Leena Saraste: Valo, muoto vai elämä – Kameraseurat kohti modernia 1950-luvulla

Kuva väitöskirjan kannesta.

Leena Sarasteen 2004 valmistunut väitöstutkimus käsittelee 1950-luvun suomalaisissa kameraseuroissa tuotettuja valokuvia ja niiden yhteydessä ilmeneviä taidekäsityksiä

Tarkoitukseni tässä työssä on selvittää, millaisia 1950-luvun taidevalokuvat, ts. pääasiassa kameraseuroissa tuotetut kuvat olivat. Mitä pidettiin hyvänä taidevalokuvauksena, ketkä määrittelivät kriteerit ja millä edellytyksillä? Muuttuivatko kriteerit? Ketkä ansioituivat opettajina ja tuomareina, ja miten henkilösuhteet ja mahdolliset ristiriidat vaikuttivat linjauksiin? Hidastiko sota ja sodan jälkeinen pitkä pulakausi kehitystä verrat tuna lähinnä Ruotsiin, ja muuttivatko vähitellen avautuvat kansainväliset yhteydet valokuvaustamme?

Tämän tutkimuksen tekeminen on ollut ilo. Suomen valokuvataiteen museo antoi työtilat ja verkkopalvelut sekä kaikista tärkeimmän: työyhteisön. Läheisimmäksi keskinäisen avun verkosto muodostui museon tutkijahuoneessa Johanna Frigårdin ja Elina Heikan kanssa. Heitä kiitän kommenteista ja houkuttelemisesta takaisin tekstien ääreen, kun lankesin liian pitkäksi aikaa itseisarvoiseen kuvatietojen keräämiseen. Nekin tulivat käyttöön

kuraattorin työssä Sumusta sommitteluun näyttelyssä 2001. Sen valmistelussa koko henkilökunta oli mukana ja edisti samalla tutkimustani huomattavasti ohi työnsä velvoitteiden.

-Leena Saraste

Leena Saraste
VALO, MUOTO VAI ELÄMÄ
Kameraseurat kohti modernia 1950-luvulla
Helsinki: Suomen valokuvataiteen museo. Kustannusosakeyhtiö Musta Taide. 2004. 172 s.
Kuvista sanoin 7, Suomen valokuvataiteen museon julkaisuja 18. ISSN 1239-6141, ISBN 951-9086-69-2. 40 €

 

Väitöskirjaan liittyvät tekstitaulukot

1. 1953: SKsL:n vuosinäyttelyn ja Kameraseuran Helsinki-näyttelyn kaikki kuvat sekä Kameralehden kilpailun menestyneet kuvat niminä julkaisu- ja kokoelmatietoineen. Taulukko.
2. 1959: SKsL:n vuosinäyttelyn ja kansainvälisen Helsinki-näyttelyn kaikki kuvat sekä Kameralehden kilpailun menestyneet kuvat julkaisu- ja kokoelmatietoineen (SKsL:n 1953 ja 1959 vuosinäyttelyistä löydetyt työt ovat myös kuvina mukana näyttely- tai kilpailukohtaisiksi erotelluissa taulukoissa 3-9.) Taulukko.
3. Valokuvanäyttely Helsinki 1953, tekstitaulukko.
4. SKsL:n 1953 vuosinäyttely, tekstitaulukko.
5. Kameralehden Suurkilpailun 1953 palkitut kuvat, tekstitaulukko.
6. Trond Hedströmin näyttelyn1953 kuvat, tekstitaulukko.
7. The 3rd Helsinki Exhibition of Photographic Art 1959 -näyttely, tekstitaulukko.
8. SKsL:n 1959 vuosinäyttely, tekstitaulukko
9. Kameralehden Suurkilpailun 1959 palkitut kuvat, tekstitaulukko
10. ARPS- ja muut kansainväliset arvot, taulukko.
11. Kameraseuran, AFK:n ja SKsL:n mestaruuksien voittajat, taulukko.
12. Tuomarit 1950-luvun kilpailuissa ja näyttelyissä, taulukko.
13. Valokuvausalan lehdet: ilmestymisvuodet, julkaisijat ja toimittajat, taulukko.
14. Matti A. Pitkäsen 1959 kansainvälisessä kierrossa olleet kuvat, taulukko.
15. Tarjottujen ja esillä olleiden kuvien lukumäärät 1950-luvun näyttelyissä, taulukko.

Taulukkomateriaalin taustaa

Tutkituissa 1953 ja 1959 näyttelyissä ja kilpailuissa olleista kuvista on jokseenkin varmasti tunnistettu alle puolet. On ajateltavissa, että ne edustavat aikalaisnäkemyksen mukaan parhaimmistoa. Esim. Kameralehden kilpailun aloittelijasarjan kuvia on saatu näkyville hyvin vähän, samoin SKsL:n kilpailussa/näyttelyssä vähiten pisteitä saaneita. Yhteensä ko. tilaisuuksissa oli esillä 587 eri kuvaa, ja näistä on eriasteisella varmuudella tunnistettu 241 - 254.

Kokoelmiin kuvia on joutunut ilman nimeä, ajoitusta tai näyttelytunnisteita. Toinen ongelma on se, että useat kuvaajat vaihtoivat kuvan nimen herkästi uuteen, mielestään parempaan. Pitkäsen Perheriita on Hilja Raviniemen mukaan sama kuin Myöhästynyt kosinta, (SKsL ja Helsinki 1953). Allan Nousian Kaksi krysanteemia oli kahdessa näyttelyssä, tai toisessa oli Calla, josta ei ole jälkeäkään. Tämä aiheuttaa vaikeuksia kuvien lukumääränkin suhteen. Sipilän Karkulainen, Kivalon Pimeyttä kohti ja Mietiskelijä, Pitkäsen Jäljelle jääneet, Roosin Härs och tvärs ja Egen härd olivat 1953 sekä Helsinki-näyttelyssä että SKsL:n näyttelyssä1959 myös oli samoja kuvia kahdessa näyttelyssä. Osa niistä oli ollut jo edellisenä vuonna Kameralehden kilpailussa ja julkaistu siinä yhteydessä, mikä auttoi tunnistusta. Carpelanin 1-0! ja Rantaleikkiä, Hakulisen Ensilumi, Halmeenpään Kevättalvea, Hankiman Syksy, Huhtasen Luonnon lapset, Kanervan Katontervaaja, Aamun ensi askeleet, Kuningas jalkapallo ja Valon välkettä, Kompan Savun sekaan, Riekkolan Piha kaikki 12 olivat sekä SKsL:n vuosinäyttelyssä että 3rd Helsinki Exhibition of Photographic Artissa.

Näyttää siltä, että tunnettujenkin kuvaajien töistä yli puolet on jäänyt unhoon. Trond Hedströmin ensimmäisen yksityisnäyttelyn 60 kuvasta vain 25 on tähän mennessä selvinnyt. Matti A. Pitkäsen kansainvälisessä kierrossa 1959 olleista 68 kuvasta (mahd. vain 65 eri kuvaa, nimien kirjoitusasun vaihtelun vuoksi) on löytynyt 32, eli vajaa puolet.

Muualla verkossa

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy