Vuoden valokuvataidekirja 2023 -palkinnon finalistit on valittu

kp23_l8a4779.jpg

Valokuvataiteilijoiden liitto ja Suomen valokuvataiteen museo jakavat Vuoden valokuvataidekirja -palkinnon tänä vuonna jo seitsemättä kertaa.

Vuoden valokuvataidekirja 2023-palkinnon finalistit ovat:

Janne Riikonen: Notes for Our Legacy
Aura Saarikoski: Grey Mélange
Lorenzo "SerraGlia" Servi: CONE WARS
Milla Talassalo: 3
Maija Tammi: Hulda/Lilli

Finalistit valitsi raati, johon kuuluivat kuvatoimittaja, kuraattori ja kriitikko Tanvi Mishra (New Delhi, Intia); valokuvaaja, kirjailija Ida Pimenoff (Helsinki, Suomi); kuraattori, tutkija Sergio Valenzuela-Escobedo (Arles, Ranska). Palkinnon voittajan valitsee valokuvakuraattori Thyago Nogueira (Sao Paulo, Brasilia).

Voittaja julkistetaan yleisölle avoimessa tilaisuudessa torstaina 18.4.2024 klo 17–20, Valokuvataiteen museo K1:ssä Kämp Galleriassa (Mikonkatu 1, Helsinki).

Palkinnon voittajalle ja finalisteille myönnetään rahapalkinnot: voittajalle 2000 euroa ja muille finalisteille 500 euroa.

Median edustajat voivat sopia kirjoihin tutustumisesta Valokuvagalleria Hippolytessä. Yhteystiedot löytyvät tiedotteen lopusta.

Vuoden valokuvataidekirja -palkinnon päämääränä on kannustaa korkeatasoisten valokuvataidekirjojen tekemiseen sekä herättää yleistä kiinnostusta valokuvataidekirjoja kohtaan. Palkinto myönnetään suomalaiselle tai Suomessa asuvalle valokuvataiteilijalle vuonna 2023 ilmestyneestä valokuvataidekirjasta. Vuoden valokuvataidekirja -palkinto nostaa kirjan esiin valokuvataiteen muotona ja itsenäisenä taideteoksena.

 

Finalistien esittelyt:

Janne Riikonen: Notes for Our Legacy
Janne Riikonen on valokuvannut tyhjiä mainostauluja eri puolilla maailmaa. Mustavalkoisissa valokuvissa hän tutkii näiden kapitalismin visuaalisten ilmentymien ja julkisen psyyken välistä yhteyttä. Riikonen käyttää menetelmänään pelkistämistä, joka ei toteudu vain yksittäisissä valokuvissa vaan myös kuvien vähittäisessä katoamisessa kirjan loppua kohden. Riikosen tyylikäs, langalla sidottu kirja, jossa ei ole kansia, hyödyntää täysimääräisesti kirjamuodon materiaalisuutta.  Ulkoasu on yksinkertainen, mutta tehokas. Se käyttää ensimmäisen ja viimeisen sivun väliin syntyvän tilan taitavasti ja luo siitä paikan, jossa tapahtuu jotain.

Aura Saarikoski: Grey Mélange
Aura Saarikosken kunnianhimoinen pieni kirja on yhdistelmä autofiktiivistä tekstiä ja valokuvia. Teos kysyy, mikä on totta niissä tarinoissa, joita kerromme itsellemme itsestämme. Lisäksi se tutkii muistojen yhteensopimattomuutta, siis sitä, miten erilaisia muistikuvia voi kahdella ihmisellä olla hetkestä, jonka he ovat kokeneet yhdessä.  Saarikosken samaan aikaan käsitteellinen ja nostalginen tutkielma muistista, tarinoista ja ihmissuhteista saa kirjassa johdonmukaisen muodon.

Lorenzo "SerraGlia" Servi: CONE WARS
Lorenzo "SerraGlia" Servi rakentaa kirjassaan fiktiivisen kertomuksen näennäisen banaalista aiheesta eli liikennekartioista. Lähestymistapa vaikuttaa aluksi puhtaasti satiiriselta, mutta kun kirja etenee pidemmälle, pilailevan lähestymistavan takaa paljastuu myös valokuvan todellisuussuhdetta ja todistusvoimaa tarkastelevaa ja kritisoivaa ajattelua. Humoristisuudessaan SerraGlian teos on yhtä aikaa sekä aseistariisuva että varoittava ja se toimii myös eräänlaisena herätyksenä kaikille meille kuvamanipulaation, digitaalisten filttereiden ja tekoälyn luomassa hyperdigitaalisessa maailmassa eläville ihmisille. Tekoälyn nopea kehitys ja sen avulla luodut, valokuvaa muistuttavat kuvat, jotka entisestään ovat voimistaneet huolta valokuvien todenperäisyydestä, tekevät SerraGlian teoksesta aivan erityisen ajankohtaisen.

Milla Talassalo: 3
Milla Talassalon kirja tutkii identiteettiä ja minuutta kolmossisaruuden näkökulmasta.  Lähestymistapa on intiimi ja dokumentaarinen, ja teoksessa on miellyttävää hiljaisuutta. Talassalo yhdistelee kirjassa muotokuvia, arkistomateriaalia, asetelmia ja muistoesineitä, mutta erityisen kirjasta tekee kuvien taitava yhdistäminen ja sarjallistaminen. 3 – Me olemme A, B ja C on erinomainen esimerkki sellaisesta kuvaeditoinnista, joka luottaa sekä yksittäisiin kuviin, kirjan muotoon, että katsojaan. Kirjan strategisesti mietitty kerronta avautuu katsojalle hitaasti ja tarjoaa hänelle oivaltamisen iloa. Teoksen kokoa ja ulkoasua koskevat valinnat sopivat hyvin kerrotun tarinan henkilökohtaisuuteen ja kokonaisuudesta muodostuu sekä muotokuva perheestä että vuoropuhelu taiteilijan ja hänen sisarustensa välillä. Talassalon kirjassa ikuinen kysymys siitä, kuka minä olen, yksin ja suhteessa muihin, saa monipuolisen ja hienovaraisen käsittelyn.

Maija Tammi: Hulda/Lilli
Maija Tammen valokuvakirjassa Hulda/Lilli on kaksi päähenkilöä, heinäsirkka ja kameleontti – saalistaja ja saalis – sekä kaksi alkua. Hulda/Lilli tarkastelee empatiaa leikkisästi mutta myös syvällisesti tarinankerronnan keinoin.  Muoto tuo mieleen sekä luontodokumentit että lasten kuvakirjat, ja yhdessä kuvien kanssa Tammen ja kirjailija Juhani Karilan kirjoittamat lyhyet tekstit saavat katsojan usein hymyilemään. Hulda/Lilli ei kuitenkaan pyri olemaan pelkästään hauska: kirjan keskellä olevan taitto-osion ja siihen koottujen taiteilijoiden ja psykologian sekä neurotieteen tutkijoiden haastattelujen ansiosta Tammen teoksesta kasvaa myös tutkielma biologiasta, luonnosta, empatiasta, elämästä ja kuolemasta.

 

Vuoden valokuvataidekirja 2023
https://photobookaward.fi/ 

 

Tiedotteen kuva: Minna Kurjenluoma

 

Tiedustelut ja pressikuvat:

Näyttelykoordinaattori Anna Airaksinen, Valokuvataiteilijoiden liitto

+358 50 397 7339 | anna.airaksinen@hippolyte.fi 

Toiminnanjohtaja Henna Harri, Valokuvataiteilijoiden liitto

+358 40 591 0770 | henna.harri@hippolyte.fi

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy