikkeliin Sotiemme kuvallinen perintö: SA-kuvat ja kansallinen muisti 

TaM Laura Nissinen, 5000 e tutkimushankkeeseen Ensimmäiset suomalaiset lehtikuvaajanaiset 

 

Apurahat 2019

Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus on kokouksessaan 17.4.2019 jakanut Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta kolme apurahaa:

FL Asko Mäkelä, 3000 e artikkeliin Rakennettu suurmies – Alvar Aallon maineen rakentuminen valokuvina

TaT Mervi Löfgren, 3000 e artikkeliin valokuvaaja Marja Vuorelaisesta

FT Harri Kalha, 4000 e artikkeliin Piktorialismia postitse: Valokuvan taide ja teollinen valokuvatuotanto.

 

Apurahat 2018

Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus on kokouksessaan 27.3.2018 jakanut Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta viisi apurahaa:

TaM Miklos Gaálille ja TaM Tuukka Kailalle 2000 euroa artikkeliin Materiaalin ja aineettomuuden tuntu. Valokuvan vedostaminen ilmaisullisena elementtinä,

FM Julia Kartesalolle 3000 euroa artikkeliin Alfred Nybom’s formation as a photographer – Encounters and influences in Germany and Austria in the early 1900s,

valokuvaaja Matti Niemelle 4000 euroa valokuvaaja Ismo Höltön elämäntarinan kirjoittamiseen,

FM Tiina Salmialle 4000 euroa väitöskirjatutkimukseen Do it yourself – Embodied Agencies in Self-Portrait Photography of the 2010s,

FM Jane Vuoriselle 2000 euroa väitöskirjan artikkeliin Sculptural Forms and Displays in Contemporary Photographic Art.

Suomen valokuvataiteen museon säätiö myöntää Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta vuosittain apurahoja valokuvatutkimukseen. Seuraava haku on helmikuussa 2019.

 

Apurahat 2017

Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus on kokouksessaan 24.4.2017 jakanut Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta neljä apurahaa:

FM Yki Hytöselle 6 000 euroa Kameraseuran 100-vuotishistorian kirjoitukseen,

FT Olli Kleemolalle 4 000 euroa post doc –tutkimukseen Sodan kuvat muistin rakennuspuina – valokuvateosten luoma kuva Suomen sodista,

FT Kati Lintoselle 2 000 euroa artikkeliin Biosentristen näkökulmien mahdollisuudet 1800-luvun suomalaisen luontoaiheisen valokuvan tarkastelussa,

FM Satu Savialle 2 000 euroa artikkeliin Digitaalisen humanismin tapaustutkimus – Tyyne Savian 1920-luvun valokuvamuotokuvat.

 

Apurahat 2016

Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus on jakanut Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta kaksi apurahaa:

FM Marika Honkaniemelle 6 000 euroa väitöstutkimukseen Valokuvien vaikutusvalta – Jatkosodan suomalaissaksalaisen näyttelyvaihdon TK- ja PK-valokuvat aikansa poliittis-kulttuurisella kentällä,

TaM Pauliina Pasaselle 2 000 euroa kansainvälisen osion toteuttamiseen väitöstutkimuksessa Työpajat valokuvauksen opetuksessa – Kolmen dokumenttivalokuvauksentyöpajan opetusmetodien ja oppimisprosessien vertailua.

Hakemuksia oli kolmetoista.

 

Apurahat 2015

Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus on jakanut Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta kolme apurahaa:

TaM Jari Silomäelle 5 000 euroa väitöstutkimukseen Henkilöohjaus dokumentaarisessa ja lavastetussa valokuvassa,

FT Leena Sarasteelle 3 000 euroa artikkeliin Kolme kadonnutta näyttelyä,

YM Eemeli Hakokönkäälle 2 000 euroa tutkimustyöhön Yhtyneitten Kuvalehtien kuva-arkistossa. 

 

Apurahat 2014

Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus on jakanut Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta kolme apurahaa:

Valokuvaaja Jalo Porkkalalle dagerrotypiavalokuvatekniikan tutkimukseen 5 000 euroa,

Ph.D. Maria Gourievalle ja Ph.D. Nadezha Stanulevichille 3 000 euroa tutkimukseen Russian photographers in the Finnish state collections,

Emmi Kattelukselle 500 euroa pro gradu -tutkielmaan  Dokumentarismi – vähemmistöryhmät 1960-luvulla Ismo Höltön, Mikko Savolaisen ja Pertti Hietasen kuvissa.

 

Apurahat 2013

Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus on kokouksessaan 24.4.2013  jakanut Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta kolme apurahaa:

FT Harri Kalhalle varhaista teollista valokuvaa käsittelevän tutkimuksen käynnistämiseen ja siihen liittyvän artikkelin  laatimiseen 2000 euroa,

TaM Jukka Kukkoselle  tutkimushankkeeseen Kuvatut, kadonneet ja löydetyt. Kokoava teosluettelo I.K.Inhan valokuvatuotannosta 4000 euroa,

TaM Laura Nissiselle väitöstutkimukseen Abstraktio suomalaisessa valokuvataiteessa 2500 euroa.

 

Apurahat 2012

Suomen valokuvataiteen museon säätiö myönsi vuonna 2012  Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta valokuvatutkimukseen tarkoitetut vuosittaiset apurahat seuraavasti:

FT Johanna Frigårdille myönnettiin 5500 euroa Värivalokuvauksen historia Suomessa -tutkimushankkeen valmisteluun ja autochrome-kautta käsittelevän artikkelin kirjoittamiseen.

YTT Jenni Mäenpäälle myönnettiin 4000 euroa väitöstutkimukseen Kuvajournalistinen työ digitaalisena aikana – lehtikuvan totuuskäsitykset uudelleenmäärittelyssä.

Apurahan hakijoita oli neljätoista.

 

Apurahat 2011

Suomen valokuvataiteen museon säätiön hallitus myönsi vuonna 2011 Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta neljä apurahaa.  Apurahat jakautuvat seuraavasti:

Otso Kantokorpi, tutkimukseen Suomalainen Polaroidin käyttö, 3500 euroa

Kari Ennola, artikkeliin Maisema ja aika – I.K. Inhan jalustan sijoilla, 2000 euroa

Jane Vuorinen, pro gradu -tutkielmaan Jälkikuvia – ajan tematiikka Ulla Jokisalon albumivalokuva- ja lankakirjailutöissä, 500 euroa

Mari Rantala,  pro gradu –tutkielmaan Ruumis objektina ja subjektina. Naisurheilijoiden valokuvat Suomen Urheilulehdessä 1945–1969, 1500 euroa

Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä kaksitoista.

 

Valokuvaaja Börje Söderholm

Börje Söderholm, Anneli Sauli, 1957

Suomen valokuvataiteen museon jakama apuraha perustuu valokuvaaja Börje Söderholmin (s. 1922 Helsinki, k. 1998 Helsinki) ja hänen puolisonsa Dagmar Söderholmin testamenttiin, jolla he siirsivät omaisuutensa nimeään kantavaan rahastoon. Rahasto toimii museon vastuulla ja jakaa vuosittain apurahoja valokuvatutkimukseen.

Pontena rahaston perustamiselle toimi Börje Söderholmin kiinnostus ja edistämishalu suomalaista valokuvausta kohtaan. Söderholm muistetaan valokuvauksen piirissä vahvana järjestömiehenä ja ammattikunnan aseman ja etujen edistäjänä. Hän hoiti myös alan kansainvälisiä suhteita. Valokuvaajana hänen uransa koostui lehti-, mainoskuvauksesta ja kulttuurin kuvista. Hänen erikoisalanaan muistetaan julkkismuotokuvat, joissa esiintyivät näyttelijät, valokuvamallit, mannekiinit ja taiteilijat.

Söderholmin ensimmäiset työpaikat liittyvät elokuvaan: vuosina 1935-1952 eri tehtävissä Paramount  FilmsAb:ssa ja Filmiseppo Oy:ssä, vuodesta 1944 filmi-vuokraajana ja mainos- ja filmipäällikkönä. Söderholm tallensi 1950- ja 1960-luvuilla suomalaisia elokuvia still-kuviksi ja tähtien muotokuviksi. Hän oli todistamassa freelancer TV-tuottajana ja valokuvaajana television tulon Suomeen. Hänen tuotantoonsa ovat tallentuneet TESVISIOn alkuvaiheet 1960-luvulta ja hänen 5-osaisesta tv-sarjastaan ”Elokuva ennen meitä” ainoina säilyneet dokumenttivalokuvat.

Börje Söderholm saattoi hyödyntää elokuvan parissa opittua kuvien lukutaitoa mainosvalokuvauksessaan. Hän toimi mainoskuvaamo Laatukuvan pääkuvaajana ja toimitusjohtajana vuodet 1952-1972.Valokuvaamon arviolta 100 000 kuvan ja negatiivin tuotannon hän lahjoitti aikanaan Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin.

Lehtikuvat sisältävät mm. Suomen 1950-60-luvun poliittista historiaa: valtiovierailuja, koulu- ja seurakuntaelämää, perheitä, sosiaalista työtä, Helsingin rakentamista, liike-elämää, kuuluisuuksia koteineen, vierailevia kansainvälisiä tähtiä, erilaisia kokous- ja tapahtumakuvia jne.

Taiteilijamuotokuviin hän loi oman, persoonallisen tyylin, missä samaan kuvakompositioon on liitetty päällekkäin henkilö eri kuvakulmista yhdessä teoksensa kanssa. Hän käytti myös tuotekuviin tätä trikkikuvamontaasitekniikkaa, jossa samalle negatiiville tai diapositiiville valotetaan useita eri otoksia. Näin mm. Nokian eri tuotantoaloja symboloivat tuotteet saatiin samaan mainoskuvaan. Tänään samantapaiseen tulokseen päästään kuvan digitaalisen käsittelyn avulla.

Kaunotarkuvat  kertovat 1960-luvun kuvaamistavoista poseeraustapoineen, ajan muodista ja suosituista mannekiineista. Söderholm kuvasi muotia myös ulkona: puistoissa, kaduilla. Helsinkiläisten muotiliikkeiden näytökset, mutta myös suomalaiset mallit Pariisissa ovat säilyneet reportaasi- ja tuotekuvissa. Oman ryhmän muodostavat usein leikkisät henkilötutkielmat tunnetuista laulajattarista ja näyttelijöistä.

Börje Söderholm luetaan yhdeksi suomalaisen valokuvajärjestöelämän ja tekijänoikeuskysymysten voimahahmoista. Hän toimi mm. Suomen valokuvajärjestöjen keskusliiton FINNFOTO ry:n ja lukuisissa muissa alan luottamustehtävissä ja puheenjohtajana. Hän osallistui valokuvaajien tekijänoikeuslain kehittämiseen Suomen tekijänoikeudellisen yhdistyksen ja Kopioston hallituksen jäsenenä. Vuosina 1985-1994 hän oli Tekijänoikeusneuvoston jäsen ja toimi  Pohjoismaisen valokuvaajien tekijänoikeusneuvoston puheenjohtajana vuosina 1989-1991.

Söderholm hoiti aktiivisesti  pohjoismaisia valokuvakentän suhteita myös Nordiska Fotograf Förbundetin ja Pohjola-Nordenin kulttuuriedustajiston kautta toimien näiden puheenjohtajanakin. Valtion Kamerataidetoimikunta ja sitä kautta Taiteen keskustoimikunta olivat hänen vaikutuskenttänään kahtena kolmivuotiskautena 1970-1975. Tuolloin luotiin Valtion valokuvataidetoimikunta, jonka toiminta alkoi vuoden 1976 alusta.

Söderholm oli Suomen valokuvataiteen museon säätiön edustajiston ja hallituksen jäsen useita vuosia museon perustamisesta 1969 lähtien. Tunnustuksena merkittävästä työstään Söderholm vastaanotti mm. valokuvataiteilijoiden valtionpalkinnon 1979, Nordiska Fotograf Förbundetin mitalin sekä Norjan, Puolan, Liettuan, Latvian ja pohjoismaisia ansiomerkkejä, taidepalkintoja ja mitaleja. Hän oli Filmivuokraajakerho ry:n ja Suomen Mainosvalokuvaajat ry:n kunniajäsen.

Söderholm sai apurahoja näyttelyitä ja julkaisuja varten. Hän piti kaikkiaan neljä yksityisnäyttelyä: ”Valokuvia 1952-1977” vuonna 1977, ”Puuhun veistetty” vuonna 1991, ”Näin näin” vuonna 1992 eri puolilla Suomea sekä Baltian maissa vuosina 1977-1993 sekä ”Elämäni naiset” Amos Andersonin taidemuseossa vuonna 1997.

Hänen kuvittamiaan teoksia ovat: Ilmari Kianto, Punainen viiva 1964 ja Esa Anttala, Hopeaa rajan takaa 1966, sekä omia kuvateoksiaan: Puuhun veistetty 1991, Näin näin 1992 ja Elämäni naiset – lähihistoriamme naisenkuvia 1997.

Viimeiset vuotensa Söderholm toimi ohjaajana Yleisradion Finlands Svenska Televisionin perhetoimituksessa vuosina 1980-1984. Sen jälkeen hän toteutti itseään vapaana valokuvaajana nauttien valtion taiteilijaeläkettä vuodesta 1985 alkaen.

Pirjo Porkka, amanuenssi

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy