Etäopetuksen tueksi

1. ASETELMA

3.-6. lk / 7.-9. lk. / Lukio ja toinen aste

Iiu Susiraja. Kannel. Sarjasta Syömään, pöytä on katettu, 2010. Suomen valokuvataiteen museo.

Pöytä, jolla on kyljellään nojaava kannel sekä neljä värikästä serpentiinirullaa pystyssä. Kanteleen kaikukannen keskellä olevaan aukkoon on asetettu kaksi banaania. Pöydällä on valkoinen pöytäliina. Mitä tässä kuvassa on oikein meneillään?

Tutki:

1. Tutustu kokoelmanostoon Syömään, pöytä on katettu.

2. Etsi kotisi jokaisesta huoneesta yksi itseäsi kiinnostava esine. Kokoa esineet keittiöön ja aseta ne pöydälle. Kokoa pöydälle myös keittiöstä joitakin syötäviä elementtejä.

3. Asettele kaikki tai osa esineistä pöydälle haluamaasi yllättävään muodostelmaan. Yhdistele asioita ennakkoluulottomasti. Nautiskele väreistä.
 

Kuvaa:

1. Ota kännykällä valokuvia rakentamastasi asetelmasta. Mieti kuvatessasi kuinka kaukaa ja mistä kuvakulmasta otat kuvan.

2. Valitse valokuvista mielestäsi parhain. Anna valokuvalle nimi, joka antaa sille uuden merkityksen.

2. OMAKUVA

7.-9. lk. / Lukio ja toinen aste

Vivian Maier, omakuva, Chicagon alue, June 1978. © Estate of Vivian Maier, Courtesy of Maloof Collection and Howard Greenberg Gallery, NY.

Omakuvalla on monta roolia. Se voi olla niin itsetutkiskelun, itseilmaisun kuin tarinankerronnankin väline. Kenelle omakuva on olemassa? Mitä omakuvaan lopulta tallentuu? Voiko omakuva olla myös poliittinen kannanotto? Tarina, joka omakuvasta välittyy, on sinun omasi, mutta maailma, johon se kytkeytyy, on jaettu.

Tutki:

1. Kiinnitä huomio siihen, mitä näköhavaintoja voit tehdä itsestäsi ilman apuvälineitä. Välittömän näkemisen kautta voit kenties nähdä sumeana silmien välissä nököttävän nenän, osan hiuksistasi riippuen niiden pituudesta sekä itsesi rintakehästä alaspäin. Kiertämällä päätä sivusuuntiin voit nähdä olkapääsi ja ehkä osan selästäsi. 

2. Pyydä toista henkilöä toimimaan kuin peilikuvanasi ja kertomaan sinulle mitä ”kuvassasi” näkyy. Vertaa kokemusta siihen tilanteeseen kun katsot itseäsi peilistä. 

3. Tarkastele peilikuvaasi ja vertaa sen välittämää kuvaa aiempiin mielikuviisi ja havaintoihisi. 

4. Ota valokuva itsestäsi tai pyydä läheistäsi kuvaamaan sinut. Tarkastele valokuvaa ja vertaa sen välittämää kuvaa välittömän tarkastelun, kuvailun ja peilin heijastuksen tarjoamiin havaintoihin. 

Millä tavalla nämä erilaiset havaitsemisen mahdollisuudet rakentavat tai muuttavat ymmärrystä itsestäsi?

Kuvaa:


1. Valitse kaksi kuvausotetta alla olevista vaihtoehdoista ja valokuvaa itsestäsi omakuvia kännykällä.

Ota omakuva 

- jossa on valo-efekti
- joka on kuva siluetistasi
- jonka tausta kertoo sinusta
- jossa näyt heijastuksena
- jossa näkyy sinusta jokin yksityiskohta tai osa-rajaus
- jossa hassuttelet
- jossa näyt jonkin esineen lävitse
- joka on mustavalkoinen
- jossa on mukana lempivärisi
- joka korostaa vahvuuksiasi
- joka paljastaa heikkoutesi
- sinulle tärkeän ihmisen kanssa
- sinulle tärkeän maiseman kanssa
- joka näyttää sinut sellaisena kuin haluaisit tulla nähdyksi
- joka näyttää sinut roolissa, joka määrittelee sinua
- josta välittyy haaveesi
- joka näyttää salatun, piilotetun puolesi
- jossa olet hämmentynyt 

2. Jos sinusta tallentuisi tänä vuonna vain yksi kuva, millainen se olisi? Mitä kuvassa näkyisi? Millainen tunnelma ja valaistus kuvassa olisi? Kuinka pukeutuisit kuvaan? Kenen kanssa haluaisit tulla kuvatuksi? Millaisen ilmeen tai asennon ottaisit? Kuvaa tai pyydä läheistäsi kuvaamaan sinusta muotokuva, jossa kiteytyy jotakin tärkeää tästä vuodesta ja sinusta. Etsi kuvalle sopiva ympäristö tai kuvaa se selkeää taustaa vasten.

Jos mahdollista tulosta kuva tai teetä se valokuvaliikkeessä paperikuvaksi. Sulje kuva kuoreen. Kirjaa kuoreen päivämäärä tai tilanne, jolloin saat jälleen avata kuoren. 
 

3. Tutustu kokoelmanostoon Oman elämän heijastus ja kuvaa sen pohjalta valokuva, jonka nimi on "Tämä on loppuelämäsi ensimmäinen päivä".

3. CAMERA OBSCURA

3.-6. lk. / 7.-9. lk. 

Marja Pirilä, Sarianna, Tampere 1996. Kromogeeninen värivedos. Suomen valokuvataiteen museo.

lat. 
camera = huone 
obscura = hämärä, pimeä, tuntematon, tunnistamaton, epäselvä.

Camera obscura on pimeä huone tai laatikko, jonka etuseinässä on pieni reikä. Reiän kautta huoneen tai laatikon takaseinälle heijastuu ylösalaisin himmeä kuva laatikon tai huoneen ulkopuolella olevasta kohteesta. Camera obscura perustuu optiseen ilmiöön, jossa valo kulkee pienen aukon läpi ja muodostaa ylösalaisin olevan kuvan vastakkaiseen pintaan kuten seinään tai maahan.

Tutki:

1. Tutustu kokoelmanostoon Heijastumia.

2. Rakenna camera obscura kotiisi. Tähän tarvitset pimennettävän huoneen, jossa on ikkuna sekä mustaa jätesäkkiä, teippiä ja sakset. Peitä ikkuna jätesäkillä siten, että huoneeseen ei pääse valoa. Leikkaa jätesäkkiin ikkunan keskelle pieni euron kolikon kokoinen aukko, josta valo pääsee huoneeseen. 

3. Sammuta huoneesta valot ja totuttele pimeyteen. Piirtyykö ikkunasta avautuva maisema nyt huoneen takaseinälle väärin päin? Camera obscura toimii parhaiten silloin kun ulkona on kirkas, aurinkoinen päivä.

4. Jos sinulla on kotona suurennuslasi, silmälasit tai kameran objektiivi, voit kokeilla niiden asettamista reiän eteen eri etäisyyksille. Näin voit saada heijastuvasta kuvasta tarkemman.

Kuvaa:

1. Camera obscuran sisällä on pimeää mutta koita saatko otettua valokuvan huoneesta, johon kuva heijastuu?

4. PALA ARKEA

7.-9. lk. / Lukio ja toinen aste

Hannu Väisänen, Oodi mikropitsalle, 2016 Helsinki. Suomen valokuvataiteen museo

Miltä sinun arkesi tuntuu juuri nyt? Mitä näet kun katsot ympärillesi? Mitkä asiat toistuvat arjessasi päivittäin? Mistä nautit? Mikä on pakkopullaa? Missä havaitset kauneutta?

Tutki:

1. Tutustu kokoelmanostoon  Pala arkea. 

2. Kirjoita lista asioista tai toimista, jotka toistuvat nyt elämässäsi päivittäin. 

3. Käy läpi kännykälläsi tallessa olevia kuvia. Mitä kännykkäkuvat kertovat elämästäsi? Mitä ne jättävät kertomatta?

Kuvaa:

1. Dokumentoi kännykällä valokuvaten yhden päivän ajan tunnin välein omaa arkeasi heräämisen hetkestä nukkumaanmenoon saakka. 

2. Poimi kuvasarjasta viisi kuvaa, jotka mielestäsi rakentavat kiinnostavimman tai edustavimman kuvasarjan arjestasi.

3. Anna kuvasarjallesi nimi.

5. ONKO VALOKUVA TAIDETTA?

7.-9. lk. / Lukio ja toinen aste

Raakel Kuukka, Pöytä, 1984. Suomen valokuvataiteen museo.

Tutki:

1. Tutustu kokoelmanostoon  Valokuvataidetta, valetaidetta vai ITE-taidetta.

2. Kuuntele Valokuvataiteen museon podcast, jonka teemana on valokuvataide.

3. Kirjoita 1-2 sivun teksti, jonka otsikko on Onko valokuva taidetta? Mieti oletko samaa vai erimieltä kokoelmanostossa ja podcastissa esittettyjen ajatusten kanssa. Perustele ajatuksesi.

Kuvaa:

1. Ota/rakenna/muokkaa valokuva, joka on taideteos.

2. Anna teoksellesi nimi.

6. VALOKUVALEIKKEJÄ

1.-4. lk.

Andrei Lajunen, sarjasta Varmuudesta, 1996–1998. Kromogeeninen värivedos. Suomen valokuvataiteen museo.

1. Varjo
 
Tutkaile omaa varjoasi. Anna varjollesi nimi. Tarkkaile millä tavalla varjo kulkee kotona kanssasi? Ota itse tai pyydä sisarusta tai läheistä aikuista ottamaan kännykällä kevätpäivää viettävästä varjostasi valokuva! 

Vivian Maier, Chicago, ei päiväystä. © Estate of Vivian Maier, Courtesy of Maloof Collection and Howard Greenberg Gallery, NY.

2. Ajan pysäytys 

Jos sinulla, sisaruksella tai läheisellä aikuisella on kännykkä, voitte pysäyttää sillä ajan. Menkää yhdessä kotona mielestänne hienoimman tai hauskimman paikan luo ja ottakaa kuva itsestänne siinä paikassa. Aika kulkee eteenpäin, mutta nyt teillä on pala mennyttä hetkeä tallessa valokuvan muodossa!

Hannele Rantala, sarjasta Natasha (Päivä 11-vuotiaan neuvostokoululaisen elämästä), 1986. Suomen valokuvataiteen museo 

3. Eläin 

Leiki olevasi eläin. Mikä eläin olet? Lentääkö se? Ryömiikö se? Uiko se? Näkeekö se värejä? Katseleeko se kaikkea maanrajasta? Onko sillä monta silmää? Näkeekö se pimeässä? Koita ottaa kännykällä valokuva, joka näyttää maailman niin kuin valitsemasi eläin sen näkisi. 

Kuva: Lauri Anttila, sarjasta Colors. Värien läpinäkyvyydestä, 1996. Suomen valokuvataiteen museo.

4. Silmät kiinni 

Istu hiljaa ja laita silmät kiinni. Tarkkaile kokemustasi. Mitä näet? Miltä maailma näyttää ja tuntuu silmäluomiesi takana? Koita ottaa kännykällä kuva, joka näyttää samalta kuin mitä näit ja tunsit kun silmäsi olivat kiinni. Voit myös kokeilla millaisia valokuvia syntyy kun kuvaat ympäristöäsi silmät suljettuina!

 

Max Neuscheller: Hardtwaldin metsä, Bad Homburg, Saksa, toukokuu 1914. Stereoautochrome. Suomen valokuvataiteen museo

5. Hemmo Häikäisy

Olet valotutkija Hemmo Häikäisy. Tutkimusvälineesi on kamera ja olet luvannut toimittaa tiedeyhteisölle mahdollisimman kattavan valokuvapäiväkirjan erilaisista kodissasi esiintyvistä valotilanteista. Tehtävä innostaa sinua suuresti. Valokuvaat siis kaiken aikaa ja vähän väliä sitä, miten erilaiselta kotisi näyttää auringon noustessa, keskipäivän kirkkaudessa, iltahämärässä, taskulampun valokeilassa, pimeässä ja niin edespäin. Mikä upea kuvasarja valokuvista syntyykään! Niin paljon, niin upeita erilaisia valotilanteita!

Kuva: Jyrki Pälviö, 1962. Journalistinen kuva-arkisto/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma/Suomen valokuvataiteen museo

6. LINKKEJÄ MATERIAALEIHIN