Poliittisen valokuvan festivaali 2021 kysyy, voiko ihminen kuvitella maailman linnun silmin

Pressitilaisuus torstaina 7.10. klo 11–12 Suomen valokuvataiteen museolla (Tallberginkatu 1 G, Helsinki). RSVP jaakko.laasanen@fmp.fi

Festivaalin taiteelliset johtajat Anna-Kaisa Rastenberger ja Sanni Seppo sekä festivaalin taiteilijat Demelza Kooij, Francesca Todde, Rorhof-kollektiivi, Marek Jancovic, Jorma Luhta, Kristo Muurimaa, Tuula Närhinen, Leena Saarinen ja Uhan alla -teoksen taiteellinen suunnittelija Sanni Seppo ovat paikalla haastatteluita varten.

 

Entä jos varis valokuvaisi? Millaisia valokuvia se ottaisi? Millainen maailma on linnun silmin? Festivaali pohtii valokuvien avulla, voiko ihminen kuvitella lintujen katseen ja sitä kautta nähdä maailmaa toisin.

Tänä vuonna Poliittisen valokuvan festivaali käsittelee tapoja, joilla valokuva tekee näkyväksi lintujen ja ihmisten sekä ihmisen ja muun luonnon suhdetta. Kameran avulla on hankittu tietoa luonnosta, se on mahdollistanut lajityyppien luokittelun ja maailman näkemisen laajasta lintuperspektiivistä, mutta se on myös etäännyttänyt ihmistä muista eläimistä. Kamera on tehnyt luonnosta kuvan.  

Näkyykö tuossa kuvassa ympärillämme tapahtuva lintujen ja muiden lajien kiihtyvä katoaminen? Monimuotoisuus ei ole vain lajien runsautta ja vaihtelua. Se on ennen kaikkea miljoonien vuosien aikana kehittynyt lajien välisten vuorovaikutusten verkosto, jossa jokainen muutos vaikuttaa kokonaisuuteen ja on seurauksiltaan arvaamaton.

 

Italialaistaiteilija Francesca Todden (s.1981) runollinen teossarja A Sensitive Education käsittelee linnun ja ihmisen suhdetta lintukouluttaja Tristan Plotin työn kautta. Plotin kehittämä koulutustekniikka perustuu luonnon rytmin kunnioitukseen ja lintujen sensitiivisyyden tunnistamiseen.

 

Luontokuvaaja Jorma Luhdan (s.1951) teoskokonaisuus Lintumaisema keskittyy linnun ja ympäristön vuorovaikutukseen. Kuvissa linnut ovat osana erilaisia elinympäristöjä, myös niitä, joiden säilyttäminen on keskeistä lintujen suojelun kannalta.




Uhan alla -työryhmän teos Uhan alla tuo näkyväksi Suomen linnuston rajun uhanalaistumisen. Teoksessa nähdään kaikki kaikki Suomen 121 lintulajia, joiden esiintyvyys on uhattuna. Teos on toteutettu lintuharrastajilta kerätyistä kuvista ja on samalla kunnianosoitus lintuharrastajille, joiden panos lajien inventoinnissa on ollut äärimmäisen tärkeä.

 

Demelza Kooijn (s.1985) videoteos Wolves From Above esittää susia tavalla, joka poikkeaa perinteisestä villieläinkuvauksesta. Kooij tutkii sitä, kuinka esitystapa vaikuttaa ihmisten kokemukseen toisen olennon kohtaamisesta ja miten tapaa muuttamalla voimme haastaa suhtautumista toisiin lajeihin.

 



Kristo Muurimaan ja Juho Kerolan teoskokonaisuus Suomen yleisin lintu avaa broilerihallin oven. Vuonna 2020 Suomen teurastamoissa tapettiin 80 miljoonaa broileria. Kuva modernista broileritilasta on eläinten tehotuotannon puhtain esitys. Tieto eläinten älyllisistä kyvyistä on sivuutettu, ja lintujen arvon määrittää niiden kyky tuottaa voittoa. Näyttelyn kuvat on otettu broileritiloilla tilan omistajan tietämättä.
 

Tuula Närhisen teossarja Hyönteiset ja me tarkastelee ihmisten ja hyönteisten välillä tapahtuvaa yhteiseloa. Teossarjan installaatiossa Luonnollinen kuolema hyönteiset lepäävät palsamoituina omissa hauta-arkuissaan ja ääni-installaatio Wing Beatsissä kuulokkeista voi kuulla hyönteisten äänistä tehtyä musiikkia. 

 

Hiwa K:n videoteos View from above kertoo Irakista Eurooppaan tulleen pakolaisen tarinan, jossa lintuperspektiivistä otettujen karttakuvien merkitys kasvaa todellisuutta suuremmaksi. Saadakseen turvapaikan, tarinan henkilön on opeteltava kartan avulla itselleen uusi menneisyys, joka vastaa paremmin pakolaisstatuksen vaatimuksia. Teos kuvaa monitasoisesti sitä, millainen kuilu vallitsee todellisuuden ja byrokraattisen katseen välillä.

 

Camille Auer kuvaa luonnon sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta tuoden esiin homo- ja transeläimiä, jotka ovat luonnossa tavallisia, mutta silti niin näkymättömiä mediassa. Teos Phenomenological birdwatching on miellekartta Camille Auerin taiteellisesta tutkimuksesta lintujen parissa. Miellekartta on jatkoa Auerin esseelle Luonto ei ole hetero – Ajatuksia suokukoista, sukupuolesta ja seksuaalisuudesta, joka on luettavissa festivaalin nettisivuilla pvf.fi

 

Italiassa toimivan Rorhof-kollektiivin teoskokonaisuus The Pigeon Photographer avaa huikaisevan näkymän, jota katsotaan taivaalta kyyhkysen näkökulmasta. Teoksen kuvat on otettu 1900-luvun alun Saksassa automaattikameralla, joka kiinnitettiin lääkkeitä kuljettaneen kyyhkysen kaulaan.

 

Kuva rahkasammaleen noston jäljistä Pohjois-Pirkanmaalla Kihniössä sijaitsevalta Sarvinevalta auttaa hahmottamaan tämänkaltaisten ekokatastrofien laajuutta. Rahkasammaleen nostoon ei Suomessa tarvita ympäristölupaa. Perspektiivin muutos auttaa käsittämään ympäristötuhon mittasuhteita, joita ihmisen katseen korkeudelta voi olla vaikea ymmärtää.

 

Leena Saarisen ääniteoksen ja julkaisun Etydejä linnuille lähtökohtana on ajatus siitä, kuinka matkimisen kautta voisi ymmärtää toista lajia ja eläytyä toisen asemaan. Teoksessa Saarinen on matkinut lintujen ääntelyä piirtämällä ja kääntänyt piirrokset spektrogrammeina takaisin ääniksi, ja lopuksi koostanut piirretyistä äänistä rakennetun ääniteoksen.

 

Marek Jancovicin teos Avian Technics tarkastelee lintujen merkitystä ymmärryksessämme maapallosta. Ihminen on ottanut käyttöönsä järjestelmiä, joilla tarkkaillaan satojen tuhansien lintujen liikkumista planeetallamme. Tällaiset paikannusteknologiat tuottavat valtavia määriä tietoaineistoa, jossa piilee tarinoita elävistä olennoista. Festivaalin nettisivuilla on luettavissa myös Jancovicin essee Animal Technics – On Borders and the Labour of Knowing the World.

 

Anne Roinisen valokuvateos Puu kaatui on käärinliina yhdelle puuyksilölle. Puita kaadetaan nyt enemmän kuin koskaan. Mikä merkitys on yhdellä, anonyymillä puulla? Syanotypiaksi kutsutulla vedostustekniikalla toteutettu Puu kaatui esittää kankaalle auringon UV-valolla ikuistetun kokonaisen puun. 15 metriä pitkä teos tulee esille Helsingin kaupunkitilaan. Festivaalin yhteydessä Roininen tekee myös uuden Puu kaatui -valotuksen, jonka tekemistä yleisö on tervetullut seuraamaan. Tarkemmat ajankohdat päivittyvät festivaalin nettisivuille pvf.fi

 

Festivaalin muu ohjelma 

Puu kaatui -teoksen valotus ja esitys kaupunkitilassa:
Anne Roinisen syanotypiateos Puu kaatui tulee esille Helsingin kaupunkitilaan festivaalin aikana. Marraskuussa valotetaan myös uusi Puu kaatui -teos. Valotus tapahtuu Helsingissä ja yleisö on tervetullut seuraamaan tapahtumaa. Valotuksen aikana kokonainen puu lasketaan kankaalle, joka valottuu auringon UV-valon alla. Tarkempi ajankohta päivittyy festivaalin nettisivuille pvf.fi

Esseet:
Festivaalin nettisivuilla on luettavissa kaksi festivaalin teemaa syventävää esseetä:
Marek Jancovic: Animal Technics – On Borders and the Labour of Knowing the World (fi/en)
Camille Auer: Luonto ei ole hetero – Ajatuksia suokukoista, sukupuolesta ja seksuaalisuudesta (fi)

Taiteilijoiden videohaastattelut:
Festivaalin ajan nettisivuilla on nähtävillä festivaalia varten nauhoitetut taiteilijahaastattelut, joissa taiteilijat kertovat tarkemmin teostensa lähtökohdista.

Podcast:
Festivaali syventää tämän vuoden teemaa myös podcast-sarjan avulla. Linnun katse -podcast-jaksot tulevat kuunneltaviksi festivaalin nettisivuille jakso kerrallaan festivaalin aikana. Ensimmäinen podcast julkaistaan 4.10.

Keskustelutilaisuus:
Marraskuussa käydään keskustelua luontokuvasta, sen merkityksestä ja roolista nykypäivänä. Tilaisuuden aika tarkentuu nettisivuille

 

Press kit: pressikuvat sekä lisätietoa festivaalista ja valokuvahankkeista

https://bit.ly/PVF_2021 

 

Lisätietoa

Jaakko Laasanen 
viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo 
040 6800 307 
jaakko.laasanen@fmp.fi

 

Iiri Poteri
tuottaja, Poliittisen valokuvan festivaali
0400 92 5414
iiri@pvf.fi 

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy